Keskustelut Tekniikka Toiset vain puhuu ilmastonmuutoksesta, toiset tekee

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 25)
  • Toiset vain puhuu ilmastonmuutoksesta, toiset tekee

    Ponsse on mukana EU-rahoitteisessa hankkeessa, jossa kehitettiin tela-alustalla kulkeva metsäkone. Hanke on saanut kokonaisuudessaan yli puolitoista miljoona euroa EU:n Horisontti 2020 -ohjelmasta, kertoo Business Finland verkkosivullaan.

    Ilmastonmuutos on leudontanut talvia, eikä havumetsävyöhykkeellä ei ole enää talvella aina kunnon routaa. Silloin puukorjuutöitä ei pysty tekemään entisenlaisella kalustolla.

    ”Korjuutöitä ei yksinkertaisesti voi tehdä, jos kone jää leimikolle kiinni. Koneet myös jättävät maahan ajourapainaumia, mikä on koneellisen puunkorjuun yksi haaste, joka on ratkaistava. Lähivuosina Suomessa on paljon turvemailta korjattavia kohteita, ja siellä olosuhteet ovat erityisen hankalia perinteisille ratkaisuille – etenkin, kun korjuutyön tuottavuus halutaan pitää hyvällä tasolla ja kuormakoosta ei juuri voida tinkiä”, Ponssen tuotekehityspäällikkö Kalle Einola sanoo Business Finlandille.

    Kansainvälinen konsortio on kehittämässä puunkorjuutöihin ratkaisua, joka vastaisi muuttuvien olosuhteiden aiheuttamiin haasteisiin. Metsäkonevalmistaja Ponsse lähti mukaan konsortioon, koska siinä oli mukana merkittävä ja kokenut telastoratkaisujen toimittaja sekä metsäteknologian tutkimukseen sitoutuneita tutkimuslaitoksia Euroopan johtavista metsätalousmaista.

    ”Ilmastonmuutoksen vuoksi on löydettävä alustaratkaisuja, jotka toimivat uudessa toimintaympäristössä: koneen alustaratkaisu ei saa rikkoa maastoa ja siinä pitää olla kosketuspintaa niin paljon, että kone voi toimia tuottavasti pehmeälläkin maalla”, projektin EU-vastuuhenkilönä toimiva Einola kuvailee.
    Telaratkaisu alentaa pintapainetta
    Yhdessä tutkimuskonsortion kanssa Ponsse on kehittänyt uudenlaisen metsäkoneen, jossa pyörien sijaan pohjana ovatkin kumiset telat. Konseptikone muokattiin tavanomaisesta kuormatraktorista niin, että sen keinuteleihin ja ilmakumipyöriin perustuva alustarakenne korvattiin neljällä modulaarisella telayksiköllä.

    Teräsvahvisteinen, kumirakenteinen telamatto muotoutuu kantavien rullastojen alla maaston muotojen mukaan, jolloin koneen paino jakautuu tasaisemmin ja suuremmalle pinta-alalle kuin tavanomaisissa metsäkoneissa. Tela-alustan idea on pitkälti samantapainen kuin esimerkiksi sotilasajoneuvoissa.

    ”Telaratkaisu on hellävaraisempi maastolle. Kun telat muotoutuvat maaston mukaan, pintapaine saadaan alas. Uusi ratkaisu vähentää merkittävästi pintapainetta. Lisäksi erittäin heikosti kantavilla kohteilla tai esimerkiksi syvässä lumessa telastorakenteen avulla voidaan edetä helpommin ja taloudellisemmin kuin pyöräalustoilla”, Einola sanoo.

    Konseptikonetta on testattu jo yli 1 500 tuntia, esimerkiksi Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Latviassa. Testauksen perusteella telastoratkaisua on kehitetty vaiheittain paremmaksi.

    Kauppalehti

     

  • mehtäukko

    Aloituksen otsakkeeseen viitaten ( ennen kuin jatketaan savotointia…) , mo:ahan se vasta tekeekin koko kasvukauden ilmastonmuutosen eteen.

    Siinä suhteessa jotkin syrjäytyneet tahot voisivat poliisihallituksen luvalla alkaa kerätä kolehtia ja korvausta.

    Jätkä

    Kuusessa ollaan. – Pikkukone on tietty näppärä, mutta siinä tulee vastaan sen kapasiteetti. Otetaan lyhyen matematiikan mukaa tuo kannattavuus: Paljonko maksaa lähikuljetus / kiinto? Paljonko tuollaisella pienemmällä koneella pystyy ajamaan esim työpäivässä – Huollot ovat myös työaikaa. Pärjääkö sillä tuotoksella? Kone on kuitenkin vaihdettava uuteen kolmen vuoden kuluttua.

    kuusessa ollaan

    No tuota samaa minäkin ihmettelen, mutta koska on kyseessä Ruotsi…siellä saa pikkukoneen metsiinsä, jos on valmis sitä kompensoimaan puun korjuun hinnassa. Eli ei sielläkään pikkukoneilla tehdä talkoita.

    harrastelija

    Olen ymmärtänyt, että pieniä kombi-/dualkoneita tarkotetaan lähinnä omatoimisille mo:lle. Ruotsissa niitä valmistetaan useita, Malwa, Terri, Entracon yhdessä Tsekin kanssa, Vimek… meillä näköjään Ranualla Jarcrac. Eikä pidä unohtaa Matsonin Kallen tr-koneitakaan.

    Ei kait niitä tehdä, ellei niitä kysytä? Suomessakin ei joka paikassa saa ensiharvennuksia kaupaksi, koska niiden korjuusta ei saa yli 10 %:n voittoa tehtaalle. Aktiivinen mo voisi harvennella itse. Olen maksanut ensiharvennuskohteesta energian js kuidun teosta rekkatien varteen 18 €/m3 – jos koneyrittäjän olen onnistunut saamaan.

    Luulisi tuollaisella kombilla saavan parikymmentä mottia päivässä kasaan? Silloinhan tuloa olisi jo 360 €/pv. Tärkein pointti siinä on, että saa palstan harvennettua kasvukuntoon. Tavallisella motolla yrittäjä arveli. ettei alle 50 m3/vuoro kannata korjata!

    Jätkä

    Eipä niillä kaikilla Terreillä ja Vimekeillä taida saada tien varteen kahtakymmentä kiintoa joka päivä.  Se noissa pikkukoneissa on ehdoton etu, että esim pyörän pystyy kantamaan kainalossaan, kun kumi puhkeaa, akseli katkeaa tai vetomoottori laukeaa. Edellyttää tietenkin, että kuski on hyvässä kunnossa. Kone näkyy jäävän metsään aina silloin, kun alusta treikkaa.

    Kombikoneena hintaa on jo yli satatuhatta, vaikka ei se muuten merkitse juurikaa, mutta kun siitä vuoden – parin jälkeen haluaa päästä eroon, voi pettyä hintatarjouksien mataluuteen.

    laskeskelin., että ehkä keskimääräisissä olosuhteissa tuotos tienvarteen asti olisi kaksi kiintoa tunnissa.

    Jos kuljettajalle pitää laskea palkkaakin ja vakuutukset jne on ajantasalla, niin eipä loppujen lopuksi kantohintaa juurikaan jää.

    Koneen lisäksi pitää ratkaista myös koneen kuljetukset varikolle ja takaisin, ei kai sitä taivasalla korj…   huolleta.

    harrastelija

    Viimeisen harvennuksen tein m.sahalla ja ajo oli tr+metsäkärry. N. kilometrin matkalta eläkeläiseltä, joka on leipätyön tehnyt toimistolta pitäen, sopiva päivä oli, kun tr:lla ajoin työmaalle ja illalla tulin täyden kärryn kanssa sieltä pois. Jos ajatellaan, että kärryn otsaneliö on 2 m2, niin 4 m:n havukuitua tuli kuormassa n. 5 k-m3.

    Minusta tuo oli hyvää hyötyliikuntaa. Punttisalilla en ole juuri kulkenyt, mutta hierojalla kyllä parin kk:n välein. Eläke riittää elämiseen ja metsähommien kulut laitan 2C-lomakkeelle. Veronpalautusta tulee käytännössä joka vuosi. Viime vuodelle taitaa olla tulossa n. 10 000 € yhdessä mummun kanssa:)

    Jätkä

    Harrastelijan suorite on oikein hyvä, ainakin jos on kyse ensiharvennuksesta. Tuo omatoiminen puunkorjuu vain edellyttää, ainakin kuusimetsissä, että vuodenaika sallii hieman pidemmän ”aukiolon”, kun firmat mielellään käyttävät kuusen kasvutuoreena.

    harrastelija

    Siinä ainakin aikaisemmin pelasi yhteistyö tehtaan kanssa. Kajaani Oy, myöhemmin UPM hierteeseen käytti kuusisellua. Syksyllä määrättyyn aikaan yleensä lokakuulla kysyin ostomieheltä, että joko voi kuusikuitua alkaa tekemään?

    Itsellä on kyllä enimmäkseen mäntyä ja koivua, joten niitä sai tehdä nilan jälkeen. Kuusikuidusta sai vain huomattavasti enemmän. Koivun kanssa kävi sitten niin, että kuidun hinta tuntui liian pieneltä varsinkin pystyhintana, joten ne on sen jälkeen jalostettu klapeiksi!

    Nyt on päässyt käymään niin, että pääosin ensiharvennuksia on lähivuosina 30-40 ha, joten eläkeläinen ei ehdi enempää. Toisaalta mukavaa olisi vähän tehdä muutakin, reissata ja nauttia muuten elämästä.

    mehtäukko

    Aloituksen aiheeseen viitaten mehtäukko ei voi olla kertaamatta:

    Työkonemoottoreita,k-autot, traktorit jne. ovat edelleen hulvattomassa päästövähennyskierteessä.Siis sellaisessa jossa yrittäjät maksavat viulut.

    Millä pirun oikeudella rallikansa, veneet, pullingit,ilotulituspaukut…jne..jne saavat tupruta paskaa taivaalle? Elinkeinoja kyllä rankaistaan, mutta haittaveron mätkäisy huvituksille ei kiinnosta edes Vihreitä?

    Puuki

    Niinpä. Ja lentäminen se vasta lisääkin CO2 -päästöjä. Ne kaasut jää vielä suoraan taivaalle.

    Kannattaisi vihreidenkin käydä ilmastoneuvottelut yms. videoneuvotteluina ihan ilmastollisista syistä.

    Maanpinnan päästöt sitoutuu sentään osin kasvuun uudestaan ; joskus jopa pääosin kuten metsän kasvun lisääntyessä nopeasti.

    Joku selosti radiossa, kuinka autoilua on hyvä rokottaa, jotta se vähenisi, koska julkinen liikenne korvaa henkilöautojen käyttöä. Ei oikein luonnistu sekään, kun julkisia on vähennetty koko ajan lisää.

     

    Kombikone on kannattava yrityspohjaltakin, jos korjuukohteet on sopivia : n. 70-120 l:n poistuman keskikoko harvennuksilla tai muillakin erillisillä pienehköillä harvennuskuvioilla.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 25)