Globalisoituneessa maailmassa lentojen määrä kasvaa koko ajan, sillä yhä suurempi osa rahdistakin kulkee ilmassa. Helsinki-Vantaallekin päätettiin rakentaa kokonaan uusi lentorahtiterminaali.
Toki hiljaistahan lentotoiminta on täällä pohjoisessa, jos verrataan sitä Euroopan ja Amerikan metropoleihin ja erityisesti Kauko-Itään. Maailmanlaajuisesta lentoseurannasta voi realiajassa katsoa käynnissä olevia lentoja:
Miksi pitäisi tukea joutomaan metsittämistä valtion tuella? Ottaisin vastaan heti kaikki lähitienoon joutomaat ja lupaisin istuttaa niille sopivaa puuta ilman tukiakin.
Täysin hullua tuo metsittämistuki. Meidän kylällä on keskellä suurta peltoaukeamaa pikkutilallisen peltopalsta. Ei halunnut vuokrata sitä naapurissa olevalle tehomaanviljelijälle vaan metsitti sen valtion tuella koivulle. Kyllä ne koivut siinä hyvällä peltomaalla kasvavat. Taisi saada kunnon tuet, sillä istutti koivikon vähän liian tiheäksi. Ei ole ainakaan vielä ymmärtänyt harventaa. Rahan menetyksen lisäksi turmeltui kaunis peltomaisema.
Tuli vielä mieleen, että tarkoittaako tuo pelkkä metsäpeitteisyyden tarkkailu myös sitä, että esimerkiksi 50 m3/ha tai 150 m3/ha puuvaranto tai kasvut 3 m3/v/ha tai 7 m3/v/ha ovat hiilitaseeltaan samanarvoisia? Minkähän lainen porukka on ollut noita sopimuksia vääntämässä?
Minkälaisia sopimuksia ja sitoumuksia on tehty ??Kiina,Venäjä ja USA saivat itse ilmoittaa ilmastotavoitteensa ja raportoivat niistä joskus sitten itse.Kiina kasvattaa vielä 15v päästöjään,Intia jatkossakin kasvattaa ,samoin Venäjäkin,vaikka lupasi leikata vuoden 1990 tasosta päästöjään.Usa leikka 15%v 1990 tasosta.
Kehitysmaa Kiinalle on luvattu vuodesta 2020 lähtien 100Mrd dollaria vuosittain päästöjen vähentämiseen ,oli varmaan helppo homma hyväksyä tämä diili hymyssä suin
EU jakoi jäsenmailleen ilmastovelvoitteet.Suomi sai kovan 39% päästövähennystavoitteen(nykytasosta),Bulgaria sai 0% ja Puola 7%.Puola lupasi allekirjoittaa sopimuksen vain jos EU tukee sen uusia hiilivoimaloita.
Yllä olevista luvuista selviää,millaista teatteria ilamstopolitiikassa näytellään.Tätä taustaa vasten Suomen metsien esittäminen hiilinieluksi on suuri vääryys.Suomi on EU:ssa saanut Mopen osan.Kyllä suomalaisilla poliitikoilla toivoisi olevan edes vähän ”munaa” pistää hanttiin näitä EU:n määräyksiä.
Meikäläiselle hiilinielu ja päästölähde ovat toistaiseksi hebreaa!
Äkikseltään olen luullut, että mitä tiheämpi metsä – varsinkin havumetsä – sitä parempi hiilinielu. Toisaalta mitä avarampi maasto – varsinkin suo – sitä enemmän päästölähde, vai onko näin ?
Suomessahan soiden osuus on edelleen huomattava vaikka niitä on ojitettu paljon. Paraneeko suo päästölähteestä muuttuen hiilinieluksi, kun se metsitetään ? Jos näin olisi, niin metsäpinta-alaa saataisiin lisää ojittamalla vielä lisää ?
Onko hiilinieluvaikutusta lisäävä toimenpide, kun tukkeutuneet vanhat ojat aukaistaan, silloinhan hapuuta alkaa kasvamaan enemmän ?
Suomen metsien kasvu oli vuonna 2000 72.5 miljm3 ja on nyt n. 105. Suomen metsien puun käyttö on myös hieman noussut, ja ottaen huomioon myös luonnollinen poistuma, kasvaa metsiemme puuvaranto joka vuosi n. 20miljm3. Eli metsämme ei voi millään olla hiilidioksidin päästölähde käytettiin hakatut puut miten tahansa.
Metsiemme puuston kasvu lisääntyy edelleen automaattisesti, kun vanhoja metsiä uudistetaan jalostetuilla taimilla sekä hoidetaan taimikot sekä nuoret metsät ajoissa. Mitään ihmetemppuja ei tarvita, jotta vuonna 2050 metsiemme kasvu on vähintään 150 miljm3/a.
Ainoa konsti usean muunkin maan kohdalla lisätä metsien hiilinieluja on lisätä metsien kasvua. Pinta-alan kasvattaminen tulee kysymykseen maissa, jossa metsät ovat aavikoituneet.
Hiilinielujen ohella metsien puun käytön kautta voidaan korvata fossiilisia raaka-aineita. Greanpeacen Sini Harkkikin oli sitä mieltä, että sellu on huono tapa käyttää puuta, kun sellun hiili vapautuu nopeasti ilmakehään. Ei tunnu tietävän esim. että liukosellun avulla voidaan korvata puuvillaa, joka nyt ainakin on selluun verrattuna huomattavasti ympäristön kannalta haitallisempi. Kemijärvellehän suunnitellaan mm. liukosellun tuotantoa.
Kun saisi nämä kaavoihinsa kangistuneet poliitikot ja ympäristöaktivistit ajattelemaan asioita hieman laajemmista näkökulmista.
Saapa nähdä mitä D Trump tekee USA:n ilmastositoumuksille.Obama liitti amerikkalaiset presidentin valtuutuksella sopimukseen ilman senaatin hyväksyntää.On uumoiltu,että Trump veisi ilmastosopimuksen senaatin käsittelyyn ja siellä sopimus voi hyvinkin kaatua.Todettaisiin ,että sopimus ei ollut laillinen
Jos USA ei ole mukana,niin Kiinan paskojen puhdistuskustannukset kaatuu EU:lle tai sitten kaikki sopimukset kaatuu ja kiinalaiset saavat ihan itse siivota saasteensa
Miten hiilinielun ja hiilidioksidin mittaukset oikein tehdään?
Jos ne on oikeasti mitattavissa, niin vertailu olisi kait helppoa? Eihän niiden arvot voi olla jotain mitä jossakin konferenssissa huutoäänestyksellä päätetään? Tai jos näin on, niin olisiko valtiolle halvempaa maksaa politiikoille kotona nukkumisesta?
Eihän mitään hiilidioksidimittauksia tarvita. Metsien puuston määrä mitataan säännöllisesti. Siitähän jo selviää mitä metsiin on hiiltä sitoutunut.
Metsien hiilitaseen määrittämiseen ei tarvita edes tietoa poistuneesta puumäärästä. Miksiköhän tämä on tehty näin vaikeaksi?
Suot ovat eri juttu. Olettaisin, että soihin sitoutuu hiiltä enemmän, kuin niistä turpeen mukana kulkeutuu pois. Toisaalta soista vapautuu muita kasvihuonekaasuja, joiden määrää tutkitaan. Ehkä lopputulemana voi olla, että turpeen nosto onkin hyvä juttu, jos suo turpeen noston jälkeen metsitetään esim hieskoivulla. Tämä tietoa eivät ympäristöjärjestöt (ja poliitikot) ottaisi luonnollisestikaan kuuleviin korviinsa.
MaalaisSeppo on oikeassa: Luonnonvarakeskuksen valtakunnan metsien inventoinnin tekemä metsien kasvun mittaus koealoilta on hiilinielun laskennan peruste. Siitä vähennetään vuosittain luonnonpoistuma (esim. puiden kuoleminen) ja hakkuupoistuma, ja saadaan netto eli hiilen sitoutuminen metsiin (=hiilinielu). Puuston biomassa metsissä on hiilivarasto.
Suot eli turvemaat ovat monitahoisempi kokonaisuus kuin kivennäismaan metsät. Pääsääntöisesti luonnontilainen suo on hiilinielu, mutta vähäsateisina lämpiminä kesinä se voi olla lähdekin. Suomessa kasvaa turvetta hyvin karkeasti arvioiden ehkä saman verran kuin sitä kulutetaan (ken tietää tarkemmin, korjatkoon!). Ojitettu suo taas on pääsääntöisesti päästölähde, koska happea saava turvekerros hajoaa. Puuston ojituksen ansiosta parantunut kasvu korjaa tasetta, eli tavallaan ojitusalueen turve muuntuu puustobiomassaksi.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.