Keskustelut Metsänomistus Tontti oraville, lapset parakkiin

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 16)
  • Tontti oraville, lapset parakkiin

    Itä-Hämeen luonnonsuojeluyhdistys torjuu Hämeen ely-keskuksen ja Heinolan kaupungin perusteet Sinilähteen koulutontin rakentamiselle sillä elävistä liito-oravista huolimatta.

    Hämeenlinnan halllinto-oikeudelle antamassaan selityksessä yhdistys kiistää, että kaavaltaan vanhentuneelle Sinilähteelle olisi tulossa runsaasti uutta rakentamista, mikä puoltaisi koulun sijoittamista juuri oravatontille. Yhdistyksen mukaan ei ole osoitettu, etteikö koulun paikaksi olisi muitakin tyydyttäviä vaihtoehtoja.

    Yhdistyksen mukaan koulu ja oravat eivät mahdu samalle tontille, kuten ely katsoo, koska kaupunki on suunnittelussaan sijoittanut koulun juuri tontin siihen osaan, joka on oravien elinaluetta.

    Kaupunki ei ole päättänyt Myllyojan uuden koulun sijoittamisesta tontille. mutta on saanut sen rakentamiseen elyltä poikkeamisluvan, josta luonnonsuojeluyhdistys on valittanut hallinto-oikeuteen.
    Itä-Häme

    Tässä on taas yksi esimerkki aikuisten häikäilemättömyydestä. Homekoulu on ollut jo pari vuotta tyhjillään, lapset parakeissa ja uuden koulun rakentaminen kokonaan jumissa parin luonnonsuojelijan takia.
    Tässäkin tapauksessa käy niin, että vähintään yksi ikäluokka käy koko ala-asteen parakissa.
    Olen aivan varma, että nykyiset oravansuojelijat vielä löytävät tekosensa edestään, kun nykyiset parakkilapset nousevat valtaan.

  • jees h-valta

    Kun ne liiturit tuntuu viihtyvän autiotalojen ullakoillakin niin kait ne parakit voisi reikiinnyttää oraville sopiviksi asunnoiksi ja tehtäisiin se uusi koulu. Mielellään hirrestä.

    Visakallo

    Kyllähän noille koulujen rakentamista vuosikausia tahallaan viivyttäjille olisi ihan oikeudenmukaista kun tulevat aikanaan hoitolaitosikään, että laitetaan heidät sitten parakkiin ja muut kunnollisiin ja lämpöisiin palvelutaloihin.

    Visakallo

    Suomalaiset liito-oravat päättivät muuttaa maalta kaupunkiin ja vieläpä pääkaupunkiseudulle lähelle meren rantoja juuri samaan aikaan kun Länsimetroa alettiin rakentamaan Helsingistä kohti Espoota.
    Liito-oravat ovat nykyisin erityisen mieltyneitä asuntorakentamiselle varattuihin alueisiin.
    Aikaisempina vuosina Espoossa ei ollut juuri lainkaan liito-oravahavaintoja.
    Silloin orava-asutus keskittyi enemmänkin maaseudulle ja erityisesti moottoritietyömaiden alueille.

    Visakallo

    Liito-orava valittiin 90-luvun jälkeen täällä Suomessa pääsuojelukohteeksi korvaamaan valkoselkätikka, sillä liito-oravia on tasaisemmin koko maassa.
    Tikkojen, kuten oravienkaan suojelulla ei ole ollut juuri lainkaan todellista merkitystä itse eläinten kannalta, vaan ne ovat vallankäytön välikappaleita.
    Liito-orava on tässä tarkoituksessa ihanteellinen, koska niitä on lähes joka paikassa, mutta hyvin harva on niitä nähnyt.
    Nyt on kuitenkin tultu jo tilanteeseen, että tämän kaltaiselta suojelu-vallankäytöltä on mennyt uskottavuus.

    Ammatti Raivooja

    ”Tällä viikolla uutisoitu SOK:n 10 miljoonan euron logistiikkakeskuksen rakentaminen Kuopioon ei ole kirkossa kuulutettu, sillä samalla tontilla häärii myös rauhoitettu liito-orava.”

    http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/liito-orava-uhkaa-sokn-logistiikkakeskusta/1991585

    Mahtaa näitä oravia olla paljon. Itte oon nähnyt kerran liito-oravan parin kilsan päässä keskustasta.

    Visakallo

    Äsken kävin pihalla vilkaisemassa meidän vaki-iltavierasta lintulaudan luona, – liito-oravahan se siellä taas!

    Rane

    Yksi metsähallituksen savotta oli keskeytynyt liito-oravahyökkäyksen takia.Moto oli työskennellyt pimeässä valoilla ja liito-orava oli mäjähtänyt lasiin juuri kuljettajan pään korkeudelle.Ei kuulema eläissään ollut niin säikähtänyt,se on jalat levällään yllättävän iso rukkanen.

    K.Moilanen

    Onko toiveita saada tolkkua tähän liito-orava asiaan? Todennäköisen tulevan pääministeripuolueen linjaus ei suuria lupaa.

    ”Liito-oravat
    Lajien suojelussa on Suomi yhtenä Euroopan unionin jäsenmaana sitoutunut EU:n lainsäädäntöön. Liito-orava kuuluu EU:n luontodirektiivin tiukimmin suojeltujen lajien listalle ja tästä syystä sen lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ei saa heikentää. Alueellinen ympäristökeskus voi kuitenkin yksittäistapauksissa myöntää luvan poiketa kiellosta luonnonsuojelulain 49 §:n perusteella. Keskusta korostaa liito-oravakannan seurantaa. Jos kanta kehittyy suotuisasti, tulee liito-orava poistaa tiukimmin suojeltavien lajien listalta. Se antaisi paremmat mahdollisuudet sovittaa yhteen liito-oravan suojelua ja muita yhteiskunnan tarpeita.”

    Löytyykö yksittäisiä edustajia, jotka liputtavat tilanteen tarkastelun puolesta? Nopealla googlauksella tuli Reijo Tossavainen esille. Onko muita?

    Visakallo

    Liito-oravan suojelun ymmärtäisi paljon paremmin, jos se olisi harvinainen ja uhanalainen laji, mutta kun se ei ole sitä kumpaakaan.
    Kun joidenkin eläinten määrä lasketaan maassamme sadoissa, liito-oravien määrä on sadoissa tuhansissa.
    Vähemmästäkin syntyy uskottavuusvaje koko oravan suojeluun.

    Visakallo

    Liito-orava (Pteromys volans) on lähes koko Pohjois-Euraasian alueella tavattava jyrsijä.
    Uhanalaisuudeltaan liito-orava on luokiteltu maailmanlaajuisesti elinvoimaiseksi ja Suomessa vaarantuneeksi.

    Liito-orava on Siperian taigavyöhykkeen laji, jota esiintyy Euroopan puolella Suomessa, Venäjällä ja Baltiassa. Liito-oravan levinneisyysalue ulottuu Suomesta halki Venäjän Tyynellemerelle ja Japaniin. Suomessa liito-oravan painopiste on etelässä ja levinneisyysalueen pohjoisraja kulkee Oulun–Kuusamon seudulla.

    Liito-orava syö pääasiassa kasviravintoa kuten lehtipuiden lehtiä, siemeniä, silmuja, versoja ja marjoja. Se voi toisinaan syödä myös linnunmunia ja -poikasia.

    Liito-orava suosii vanhahkoja kuusivaltaisia sekametsiä, joista löytyy lehtipuita kolo- ja ruokailupuiksi. Liito-oravat saattavat elää myös lähelläkin ihmisasutusta esimerkiksi taajamien virkistysmetsissä.

    Liito-orava on aktiivisimmillaan iltahämärissä, muutenkin se liikkuu pääosin öisin. Poikasten ollessa pieniä naaras ruokailee myös päivisin. Liito-orava pystyy liitämään lähes sata metriä.

    Suomessa on 2006 julkaistun tutkimuksen mukaan 143 000 naarasliito-oravaa. Liito-oravan tapauksessa puhutaan naaraiden määrästä, linnuilla vastaava termi olisi parimäärä.
    Wikipedia

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 16)