Löytyykö jostain vertailuja traktorimoto vs. oikea. Kuinka suuriin työsaavutuksiin tuommoisella voisi päästä. Netistä videoita olen katsonut ja hyvin tuo näyttää käyttävän. Suurimmat ongelmat lienee epätasaiset maastot?
Rane ei mene ostoksille Jämsään koska nykyinen linkkuvaltra”tee se itse” hakkuuvarustuksella( käytettynä ostetut) pelaa ihan hyvin.On myös kokemusta 13:sta isosta harvesterista,niissä on ollut Ponssea,Åsaa,Lokomoa ja Lakoa.
Esimerkiksi 15:lla Ponssella on huomattavasti vaikeampaa tehdä ensiharvennusta kuin linkulla.Varsinkin kuusikolla ja valojen kanssa.
Se on totta että linkun maasto-ominaisuudet loppuvat jossain vaiheessa.Maasto.ominaisuuksia saa rahalla
Ranen mielestä jokainen voi ostaa niin kalliin konekannan kuin haluaa.
Mutta jos sitten seitsemän tunnin tehollisen työpäivän jälkeen itkeskelee täällä ensiharvennuksen kannattamattomuutta kalliiden vehkeiden seisoessa metsässä,niin se on tyhmyyttä.
Kyllä aktiivisessa työelämässä olevat ”jotkut kuskit” tietää aikalailla parhaiten sen hetkisen tilanteen, missä mennään koneiden kehityksessä ja millä puita voi katkoa.
Ja pyörien määrät ja nosturin sijainti suhteessa ohjaamoon on monen työskentelyssä vähemmän vaikuttavia tekijöitä, se kahvoissa istuva tekee ne päätökset.
On totta, että ohjaamon ja nosturin oleminen yhdessä nipussa, toimii tietyissä olosuhteissa hyvin, muttei se ole ainoa toimiva ratkaisu.
Pahinta lienee se että sieltä metsäoppilaitoksen opettajat ovat vieraantuneet työelämästä. Olisi niin hyvä jos nekin henkilöt vaikka kesäisin tulisivat pitkillä lomilla ihan ”sorvin ääreen”. Uskon että mielipiteet muuttuisivat. Itsekkin olen käynyt kyseisen koulun aikuislinjalla ja tiedän aika paljon mitä siinä opinahjossa opetetaan.
Sen voin sanoa että ammattimiehiä ovat opettajajatkin ja tietoa heiltä löytyy ihan varmasti. Mutta ns viimehetken tieto heiltä näyttää puuttuvan kun tuollaista infoa jakavat kuin jätkälle on jaettu.
Traktorimoton laittajat yrittäkää päästä juttuun urakoitsijoiden kanssa miten halvalla motteja tulee nykyään tienvarteen niin unohtuu turha koneiden laitto. Pystyhinta versus Hankintahinta.
Hyvä harvennustulos = 1.Leimikko olosuhteet 2.Hyvä puukauppa 3.Tuuri(sitäkin tarvitaan) 4.Harventajan ammattitaito. 5.Harventajan ammattitaito 6.Tahto Kaikin PuolinTehdä Hyvää( TKPTH) 10.Rauta/Kalusto
Puunostajalla on merkitystä koska maksaa touhun ja sitä kautta haluaa pidättää tietyt ehdot itsellään.
Maanomistajaakin on osattava kuunnella.
Niin,viimeksi kun oli puhetta ostomiehen kanssa niin ensiharvennukselta olisi saanut arviolta 6 euroa/m3 kantorahaa.Arviolta siksi koska hinta olisi määräytynyt toteutuneen järeyden mukaan.Ja tietysti siksi että ei ostanut pystyyn.
Toisen miehen arvio oli jotain 4 euroa.
Kumpikaan ei edes käynyt katsomassa leimikkoa.
Hankintakuidusta sain viime talvena 30 Euroa/m3.Ja hankintapinot saa kaupaksi.Se kun on firmoille halvinta puuta.
Kaikki nuoremmatkin opettajat ovat olleet työelämässä vuosia ja opettajaroolissaankin he joutuvat erilaisten koneiden puikkoihin. Lisäksi suuri osa heistä toimii määräaikaisissa, eli lukuvuoen mittaisissa työsuhteissa ja väliaikoina ajavat yrittäjien, tai jopa oman yrityksensä koneita.
Metsäoppilaitoksissa on ajanmukainen kalusto, joka hyvin vastaa urakointikäytössä olevaa kalustoa.
Plen itse käynyt läpi lukemattomia konesavottoja, joista kiitettävän arvosanan voi antaa vain muutamalle prosentille savotoista.
Edes koko pitäjästä ei aina löydy yhtä ainoaa harvennussavottaa, jossa ei olisi tehty selkeitä virheitä.
Virheitä ei voi kukaan välttää . Paras on kuitenkin hän , joka tekee niitä vähiten .
Kovasti puhutaan traktorimoton puolesta . Kukaan ei kuitenkaan ole ottanut kantaa kuljettajan ammattitaitoon . Kenet laskisit metsääsi mieluiten hakkuulle ? Kymmenientuhansien tuntien kokemuksen omaavan konemiehen keskiraskaan koneen puikoissa vai mutaman sata tuntia vuosittain askartelevan traktorimotoilijan ?
Vertailun vuoksi esim. 1 000 tunnin lentokokemuksen omaavaa lentäjää pidetään jo erittäin kokeneena . Täyttä päivää tekevillä motokuskeilla tuo tuntimäärä tulee täyteen jo puolessa vuodessa .
Minä aloitin motohommat vasta ikämiesasteella . Siitä huolimatta kokemusta on kertynyt yli 30 000 tunnin verran . Kokemusta on traktorimotoista , pienistä hakkuukoneista ja kahdeksasta järeämmästä konetyypistä . Tällä kokemuksella en nosta lippua kovin korkealle traktorimoton kohdalla .
Yksi positiivinen puoli traktorivirityksillä toki on . Aukkoja ja harvennuksia pääsee tekemään kyseisen investoinnin tehneiden metsiin suurella todennäköisyydellä . Yritystoiminta on vahvasti perämetsän varassa . : )
Olen suorittavan kanssa samaa mieltä noista traktorimotoista.
Kun on tosiaankin hankittu uusi traktori ja siihen kaikenmaailman tukiaiset sekä niiden avulla jonkinlainen silakkapuntari perään ja siihen hakkuupää, niin meneehän sillä hienosti – Ensiharvennuksella 20 – 30 mottia päivässä.
Kun polttoaineet vähentää, niin hyvin jää palkkaa kuskille.
Entäs kun kone vanhenee ja perämetsät ovat muuttuneet peräaukoiksi?
Metsä on harvennettu niin kehnosti, että pitää palkata metsurit hakkaamaan ne uudestaan.
Monet ostomiehet eivät suostu ostamaan metsänomistajien itse tekemiä hankintatukkeja, koska ne menevät lähes kaikki raakkiin.
Ammattimies on ammattimies metsäalallakin, mutta vastuu työstä pitää olla hänelläkin.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.