Löytyykö jostain vertailuja traktorimoto vs. oikea. Kuinka suuriin työsaavutuksiin tuommoisella voisi päästä. Netistä videoita olen katsonut ja hyvin tuo näyttää käyttävän. Suurimmat ongelmat lienee epätasaiset maastot?
No joo,jos kyseessä oli ”entinen” urakoitsija joka oli joutunut suorittavan kanssa samalle koneelle niin todennäköisesti keskusteluissa on muisteltu vain niitä huonoja puolia elämästä ja asioista.
Saamieni tietojen mukaan Nisulan N5 on hintaluokassa ~250 000, uusista palikoista koottu Valtra hakkuukunnossa ~170 000…pienimmät kuuspyöräiset jd-ponsse-komatsu yli 300 000. Eli on Nisula kuitenkin hieman edullisempi…
Mutta onko riittävästi, sen päättää viimekädessä yrittäjä.
Hankkikaa nyt joku ihmeessä tuo traktorimoto tai Nisulan tekele niin voitte kertoa kuinka ”rahaa tuloo”. Tähän mennessä on ollut sen verran huonoja yrittäjiä ettei kannattavaan toimintaan ole pystytty. Olin tuossa Nisulan työnäytöksessä ja siinä ko härveli jäi oman kaatamansa puun kantoon kiinni joten se siitä maastokelpoisuudesta.
Minusta Nisulankin kone on sen olonen, että sen ohjaamossa ei kuljettajan ole kovin kiva olla, kun lähdetään ajatuksesta, että siellä on hakattava koko aika kuin urakkamies.
Puomin ulottuvuus tekee sen, että konetta on tyrkittävä ajouralta sivuun jatkuvasti ja jossain vaiheessa jää ajourien puolivälissä olevia alueita hakkaamatta.
Tuon mallisella koneella ei haamu-uran tekeminenkään tapahdu oikein sujuvasti ja sivulta otto keikuttaa konetta ja kuskia vietävästi.
Ennemmin järeä telakaivuri peruskoneeksi.
Nisula on hyvä yritys saada metsäkoneurakoinnin kustannuksia kuriin.
Kun seuraa tämän palstan konemiesten kirjoituksia niin sehän on sitä että leimikot on liian pieniä,puut on liian pieniä,huonommat ensiharvennukset jätetään tekemättä.samoin kantokäsittelyt,kun ei kannata.
Poikkeuksena koneet pitää saada isoimmat ja kalleimmat.Ja niiden seisonta-aika pitää saada mahdollisimman suureksi.
Tässä on mahdoton yhtälö jota Nisula kiitettävästi edes yrittää ratkaista.
Jos halutaan tehdä pienemmällä, kevyemmällä ja ennenkaikkea halvemmalla koneella kannattavasti hakuuta, on muutettava menetelmää, jolla hakkuu suoritetaan.
Siksi pitäisi palata peruskoneisiin, joita esiteltiin ”matkan varrella”:
Elikkä kone, joka mahtuu ja pystyy liikkumaan muuallakin kuin ajouralla. Yksi mielenkiintoinen peruskone olisi minikaivuri, jossa on kumitelat ja ympäripyörivä kone niiden päällä.
Koneeseen riittäisi melko lyhyt puomisto, koska sillä hakattaisiin kaksi haamu-uraa. Menetelmä olisi, että kone kulkisi mahdollisimman suoraan ajouriensuuntaisesta puiden ajouran puolelle kouran ulottuville.
Koneen pitäisi olla vähintään 180 astetta pyörähtävä.
Tehoa korjuuseen tulisi siitä, että kaikki puut olisivat lähellä, eli nopeita tehdä.
Nokka Jokeri olisi ollut kehityskelpoinen laite, mutta suuntaus on vain isoihin koneisiin.
Ei muuta kuin Rane vain ostoksille Jämsään. Sieltä niitä saa. Kyllä se vain on niin että ei sille mitään mahda mutta nykyaikainen metsäkäsittely edellyttää aina suurinta kalustoa. Itse olen töissä huomannut sen että nyt käsitellään puusto tilakohtaisena kokonaisuutena. Saman tilan työkohteena voi olla energiapuusta päätehakkuuseen kaikkea siltä väliltä. Tämä edellyttää urakoitsijalta sen vaativimman puuston käsittelyyn sopivan koneen hankintaa.
Ennen kierrettiin paljonkin eri kohteita jolloin sille tietylle kalustolle oli räätälöidyt leimikot. Nyt ajat muuttuvat ja mennään tilakohtaiseen hakkuuseen. Käsitellään koko tilan metsät kerralla ja sitten palataan taas joskus takaisin 10 – 15 v päästä.
##”Nokka Jokeri olisi ollut kehityskelpoinen laite…..”##
Tokkopa sentään . Itsellänikin on lyhyt oppimäärä kyseisestä vehkestä kahtena eri versiona . Ei oikein hyvä missäään , varsinkaan lumessa .
Profi on Jokerin jälkeläisiä ja senkin tuotteen valmistajat ovat juuttuneet likviditeettikapeikkoon toinen toisensa jälken .
Metsuri motokuski kertoi nykytilanteen koneiden kokovaatimuksista .
Pienet metsätilat käsitellään yhtenä kokonaisuutena harvennuksista pätehakuisiin . Saman koneen on sovelluttava näihin kaikkiin vaihtoehtoihin .
PS
Ranelle:
Helmikuun alun jälkeen on ollut neljä eri leimikkoa . Konetta ei ole tarvinnut turhaan siirrellä . Kun kone vietiin metsään , on sitä käytetty vain kaksi kertaa tukikohdassa . Toinen kerta oli määräaikaishuolto ja toinen 5 viikon kesäloma .( Loman pituus johtui
urakanantajasta ei urakoitsijasta eikä minusta .)
Kesälomasta tähän päivään asti on puitu samaa leimikkoa ja homma jatkuu toisen määräaikaishuollon jälkeen samalla (harvennus) kohteella .
Nisulaisella olisi voinut tulla ikävä . Puuston koko vaihtele 50 litrasta 1,5 kuutioon . Tavaraakin on kertynyt ”jonniiverran” : )
Nykyään on jokaisella urakoitsijalla lavetti ta jatkettu ritiläauto, jolla työmaan vaihto tapahtuu lähes lennossa.
Kun iso Moto kulkee ensiharvennuksella, niin se vielä ei ole mikään haitta. Mutta kun koura on lähes henkilöauton kokoinen ja sitä hemputellaan kymmenen metrin päässä, menee siihen aikaa, jos haluaa tehdä siistin jäljen. kivisessä ja epätasaisessa maastossa syntyy aivan liikaa puolen metrin korkuisia kantoja ja puustovaurioita.
Kun vielä kuljettaja on turhautunut hakkaamaan koneella, jossa on 70 senttinen laippa – alle 50 litraisia runkoja, niin hakkuun tulokset eivät ilahduta ketään.
Nuo oikeat merkkikoneet pienimmillä malleillaan ovat päteviä ykkös – ja kakkosharvennuksille, mutta niissäkin pitäisi olla kahdeksan pyörää. Koneessa pitäisi olla ohjaamo, joka kääntyy puomin mukana.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.