Oletteko lukeneet tänään tulleesta Suomen kuvalehdestä, mitä emeritusproffa kirjoittaa aiheesta.
Osoittaa hallitsevansa yhteen ja vähennyslaskun. Hänellä on käsitys, että, jos hakataan 2 miljoonaa lisää puuta liikennepolttoainetuottoon, niin metsien hiilitase heikkenee vastaavalla määrällä.
Jos hieman laajennetaan hänen laskutapaansa, niin kaikkein haitallisinta olisi pienpuun raivaus maahan mätänemään, koska siitä ei synny muuta kuin päästöjä. Seuraavaksi tuomittavin olisi sitten tämä liikennepolttoainekäyttö, koska se toisaalta korvatessaan fosiillisia polttoaineita vähentäsi niiden päästöjä, mutta ei niin paljoa, kuin puuraaka-aineesta vapautuisi.
Proffa on autuaasti unohtanut, mitä metsässä tapahtuu, kun sieltä kaadetaan pienpuustoa. Jäljelle jäävän puuston kasvu kiihtyy jolloin merkittävä osa päästöistä sitoutuu pikaisesti takaisin. Pienpuustolla verraten nopeasti, ekä suinkaan vuosikymmenien kuluessa, etenkin kuusella.
Siinä mielessä hän on oikeassa, että liikennepolttoaineen valmistuksessa puusta laajassa mittakaavassa ei liene järkeä. Vain sellaisesta jätepuusta, mikä ei mene lämmön tai yhdistetyn lämmön/sähkön tuotantoon.
Toisaalta näissä hiilitasejutuissa unohdetaan usein markkinamekanismit. Kun puun kysyntä lisääntyy, sen kasvua myös kiihdytetään. Oleellisinta olisi kiihdyttää metsien puuston kiertonopeutta (eli hiilen sidontanopeutta). Toisin sanoen myös metsistä saatavaa puu- ja rahavirtaa. Ellei metsärahan kiertonopeus nouse, ei metsänomistajiakaan kiinnosta puuston tehokkaampi kasvatus.
Voi olla että tuo ed.puun ja fossiilisten polttoaineiden hiilipäästösuhde (puulla enemmän kuin fosiilisilla) ei pidä paikkaansa.
Jos muistan oikein, niin kiintokuutio puuta sisältää energiaa
saman määrän kuin n. 170 l d-öljyä. (tai saattoi olla pinokuutio).
Esim. 15000 km vuosiajolla 8l /100 km keskikulutuksella auto tuottaa vähän alle 3 t hiilidioksidia.
Eli 1200 l polttoainetta tuottaa n. 3 t hiilidioksidia.
Puun energiasisältö olisi sama n. 7 k-m³ määrällä. Hyötysuhde puulla heikompi, mutta kun otetaan myös puusta saatava lämpöenergia huomioon, kohoaa hyötysuhde n. 90 %:iin. (lämpö voidaan ottaa talteen biodieselin valm.prosessissa).
7 k-m³ puuta sitoo hiiltä käyttöpuuhun n. puolet painostaan
ja saman verran jää maahan juuristoon ja kantoon + karikkeisiin. Hiiltä kertyy siten yhteensä n. 2950 kg, josta
puolet menisi energiakäytössä ilmoille 7 k-m³ hyötykäytössä.
Siis päästöt olisi alle 1,5 t ; osa biodieselistä ja osa lämpöenergiasta. Jos otetaan puun öljyä heikompi hyötysuhde huomioon, niin saadun energiamäärän co2 päästöt puulla olisi siten 1,67 t .
Eli puulla lähes puolet pienemmät hiilidioksidipäästöt ja vielä maahan jää osa hiilestä sitoutuneena (juurikarikkeen hiili) maahan + bonuksena; käytetyn puun tilalle kasvaa uutta koko ajan.
Hiiliníelutoiminto on aikaan sidottu määre. Joskus metsä on hiilinielu joskus ei. On välttämätöntä aina huomioida aika, josta puhutaan.
Suomeen syntyi metsö jöökauden jälkeen noin 10000 vuotta sitten Sillon Suomen metsät olivat hiilinieluja. Ilmakehän hiiltä sitoutui tänä aikana puuainekseen.
Metsämme ovat jääkauden jälkeisen kasvamisen jälkeen olleet lähes hiilineutraaleja. Mikäli puuaineksen määrä metsissämme on kasvanut, ovat metsämme toimineet tällöin hiilinieluna ja mikäli puuaineksen määrä metsissämme on pienentynyt, ovat metsämme tällöin toimineet hiililähteinä.
Tilamme on sama nykyäänkin. Käytännössä kaikki puuaines muuttuu ajastaan hiilidioksiidiksi, eli metsissämme olevan puuaineksen määrän suureneminen kertoo hiilinielu-toiminnasta ja päinvastoin
Hiilidioksidiasioissa on jo korkea aika siirtyä politiikasta todellisuuteen.
Suomea on aiheettomasti syyllistetty ja tehty maksaja toisten puolesta.
Uusi suomalaistutkimus osoittaa ensimmäistä kertaa, että ihmislähtöiseen hiilidioksidin kartoittaminen avaruudesta on mahdollista suoraan pelkkiä mittauksia hyväksikäyttäen.
Kartoituksista on voitu havaita, että hiilidioksidipäästöt ovat suurimmat Kiinassa, Keski-Euroopassa, Yhdysvaltain Itärannikolla, sekä Lähi-idässä, kertoo Ilmatieteen laitos.
– Erityisesti mielenkiintoisia ovat Lähi-idän korkeat arvot, joita ei ole raportoitu päästöselvityksissä. Tämän varsinainen vahvistaminen signaalista edellyttää kuitenkin lisätyötä, kertoo tutkimusta vetänyt tutkija Janne Hakkarainen Keskisuomalaiselle.
Tutkimuksessa on analysoitu Yhdysvaltain ilmailu- ja avaruushallintovirasto NASAn vuonna 2014 laukaiseman OCO-2-satelliitin hiilidioksidihavaintoja. Noin 700 kilometrin korkeudella lentävästä OCO-2-mittalaitteesta saadaan noin miljoona maailmanlaajuista havaintoa vuorokaudessa. Näistä noin 13 prosenttia on tieteellisesti käyttökelpoisia.
On järkeenkäypää, että päästöjä syntyy eniten siellä, missä väentiheys on suurin (ja elintaso korkea). Lähi-idän suuripäästöiset alueet ovat tosiaan siinäkin mielessä yllättävät.
Henkeä kohden laskettua suomalaisten kulutuksellaan aiheuttamat päästöt ovat kuitenkin suuret ja niiden vähentämisestä on vahva poliittinen tahtotila.
Hiilensidonnan laskentatavasta noussut kohu on ehkä hieman liioiteltua, sillä käsittääkseni vaihtoehtoisilla laskentatavoilla ei tule olemaan suurta ohjaavaa merkitystä siihen, millaisin toimenpitein ilmakehän CO2 pitoisuuden kasvu pysäytetään.
Eikö ilmastoneuvotteluissa sovittavien kompensaatiotapojen perimmäinen tavoite tule olla kannustaminen investointeihin/politiikkatoimiin, jotka edistävät ilmakehän CO2 pitoisuuden vähenemistä?
Kasvuttomien alueiden metsitys on kiistatta nähtävissä tällaiseksi. Millaisin politiikkatoimin Suomen metsien hiilensidontaa sitten voisi lisätä ja millaisella hiilensidonnan laskentamallilla siihen kannustaa?
Koskahiilensidonnan laskentamallien ei ole tarkoitus olla mikään vapaalippu kenelläkään pidän komission ehdotusta ihan perusteltuna – Metsättömien alueiden metsitys on selkeä hiilensidontaa edistävä politiikkatoimi, ja siihen laskentamallilla on oikeutettua kannustaa.
Suomessa on jonkin verran haasteellista metsättömien alueiden löytäminen, kun maamme metsäisyysprosentti on jo nyt maailman huippua. Mahdotonta metsäkadon pysäyttäminen ei ole, jos metsäpeitteen arvo tiedostetaan. Esimerkiksi taajamissa säilytetään mahdollisimman paljon puistoalueita ja haja-asutusalueella tuetaan joutomaiden metsitystä. Se onkin sitten visaisempi kysymys, miten hiilinielujen kanssa kannattaisi toimia. Yksi järkevä toimintatapa olisi se, että Suomi ei saa nieluistaan hyvitystä, mutta metsien käyttöä ei myöskään rajoiteta, eli nielun pienenemisestä ei sakoteta. Nythän nielu eli metsien kasvu on ollut nousussa hyvän metsänhoidon ansiosta, eli Suomi on noudattanut hyvää ilmastopolitiikkaa.
Näinhän se on kuten A. Jalkanen edellä totesi, että Suomi on noudattanut hyvää ilmastopolitiikkaa lisäämällä metsien kasvua.
Riskinä on, että hyvästä metsänhoidosta rangaistaan. EU voi edellyttää, että metsiemme puuston määrä on jakossakin oltava vähintään nykyinen ja mieluummin isompi, kun kerran ne niin hyvin kasvavat. Jos puuston määrä ja kasvu olisi nyt reilusti pienempi, niin hiilensidontavelvoitteemme olisi alhaisempi ja metsien kasvun kiihdyttäminen sataisi täysimääräisesti Suomen laariin.
Pari päivää sitten Sirkka-Liisa Anttila syytti Ville Niinistöä rankasti ilmastoaiheesta..Niinistö vuoden 2011 ympäristökonferenssissa johdatteli Suomen metsät päästölähteeksiValtuudet ratkaisulleen Niinistö sai toiselta vihtahousulta J Kataiselta
Erikoista että Vihreät ovat joka käänteessä huutamassa valtiota ja yhteiskuntaa apuun,mutta sitten härskisti turmellaan ”ruokkivä käsi”Suuri osa vihersuvakeista on kultalusikka suussa eläviä eliitin edustajia,metsäasiantuntijoita,joilla ”jalat tukevasti ilmassa ja pää pilvissä”.Yliopistokamppukset ja coca-cola-konttorit ovat kaukana syysräntäisestä metsästä
Jos em. asia olisi tosiaan Niinistön & Kataisen tekosia, silloinhan se pitäisi olla helposti korjattavissa. Nykyiset päättäjät vain sanoisivat, että tämä ei käy. Valitettavasti tilanne ei ole näin yksinkertainen, kun pari sataa (200) valtiota vääntää ilmastosopimuksista. Jonkinlainen järkevä ratkaisu olisi löydettävä, mutta sitä ei löydy Anttilan keinoin.
hiilinielut metsiämme väitetään päästäjiksi vaikka asia on päinvastoin.Joku popula vetoaa,että metsiä hakataan ja näitä nieluja katoaa.Tänään uutisoitiin,että tutkimusta on tehty vesistöihin kasvatettavista kasveista,että nielisivät enemmän kuin metsät.Myöhemmin oikaistiin,että torpiikkiset.Jos tuon tutkimuksen alla olevaa nopeasti uutisoitua juttua oikein kuulin.
Tuolla perusteella varsinaisia hiilinieluja olisikin uudistuvat nuoret metsät.Lehtipuut etenkin olisi tropiikinvertaisia ja vielä tehokkaampia nielijöitä.Jos oikein lähdetään näitä omien metsiämme kokonaisuudessa päästelijöiksi mollaamaan.Tuolta pohjalta lisämaksuja perimään.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.