Keskustelut Metsänomistus Töissä myös 18.9 ja ylpeä siitä

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 167)
  • Töissä myös 18.9 ja ylpeä siitä

    Elinkeinonhatjoittajiin ei hallituksen kilpailukykyloikat leikkauksineen juuri vaikuta, päinvastoin hallituksen 5% yrittävähennys alenta käytännössä yrittäjän verotusta noin 2 prosenttiyksiköllä. Hallitus tekee ihan oikein leikkaamalla palkansaajien käsittämättömiä etuja ja parantaa 130 miljoonalla yrittäjien etuja.

  • MJO

    Pitää ja pitää Jesse.. Mistä rahat?

    Kukaan ei luopuisi ”ylisuurista” palkoista eikä ”ansaiduista” eduista (ainakin maksajan mielestä ylisuurista, kun siirtää toimintojaan muualle ja julkinen joutuu ottamaan velkaa miljardi kaupalla) Eikä oikein verojakaan voida korottaa,kun ollaan siinäkin asiassa jo maailman parhaita.

    Sen vuoksi kaikkien pitäisikin luopua jostakin, että nämä palvelut ja työpaikat voitaisiin säilyttää. Turha hokea inovaatiota ja inovaatiota, jos niitä ei tule.

    jees h-valta

    Kyllä suomessa osaamista ja luovuutta löytyy aivan muidenkin tarpeisiin. Olen tuossa ihmnetellyt esim. vesitekniikan aika vaatimatonta osuutta viennistämme. Metsäkoneiden vientikin aivan alkutaipaleella vielä. Automatio-ja viestintätekniikka, huikeat mahdikset. Paljon on sarkaa ja kyllä täällä noustaan aivan kelpoisaan menoon. Turha tässä mitään maailmanlopun synkistelyä pitää.

    MJO

    Kun jesseltä löytyy luovuutta. Miksi jesse on jäänyt pelkästään ihmettelemään?

    jees h-valta

    Enpä nyt sanoisi että ihmettelemään. Kun kuitenkin oma talous on turvattu ja kunnossa en ole niin ahne että kovaa enää suorittaisin muille. Mutta kyllä kait sentään meiltä yritteliäitäkin löytyy.
    Parissakymmenessä vuodessa tehdään jo ihmeitä ja tämäkin taantuma on silloin historiaa jota ketään ei edes muista enää.

    rame

    Kyllä niitä veroeuroja kuluu muuallekin kuin koulutukseen ja terveydenhoitoon, näyttäisi että tehostamisen varaa on.

    HS 25.3.2015:
    Suomen maatalous tuottaa kansantuotteestamme noin 2,7 prosenttia. Meillä on 59 000 maatilaa ja niillä 78 000 työpaikkaa eli 1,3 työpaikkaa maatilaa kohden.

    Eurostatin Agriculture and Fishery -tilastokirjan mukaan maatalouden tuotannon arvosta vuonna 2010 Suomessa 59 prosenttia oli maatalouden tukia. EU:ssa tukien osuus on keskimäärin 16 prosenttia. MTT:n taloustutkimuksen mukaan tukien osuus Suomessa on 35 prosenttia, mutta siinä tukien käsite on ymmärretty suppeasti.

    Maataloustuestamme noin 60 prosenttia on kansallista tukea. Valtion vuoden 2015 budjetissa maataloustukimenot ovat 1 814 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi on huomattava muun muassa valtion osuus maataloustuottajien eläkkeistä (624 miljoonaa euroa vuodessa) ja lomituskorvaukset (210 miljoonaa euroa vuodessa). Maatalouden tuki yhtä alan työpaikkaa kohti on noin 34 000 euroa vuodessa.

    Pohjoisissa naapurimaissamme Ruotsissa, Virossa ja Latviassa kansallista maataloustukea ei juuri makseta, ja silti naapurimaidemme elintarvikeomavaraisuus on hyvä ja ruoan hinta Suomea halvempi.

    Suomalainen tukijärjestelmä hidastaa maatalouden rationalisointia. Tuki on Suomessa siirtynyt pellon hintaan, joka jarruttaa tilakoon kasvua. Pellon keskihinta Suomessa on nyt noin 8 500, Ruotsissa 5 400, Virossa 2 000 ja Latviassa 1 300 euroa hehtaarilta.

    Maatalouden tukijärjestelmää on vastedes suunnattava tuotannon rationalisointiin ja tehokkuuden lisäämiseen. Samalla tukiviidakkoa ja sen byrokratiaa on kevennettävä. Suomella ei ole varaa eikä perusteita nykyiseen korkeaan kansalliseen maataloustukeen.

    Timo Linkola
    tekniikan lisensiaatti, Espoo

    MJO

    Linkolaan viitaten:

    Kyllähän sokea reettakin tajuaa, ettei suomen korkea ruuan hinta johdu tuottajahinnoista, vaan suurten kauppaketjujen ”monopoli” asemasta.

    Minustakin maataloudessa olisi varaa tehostaa.

    Juhilas

    ”Työntekijäjärjestöt tulevat antamaan aivan kelpoisan vastaesityksen joka pitäisi hallitukselle kelvata.”

    Tämä ei mahdu mun kalloon. Jos kerran konstit on olemassa miksei niitä lyödä pöytään euroiksi laskettuna. Koko kesä on ollu aikaa laskea. Voiko aikuset ihmiset tosiaan olla noin lapsellisia että kiukutellaan kun Rinnettä ei otettu hallitukseen suojeleen vanhuksia kalastusmaksuilta vai sitäkö pelasivat että Ihalainen pyydetään pelastaksi

    http://www.tekniikkatalous.fi/tyoelama/tekin-kauppi-suomen-ydinongelma-tuotekehitys-koko-roska-kaadetaan-silti-palkansaajien-niskaan-3483221

    MaalaisSeppo

    Uusilla innovaatioilla ja tuotteilla ei tätä ongelmaa ratkaista. Niitä tietysti tarvitaa ja toivottavasti syntyy ainakin sitä tahtia, että pysytään muiden maiden tahdissa ja hyvässä lykyssä hieman saadaan niitä kiinni.

    Hyvä esimerkki menestyksellisen suurinnovaation vaikutuksista on Nokian menestystarina. Aikanaan se edusti ylivoimaista osaamista ja poiki työpaikkoja ja verotuloja Suomeen kiihtyvällä vauhdilla. Tämä synnytti vauhtisokeuden koko yhteiskuntaan ja nousukiitoa ei riittävästi jarrutettu maksamalla valtion velkaa pois vastaavasti vaikkakin Nokia suurta kokoa suhteessa kansantaloutemme kokoon pidettiin rislkinä. Seurauksena oli kustannustasomme nousu yli sen, minkä olisimme ilman Nokiaa ”ansainneet”. Nyttemmin Nokia on palannut normaaliuralle, mutta nousikiidon kustannusrakenne on jäänyt jäljelle. Velkarahalla ko. kustannusrakennetta on pidetty yllä jo 6 – 7 vuotta. Tällä tiellä ei kertakaikkiaan ole enää mahdollista jatkaa.

    Sipilä on selvästi sanonut, että jos ei homma etene nykyhallituksen mukaiseti, niin mies menee vaihtoon. Olisikohan seuraava kaveri viisaampi? Epäilen, ettei tämä homma ratkea miehiä tai naisia vaihtamalla.

    Rane

    Jos ja kun Suomessa syntyy uusia innovaatioita ryhdytäänkö niitä valmistamaan täällä?
    Ei.
    Vielä Nokian alkuaikoina puhelimia pystyttiin tekemään kilpaiolukykyiseen hintaan mutta Euro ja ammattiyhdistysliike ovat tuhonneet kilpailukyvyn.
    Uudet innovaatiot eivät ratkaise kilpailukyvyn puutetta.

    jees h-valta

    Nokiakin valmistautuu edelleen uudelleen aloittamaan sen ”kannattamattoman” puhelimenvalmistuksen. Hintatasohan ei siinä ollut ongelma. Vaan älypuhelin vaikka hyvä onkin ei enää uudistunut riittämiin ja sen kiinnostus tasaantui uomiinsa. Edelleen puhelinbisnes on kannattavaa kunhan siitä saadaan uusilla kikoilla uutta kiinnostusta aikaan. Ostetaanhan niitä paljon joka vuosi nytkin.

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 167)