Hatusta vedetty puuston hiilensidonta laskentamalli : Suomen hiilensidonta kasvun osalta jää pienemmäksi kuin metsän kasvusta poistuvan maan aiheuttama vähenemä sidontamäärässä.
Saksassa taas hyväksytään n. 13 kertaa suurempi puun kasvun hiilensidonta kuin Suomessa, vaikka vuosittainen puun kasvu ei ole juurikaan Suomen lukuja suurempi.
Höpöhöpö hommaa koko ympäristöpolitiikka tuolla tasolla kun on laskelmat.
Yksi aivan parhaita kiteytyksiä asian tiimoilta oli tällä palstalla se toteamus (en muista kenen, oliko MaalaisSepon?) että pitäisi miettiä, kumpaa kannattaa säästää, stabiileja hiilivarastoja (kuten hiili, öljy, turve) vai epästabiileja kuten metsä? Hannes Mäntyranta muistuttaa uusimmassa Aarre-lehdessä, että metsähiilikakku on mahdollista tietyissä rajoissa ”syödä ja säästää” yhtä aikaa, mikäli syöminen tarkoittaa hakkuiden lisäämistä ja säästäminen hiilivaraston kasvattamista. Museometsiä tarvitaan myös monimuotoisuuden lisäämiseksi, mutta ne ovat epästabiili hiilivarasto siinä mielessä, että ovat metsätuhoille alttiimpia. Kolumnissa Mäntyranta muistuttaa myös, että maapallonlaajuinen hiilen sidonnan potentiaali metsiin on valtaisa. Metsityshankkeita vaan pystyyn monelle suunnalle!
Puusta tehdyn hiilen varastointi maahan voisi olla järkevää, jos hiili toimisi sanmalla peltojen maanparannusaineena. Hiljakkoin luin jostakin tällaisia ajatuksia.
Ilmaston lämpenemiseen liittyvänä metsillä on useammanlaista vaikutusta, kuin vain hiilitaseeseen liittyvää. Toinen oli aiemminkin puheena ollut puuston lämpösäteilyn ”kerääminen”, jossa suositeltiin lehtipuita havupuita vähemmän keräävinä. Mutta uutta on se, erään emeritus professorin kertoma asia, että puista haihtuu aineita, jotka viilentävät ilmastoa.
Puuki on oikeassa. Havupuut tuottavat ilmaan hiilivetyjä, jotka muuntuvat ilmakehässä pienhiukkasiksi, jotka yläilmakehässä vähentävät auringon säteilyä maahan.
Kun otsoni reagoi joihinkin hiilivetyihin syntyy pienhiukkasia. Ehkä tästä on kysymys.
Aurinkoenergian ja akkujen hinnan aleneminen, lisääntyvät sähköautot, yhä älykkäämmät rakennukset ja halpa vety vaikuttavat raakaöljyn hintaan, sanoo ranskalaisen energiayhtiö Engie SA:n innovaatiojohtaja Thierry Lepercq.
Yritys tutkii uusiutuvien energiamuotojen mahdollisuuksia ja suunnittelee käyttävänsä 1,5 miljardia euroa sähkön varastointiin, vedyn tuotantoon sekä älykkäisiin rakennuksiin vuoteen 2018 mennessä.
Lepercq ennustaa, että öljyn hinta voi laskea jopa kymmeneen dollariin barrelilta, vaikka sen kysyntä jatkaisi vielä kasvuaan. Edellisen kerran raakaöljyn hinta oli niin matalalla vuonna 1998.
Lueskelin kirjaa ”Yhdessä ilmakehässä”. Siinä kerrottiin pienhiukkasista (jos ymmärsin oikein), että niitä syntyy esimerkiksi kun puiden tuottamiin haihtuviin hiilivetyihin yhtyy ilmassa rikkiä. Nämä hiukkaset toimivat vesihöyryn tiivistymisalustoina eli lisäävät pilvisyyttä, mikä puolestaan vähentää maapallon saamaa suoraa säteilyä eli viilentää. Metsiä siis kannattaisi istuttaa lisää jo tämänkin vuoksi – plus muut hyödyt.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.