› Keskustelut › Metsänhoito › Totuus metsien hiilen ”SIDONNASTA”

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 15)
1 2

  • Totuus metsien hiilen ”SIDONNASTA”

    Lähetetty: 7.1.2014, 09:05

    Metsäradiossa haastateltiin 6.1. arvostettua yliopisto tutkijaa: Heikki Simolaa.Hän on tutkinut paljon metsämaan hiilipitoisuutta ja Suomen talousmetsät eivät suinkaan ole hiili nielu,vaan hiili päästöjen lähde
    Hakkuiden yhteydessä puustoon sitoutunut hiili viedään pois metsästä.Kestää vuosikymmeniä ennenkuin maaperän hiili tilanne on hakkuita edeltävällä tasolla!Pahin tilanne on kantojen korjuu alueilla joissa hakkuu alueeen maan pinta rikotaan kauttaaltaan.Myös suo ojitukset vapauttavat valtavat määrät hiiltä ilmakehään.
    Petkuttaja ja oksan etunen:laittakaa jäitä pipoon ja kertokaa vastakkaisista tutkimus tuloksista,älkääkä julistako mielikuva mantraanne!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • hemputtaja 7.1.2014, 10:12

    Saattaa noita vastakkaisiakin tutkimustuloksia olla, mutta en tiedä. Viher- ilmastoväki on päättänyt noin ja muut tutkimukset eivät saa rahnaa.

    Kunnes toisin todistetaan, on Simola siis oikeassa, vaikka epäilenkin. Tuon lajityypin tutkimukset kun ovat aikalailla ”mielipideherkkiä” ja niiden tulosten luotettavuus vaatii aina hiukan miettimistä.

    Sinällään sillä ei ole merkitystä. Ilmastohumppa kun on hieman viturallaan. Eivät ole tietääkseni edes todistaneet, että hiili(dioksidi) aiheuttaa lämpenemistä, mutta kovasti ovat sitä mieltä.

    Yksi on kuitenkin varmaa. Hiili(dioksidi) on kasveilla erittäin tärkeä ja ne taitavat jopa kärsiä sen puutetta. Siksipä sitä lisäillään kasvihuoneitten ”ilmastoon”. Lisähiilidioksidi on iloksi. Epäilevät jopa, että aavikoituminen on sen vuoksi hidastunut.

    Vuosimiljoonia hiili on varastoitunut pois käytöstä, että kaasu pohjaan vain. Ihminen on kiertoon palautumista hiukan nopeuttanut.

    Pistänkin tässä kynttilän palamaan ja vedän röökin.

    A.Jalkanen 7.1.2014, 12:29

    Heikki Simolan havainnot ojitetun suon ja hakatun metsämaan hiilipäästöistä eivät tietenkään ole uutinen, vaan oikein hyvin tiedossa metsäntutkijoiden parissa ja myös huomioidaan kasvihuonekaasuinventaariossa siltä osin kuin niitä tarvitsee raportoida. Inventaariossa esitetään myös hiilen nettosidonta metsiin miljoonina tonneina hiilidioksidia. Eli metsäpinta-ala kyllä Suomessa vähenee, mutta hiiltä sitoutuu metsiin enemmän kuin sitä hakkuissa poistuu. (Lisätietoja kasvihuonekaasuinventaarion hiililaskennasta on Tilastokeskuksen nettisivuilla.)

    Tämä ns. hiilivelka on yksi syy miksi kantojen nostoa on esitetty rajoitettavaksi. Toisaalta metsän hiilivelka palautuu metsän kasvaessa, mutta fossiilisten polttoaineiden hiilivelka on periaatteessa ikuinen, kuten Hannes Mäntyranta vähän aikaa sitten huomautti. Suon hiilivelka riippuu siitä miten ojitettu suo kasvaa puuta. Satojen tuhansien hehtaarien virheojitukset ovat aiheuttaneet massiiviset hiilipäästöt turpeen hajotessa, mutta nykyisin tilanne on on tasapainoisempi ja kasvava puu korvaa hajoavaa turvetta.

    Olisi hyvä nähdä kokonaistarkastelu metsien ja soiden osalta, miten hiilitaseen laita on. Kasvihuoneinventaarion osalta tilanne on selkeä, mutta se ei ole täysin kattava esitys.

    Kuitupuunkasvattaja 7.1.2014, 12:50

    Valitettavan yksisilmäistä ja yksipuolista on ollut siis Metsäradion anti Risuparran aloituksesta päätellen. Metsäradiossa pitäisi sentään olla valistunut toimittaja, joka valottaa totuuden toista puolta.

    Totuus on, että mitä enemmän metsiä hoidetaan, käytetään, hakataan ja jalostetaan hiiltä sitoviksi tuotteiksi, sitä enemmän hiiltä sitoutuu pois ilmakehästä.

    Parasta hiilen sitomista on metsänhoidossa on mm. auttaa kasvattamaan metsien puubiomassan tilavuutta (siis käytännössä kuiva-ainetta). Hyviä toimenpiteitä ovat siis mm. ojitus, taimikonhoito, harvennushakkuut jne.

    Parhaita hiiltä sitovia puutuotteita ovat mm. hirsitalot, massiviipuusta tehdyt kiintokalusteet, ovet, ikkunat, palkit jne. Lisäksi massiivipuiset huonekalut ja muut kalusteet ovat ylivertaisia verrattuna esim. muovisiin.

    Paperituotteissa hiiltä sitoutuu suhteellisen pitkäksi aikaa hienopaperiin ja etenkin päällystettyihin hienopapereihin.

    Tuota puuta tehokkaasti ja paljon !
    Käytä puuta pitkäaikaisiin puutuotteisiin !
    Osta massiivipuutuotteita ja kannusta muitakin tekemään näin!

    Näin maailma pelastuu paljon nopeammin kuin politrukit radiossa propagoivat.

    Gla 8.1.2014, 04:14

    Yksityiskohtia tarkastelemalla saadaan jos jonkinlaisia uutisia, kuten tämä:

    Pelätty metaani hidastaakin ilmastomuutosta

    Metsalehti/Metsauutiset/
    2014/1/Pelatty-metaani-
    hidastaakin-ilmastomuutosta/

    Puun takaa 8.1.2014, 05:06

    Puuhun varastoitunut hiili vapautuu, jos puu lahoaa tai se palaa.
    Hitaasti kasvava, paljon lahoavaa puuta sisältävä vanha metsä tai suojelumetsä ovat siten päästölähde.
    Jos latvusmassa ja kannot jätetään metsään, ne toimivat lahotessaan päästölähteinä samoin kuin jos ne poltettaisiin.
    Muu metsästä vietävä puu sen sijaan toimii hiilivarastona jalostusmuodosta riippuen pidemmän tai lyhyemmän ajan.
    Laajamittainen metsien suojelu tuhoaa ilmakehää ja talousmetsät parantavat sitä.
    Oikaiskaa jos asia ei pidä paikkaansa.

    Korpituvan Taneli 8.1.2014, 07:55

    Gla:
    ”Yksityiskohtia tarkastelemalla saadaan jos jonkinlaisia uutisia, kuten tämä:”
    Metsä uutiset:
    ”Kasvihuonekaasuna tunnettu metaani myös hidastaa ilmastomuutosta. Tuoreen tutkimuksen mukaan metaani kiihdyttää soilla sammalten kasvua ja näin auttaa sitomaan hiilidioksidia.
    Suomen Akatemian rahoittaman tutkimuksen mukaan soiden sammalpeite estää metaanin pääsyä ilmakehään. Rahkasammalien sisällä viihtyvät bakteerit hapettavat suon syvyyksistä kumpuavaa metaania ja vapautuva hiilidioksidi kiihdyttää sammalten kasvua.
    Turvevarantojen kasvu puolestaan hidastaa hiilidioksidin lisääntymistä ilmakehässä ja näin myös ilmastonmuutosta.”

    Ottamatta itse uutiseen kantaa, voidaan kai todeta tämänkin uutisen todistavan etteivät tutkijatkaan vielä tunne kaikkia luonnon kiertokulkuun vaikuttavia asioita. Joskus joku asia saattaa vaikuttaa juuri tarkalleen päinvastoin kuin tutkijat ovat tutkimuksissaan olettaneet.

    Ei siis pidä tehdä hätäisiä johtopäätöksiä jostain ilmaston lämpenemisestä, pelkkien oletusten pohjalta. Siinä voi käydä niinkuin Erkki Lähteen havupuukuolemalle. Sekin oli tieteellisesti tutkittua (lue oletettua) tietoa, silloin aikanaan.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    A.Jalkanen 8.1.2014, 11:17

    Suot ja vuodet eivät ole veljeksiä, eli esimerkiksi suotyyppi, ojitus ja sateisuus vaikuttaa suon vesitalouden kautta siihen mitä suo tuottaa: metaania vai hiilidioksidia. Kokonaislaskelman teko on äärimmäisen vaikeaa.

    hemputtaja 8.1.2014, 12:14

    ### Suot ja vuodet eivät ole veljeksiä, eli esimerkiksi suotyyppi, ojitus ja sateisuus vaikuttaa suon vesitalouden kautta siihen mitä suo tuottaa: metaania vai hiilidioksidia. Kokonaislaskelman teko on äärimmäisen vaikeaa.
    Lähetetty: 47 min sitten
    Lähettäjä: A.Jalkanen ###

    Näinhän se on. Lisään vielä, että sama koskee kangasmetsiäkin.

    Siksipä tuollaisiin selvityksiin/sanomisiin on syytä suhtautua hyvin varovaisesti, oli tulos mikä tahansa.

    Luotettavan ja kattavan aineiston keruu on nimittäin melkoinen ja erittäin kallis urakka. Kymmenenkään metsä- tai suotyyppikuvion aineisto ei taatusti kerro koko Suomen tilannetta. Sama koskee aikaa. Heinäkuun ja syyskuun lukemat eroavat taatusti toisistaan. Samoin, jos sattuu kuivat tai sateiset kelit.

    Metsikön kehitysluokallakin on merkittävä painoarvo.

    MaalaisSeppo 8.1.2014, 12:35

    Aloitustekistäkin ilmenee, että pitäisi tarkastella erikseen puustoon ja maaperään sitoutunutta hiiltä.

    En ole sen paremmin tutustunut Simolan aivoituksiin, mutta aloitustekstistä saa käsityksen, että hänen mukaansa metsästä viety puihin sitoutunut hiili on välittömästi pois metsän hiilitaseesta. Näinhän se tietysti on, mutta se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ko. hiili olisi ilmakehässä, vaan suurimmalta osin puista tehdyissä tuotteissa. Vaikea sanoa, vapautuuko puutuotteista hiili nopeammin kuin metsään jätetyistä puista, jotka kuitenkin joskus lahoavat tai palavat.

    Maaperään sitoutunut hiili osittain vapautuu hakkuun jälkeisessä muokkauksessa, ja kestää todennäköisesti pitkään tilanteen palautuminen ennalleen.

    Itse olen kyllä sitä mieltä, että jos tarkastellaan kahta metsäpalstaa ja niistä saatavien tuotteiden hiilitasetta niin tehoviljelty metsäpalstan hiilijalanjälki (puutuotteet, metsäenergia) on selvästi pienempi kuin hakkaamattoman metsän (lahoaminen + puuta korvaavien tuotteiden valmistus + kivihiilienergia).

    Yhtenä puutteena näissä metsänhiilitaeasioissa näen metsäpalot. Nythän metsäpalot torjutaan varsin tehokkaasti. Yhtenä syynä varmaankin on taloudellisten menetysten estäminen. Venäjällä torjutaan lähinnä ne palot, jotka uhkaavat asutusta. Kaikaiset metsät saavat palaa. Jos Suomessa jätettäisiin metsät hakkaamatta, niin osa metsäpaloistakin kai kannattaisi jättää sammuttamatta.

    A.Jalkanen 8.1.2014, 13:00

    MaalaisSepon hyviin pohdintoihin vielä vähän jatkoa. Kasvihuonekaasuinventaariossa lasketaan juuri näin, eli erikseen puuston ja maaperän hiilivarat ja niiden muutokset. Kokonaiskuvan (”totuuden”) muodostaminen Suomen hiilitaseesta – kaikki metsät ja suot (myös luonnontilaiset) mukaan lukien – on akateemisesti kiinnostava tehtävä, mutta tuloksen virhemarginaali melko suuri. Kertokaa jos tiedätte jonkun tehneen tällaisen!

    On muistettava, että metsä on toisaalta hiilivarasto ja toisaalta varastoon tulee hiiltä (sidonta) ja siitä poistuu hiiltä (hakkuut ja luonnonpoistuma kuten metsäpalot). Molempia, varastoa ja sidontaa, ei voida maksimoida samalla alueella yhtä aikaa. Suomen metsät olisivat suurin mahdollinen hiilivarasto, ellei niitä hakattaisi lainkaan, mutta suurin mahdollinen sitoja, kun metsien kasvu on (aikana jolloin metsäninventointia on tehty, noin sata vuotta) juuri nyt suurimmillaan, todennäköisesti myös historiallisesti suurimmillaan.

    Puutuotteisiin Suomen metsäsektorilla sitoutunut hiili ja sen elinkaari huomioidaan khk-inventaariossa osiossa HWP, harvested wood products. Laskennassa huomioidaan eri tuotteiden erilaiset ”puoliintumisajat”, eli se että vaikkapa sanomalehtipaperista hiili vapautuu nopeammin kuin sahatavarasta tai lastulevystä. Laskentaan tulee lisähaastetta ulkomaankaupasta, kun hiili vaihtaa kotimaata, mutta nykyinen laskutapa on tietääkseni tuotantopohjainen ja kauppaa ei huomioida.

    Metsätuhoja on esitetty huomioitavaksi kansainvälisessä khk-raportoinnissa, mutta se on hankalaa juuri MaalaisSepon esittämästä syystä: esimerkiksi Kanadassa ja Venäjällä koko vuoden kasvu (lue: hiilen sidonta) voi huveta metsäpaloihin ja hyönteistuhoihin.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 15)
1 2