› Keskustelut › Metsänhoito › TOP 8

Esillä 6 vastausta, 21 - 26 (kaikkiaan 26)
1 2 3

  • TOP 8

    Lähetetty: 27.5.2013, 23:15

    Keskustelussa on viime aikoina esiintynyt energianpuun korjuu ym.
    Kustannustehokkuus kuitenkin löytyy tiloilta, jossa eteläisessä Suomessa on yli 200 ha ja Lapin seuduilla 1000 ha. Näin siellä
    toimitaan.

    1) Taimikon varhaisperkaus
    2) Taimikon hoito
    3) Hyvä vesitalous
    4) Terveyslannoitukset
    5) Riittävän aikainen ensiharvennus
    6) Hyvät tieyhteydet
    7) Ensharvennuksen yhteydessä tehtävä yhdistelmäkorjuu, jos mahdollista
    8) Päätehakkumetsien typpilannoitus (jos aikaa vielä riittää)

    Itselläni on näkemys, että 2500 runkoa mahtuu vielä metsään ennen ensiharvennusta, kun huonoimmasta päästä poistetaan.

    Ajouria 10 vuotta ennen ensiharvennusta voi puolustaa vain henkilö,
    jolla ajatttelutapa ”kaikki mulle heti!”

    Tekijä
    Kontiorämäkkä
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • jees h-valta 29.5.2013, 19:16

    Ei se suorittava ainakaan koneinvestoinneissa ole näkynyt. Uutta masiinaa tulee kovaa tahtia ja aina entistä isompi.
    Jospa tuo heikko kannattavuus onkin vähän kuin koneurakoitsijoihin ladattu ominaisuus. Itse olen vahvasti tullut siihen lopputulemaan kun kolmeakin koneketjua maillani käy. Ja haastattelut kertovat aina jotain.

    suorittava porras 29.5.2013, 19:34

    Hastattelut ei kerro yhtään mitään , mutta pankkien ylläpitämät tilastot, joista esittämäni luvut ovat peräisin , kertovat.

    jees h-valta 29.5.2013, 20:13

    Niin, tarkoitin tällä ladatulla ominaisuudella että monilla konemiehillä tuo kaluston komijuus on aivan ykkösjuttu ja raskas investointitahti tietenkin syö muuhun tarpeisiin käyvää puhdasta katetta. Mutta verottaja kyllä ymmärtää että se tasoittaa.
    Vähän sama ”vaiva” kuin ”maajusseilla” on kritisoitu olevan.

    Gla 30.5.2013, 04:37

    Tuplaviesti poistettu.

    Gla 30.5.2013, 04:40

    Suorittava: ”Korjuukertojen vähentäminen kaukana tiestä olevilla tai hankalasti korjattavilla kohteilla ei ollut aivan oma ajatukseni. Tätä on joku viisaampi jopa laskelmin perustellut.”

    Minullekaan tuo ei ollut uusi ajatus. Teoriassa noin, käytännössä mukaan tulee monia muuttujia. Laskelma olisi mukava nähdä, mitä kaikkia asioita on huomioitu ja millä tavalla, jotta 300 metriin päädytään. Ihan vain esimerkkinä se, mitkä ovat omistajan mahdollisuudet vaikuttaa 70 vuoden kiertoajalla hoitoon. Tai se, kuinka harvennuskertojen vähentäminen pienentää muista hakkuukerroista kertyvää määrää.

    Suorittava: ”Mainitsin koneyritysten (koko Suomen) kehnoista talousluvuista. Tämä on eritysen huolestuttavaa , koska työmäärä on lisääntynyt , mutta tulos on pysynyt heikkona. Yksi kolmasosa yrityksistä on kirjannut tappiollisen tuloksen . Tämä heijastuu tulevaisuudessa väkisinkin palvelujen tarjontaan ja laatuun.”

    Edelleen olen sitä mieltä, että minun kannattaa pyrkiä huolehtimaan korjuuyrittäjän olosuhteista mutta esittämäsi rajat (esim. ensiharvennuksessa 1500 runkoa, päätehakkuussa 350-400 runkoa ja yli 300 m ajomatkalla kaksi harvennusta) eivät ole realismia metsänomistajalle. Sitäpaitsi, kilpailluilla markkoinoilla tahtoo olla taipumus ulosmitata saavutettu hyöty. Jos siis noilla spekseillä metsää yleisesti ottaen kasvatettaisiin, urakoitsijalle maksettava korvaus alenisi nykyisestä.

    Pähkäilijä 30.5.2013, 07:24

    Markkinataloudessa ongelma ratkeaa ihan itsekseen, sen nimi on nollaraja.

    Koneinvestointien määrä on lähtenyt reippaaseen laskuun, ei liene keneltäkään jäänyt huomaamatta miten ei konevalmistajat ovat lomauttaneet ja supistaneet tuotantoaan. Vielä ei taida ukkoutuminen näkyä kovin pahasti konekentällä vaikka samaa määrä ei tulijoita ole kun lähtijöitä mutta alan houkuttelemattomuus suuremmissa määrin tämänkin ominaisuuden nostaa esille tulevaisuudessa. Jos maatalon konekiimainen pojankloppi tahtoo koneilla elämänsä päristellä voi hän jäädä tilaansa jatkamaan eikä siirtyä metsätöihin tai kaivinkoneen puikkoihin.

Esillä 6 vastausta, 21 - 26 (kaikkiaan 26)
1 2 3