Ymmärränkö siis oikein, että tilanne on seuraava? Luke tietää luonnollisestikin sen kuinka paljon metsiimme sitoutuu hiiltä, mutta sillä ei ole mitään merkitystä koska EU hiilinieluasiassa tarkastelee vain metsäpinta-alaa. Näinkö se on Anneli?
En enää työskentele kasvihuonekaasuinventaariossa, joten en ole täysin kartalla missä mennään. Sekä metsäpinta-aloista että hiilinieluista raportoidaan sekä EU:lle että YK:n ilmastosopimukselle (jonka kokous oli juuri Marrakeshissä). Kansainvälisissa neuvotteluissa on sovittu, että metsäpinta-alan hupenemisesta sakotetaan, mutta toisaalta siellä ei ole sovittu mekanismia miten hiilinieluista hyvitetään. Nyt tällaisesta mekanismista neuvotellaan.
Mielestäni olisi ainakin hieman arveluttavaa sitoutua säilyttämään metsien hiilinielu aina positiivisena. Lyhyellä aikavälillä tämä on ok, mutta pitkällä aikavälillä tämä voi johtaa puun käyttömahdollisuuksien kapenemiseen. Asian ymmärtää hyvin, kun ajattelee mitä tuo sääntö aiheuttaisi yksittäisen metsätilan tasolla: jos hakkuut on aina pakko pitää kasvua pienempinä, metsät alkavat pikku hiljaa ikääntyä. En ole aivan varma, pelastaako ehdotettu vertailutasoajattelu tästä pulasta.
Taitaa olla niin, että tämä herra Trump palauttaa vähitellen EU:n, tai mitä siitä kohta on enää jäljellä, arkirealismiin. Voi olla, että vuoden päästä Euroopassakin puhutaan aivan toisista asioista kuin nyt.
Metsiin on sitoutunut hiiltä jo kymmeniä vuosia poistumaa enemmän. Tämä voi edelleen jatkua kymmeniä vuosia, ellei pidempään, kun metsät uudistetaan nopeammin kasvavilla jalostetuilla taimilla ja pidetään muutoinkin hyvässä kasvussa. Helppoa kuin heinänteko.
Olen ymmärtänyt sen niin, että ongelmana Suomen kohdalla olisi hiilensidontatason määrittelyssä vertailuvuoden valinta. Vertailuvuodeksi kun on jokin instanssi (?) valinnut v:n 2009, jolloin hakkuut oli pienimmillään täällä.
Sitä vuotta suurempi vuosittainen hakkuupoistuma siis vähentäisi metsien hiilivarastoa erotuksen verran ja sillä ”opilla” hiilinielusta tuleekin päästölähde. Todellisuudessahan tuo ei pidä paikkaansa, koska kasvu on edelleen poistumaa suurempi reippaasti nykyistäkin suuremmilla hakkuumäärillä.
Keskustelun jäntevöimiseksi tulisi huomioida seuraavat itsestäänselvyydet. Hiilidioksiidi sitoutuminen metsän puihin näkyy helpoimmin metsän puuaineksen määrän muutoksessa. Jos puuaineksen määrä kasvaa, metsä toimii hiilinieluna ja päinvastoin.
Tarkempi kuva metsän vaikutuksesta ilmakehän hiilidioksiipitoisuuteen saadaan, kun huomioidaan myös metsästä poistetun puutavaran käyttö. Jos metsästä poistettu puutavara saadaan säästymään puuna, eli sen lahoaminen ja muu vastaava toiminto estetään, tilannetta on tarkistelta toisin. Puutavaran poistaminen metsästä tosin aikaansaa sen, ettei metsä sinänsä toimi sillä hetkellä hiilineluna. Kuitenkaan ei postettu puutavara aiheuta ilman hiilipitoisuuden kasvaua, eli niin kauan kuin puutavara säilyy entisellään, hakkuun vaikutus on hiilen kannalta neutraali.
Toinen tarkistelu metsästä poistetun puutavaran vaikutuksesta ilman hiilodioksiidipitoisuuteen on tehtävä sen mukaan, mitä puutavaralle tapahtuu, jos se ei säily puutavarana. Jos puutavara korvaa jonkun fossiilisen polttoaineen käyttöä, saattaa metsän puumäärän poistaminen aiheuttaa ilmakehän hiilipitoisuuden kasvua tai pienenmistä. Eli on verrattava poistetusta puutavarasta syntyneen tuotteen aiheuttamaa hiilimäärään siihen hiilimäärään, joka olisi syntynyt käytettäessä alkuperäista ainetta.
Kuitenkin aina on huomattava, että metsä vaatii ajoittaista puutavaran poistoa, hakkuuta, Muuten metsän kasvu pysähtyy, eikä se siis voi toimia hiilinieluna.
EU:n komissio julkistaa 30.11. 2016 ison energiapaketin, joka sisältää ensi kertaa EU-tason kriteerit kiinteän biomassan, kuten metsähakkeen, kestävälle käytölle.
Komissio ei näytä pitävän suomalaisen biomassan käyttöä ilmastolle haitallisena, koska Suomen metsänhoidossa ja puun poltossa noudatetaan jo kansainvälisesti tunnustettuja kestävyyskriteerejä.
Komissiolta odotetaan linjauksia myös kehittyneiden biopolttoaineiden tulevaisuudesta.
Suomalaisyritykset ovat kehittyneiden biopolttoaineiden valmistajina edelläkävijöitä, ja ne ovat tehneet miljardi-investointeja uuteen tuotantoon. Valmistukseen käytetään metsäpohjaisten raaka-aineiden lisäksi muun muassa levää ja eläinperäisiä jätteitä.
Muistaakseni ilmaston lämpenemistä edesauttoi sademetsien voimakas hävitys. Maailman laajuisesti se on eri kertaluokkaa kuin hoidettujen talousmetsien tarkastelu. Puhuminen Suomen hoidetuista ja kasvuun verrattuna vähäisestä hakkuusta on kokonaisuuteen nähden saivartelua.
Asiallista ja yhdenmukaista tietoa hiilinielua / päästöjä käsittelevissä tilaisuuksissa pitäisi Suomen edustajien välittää. On suorastaa törkeää, ettei meidän edustajat voi ensin sopia, että mitä esitetään. Äänekkäinpien omaa imagoaan kiilloittavien yksittäiset mielipiteet tulevat koko kansalle liian kalliiksi.
<span class=”votsikko”>”SUOMESSA</span> viritellyt bioenergiasuunnitelmat eivät vastoin hallituksen ja yritysten pahimpia pelkoja näytä törmäävän uuteen EU-lainsäädäntöön. Päinvastoin, tänään julkistettava Euroopan komission iso energia- ja ilmastopoliittisen lakipaketin odotetaan monelta osin vastaavan hallituksen ja suomalaislobbareiden Brysselissä ajamaa linjaa.
Komissio on antamassa vauhtia kehittyneiden biopolttoaineiden käytölle Euroopassa. Helsingin Sanomien näkemän lakiluonnoksen mukaan komissio aikoo esittää kehittyneille biopolttoaineille sitovaa tavoitetta.
Sen seurauksena kehittyneiden biopolttoaineiden kysyntä Euroopassa kymmenkertaistuisi ensi vuosikymmenen aikana. Vuonna 2020 osuuden ennustetaan olevan noin puoli prosenttia, joten vuonna 2030 vähintään viisi prosenttia liikenteen polttoaineista olisi kehittyneitä biopolttoaineita.
<span class=”votsikko”>LINJAUKSISSA</span> näkyy, että suomalaiset yritykset ja poliitikot niin kotimaassa kuin Brysselissäkin ovat lobanneet komissiota ankarasti yhteisellä asialla. Vaikka komission esitys vastaa suomalaisten toiveita, on tämä kuitenkin vasta välietappi. Esitys menee seuraavaksi jäsenmaiden ja Euroopan parlamentin käsittelyyn.
Etenkin meppien käsittelyssä tekstit voivat muuttua arvaamattomalla tavalla. Näin tapahtui edellisen kerran, kun mepit käsittelivät biopolttoaineiden kestävyyskriteereitä. Käsittely kesti silloin neljä vuotta.”
Olisko EUn päätöksenteko nyt muuttunut ottamaan paremmin huomioon jäsenmaiden edut kuten Suomelle metsät sitten brexitin. Ainakin EU-komissio on nyt linjannut energiapaketissaan niin, että puusta valmistetulle biomassa ei tule rajoituksia.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.