› Keskustelut › Metsänomistus › Toimittaja riikilä erehtyi elävänäpyytävään rotanloukkuun

Esillä 6 vastausta, 11 - 16 (kaikkiaan 16)
1 2

  • Toimittaja riikilä erehtyi elävänäpyytävään rotanloukkuun

    Lähetetty: 21.6.2015, 11:45

    Riikilä kirjoittaa (metsälehti 12/2015):
    ”Borrelioosi on bakteerin aiheuttama. Sitä vastaan ei ole rokotetta, mutta tartunta on onneksi helppo kukistaa antibiooteilla… …Punkkien vaaroja on ylikorostettu…”

    Noinkohan on ylikorostettu!

    Lääketieteellinen aikakauskirja duodecimissa on jo 1995 seuraava teksti:
    ”Kovanen ym. (1985) ja Marttila ja Panelius (1985) kuvasivat Suomen ensimmäiset myöhäisborrelioositapaukset… …Suomessa diagnosoidaan vuosittain noin 400 myöhäisborrelioositapausta. Primaarimuoto esiintyy vuosittain noin parillatuhannella potilaalla. Myöhäisvaihe voi olla invalidisoiva ja tauti on selvä kansanterveysongelma.”

    Noista tietämättömyyden onnenpäivistä on jo kaksikymmentä (20) vuotta. Nyt tiedetään, että tauti on tappava, erittäin invalidisoiva ja todella paha kansanterveysongelma.

    Tällä hetkellä myöhäisborrelioosia diagnosoidaan vuosittain noin 2000.

    Tekijä
    Anton Chigurh
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • A.Jalkanen 20.3.2016, 10:34

    Koe: kokeilin että onko tämä ketju rikki, kun se ei enää jatku. Keskustelua sopisi jatkaa toisessa ketjussa: ”Minkki vakautti myyräkannan…”

    Ammatti Raivooja 20.3.2016, 10:34

    Borrelioosin hoidon jälkeen ilmenevistä oireista puhutaan kroonisena borrelioosina, mutta oireiden ja infektion välisestä yhteydestä ei ole mukaan tieteellistä näyttöä, kirjoittaa dosentti Jukka Hytönen Duodecim-lehdessä.

    Dosentti Jukka Hytönen kiistää punkkien levittämän borrelioosin kroonisen tautimuodon olemassaolon. Infektiota hoidetaan lääkkeillä, jonka jälkeisiä oireita kutsutaan hänestä virheellisesti krooniseksi borrelioosiksi.

    – Mikrobilääkehoidon jälkeisestä, elävien borreliabakteerien aiheuttamasta kroonisesta borrelioosista ei ole tieteellistä näyttöä. Potilaan epäselvien oireiden leimaaminen krooniseksi borrelioosiksi johtaa oikean taudinmäärityksen viivästymiseen, Hytönen kirjoittaa tuoreimmassa lääkäriseuran lehdessä Duodecimissa.

    Ihmiset kertovat saavansa oireita, esimerkiksi niveloireilua, väsymystä tai keskittymisvaikeuksia, borreliainfektion jälkeen ja Hytösen mukaan tilannetta kutsutaan harhaanjohtavasti krooniseksi borrelioosiksi, vaikka oikea nimitys olisi post-Lyme-oireilu tai borrelioosin jälkitila.

    Hytönen kuitenkin kirjoittaa, että krooninen borrelioosi on todellinen borreliainfektion muoto, mutta se hoituu mikrobilääkkeillä. Käsitettä krooninen borrelioosi käytetään kuitenkin myös tapauksissa, joissa potilaalla on mikrobilääkkeiden jälkeen oireita.

    – Sen taustalla on mahdollisesti autoimmuunityyppinen reaktio tai infektion aikana syntynyt kudosvaurio, mutta oleellista on, että tieteellistä näyttöä mikrobilääkehoidon jälkeen kytemään jäävästä ihmisen borreliainfektiosta ei ole.

    Lääkehoidon jälkeinen, elävien borreliabakteerien aiheuttamana pidetty krooninen borrelioosi on kuitenkin eri asia kuin edellä kuvattu levinnyt tautimuoto. Hytönen sanoo oireiden olevan todellisia, mutta niiden todentaminen liittyväksi borreliainfektioon on Hytösen mukaan vaikeaa ja epävarmaa.”

    http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015070319967411_uu.shtml

    Anton Chigurh 20.3.2016, 10:35

    Borrelian määrä on suoraan verrannollinen myyrien määrään joiden määrä on taas suoraan verrannollinen kettujen määrään. Kettujen määrän puolittaminen on viisinkertaistanut borrelian määrän.

    TherapiaFennica:
    ”5-10%:ia potilaista siirtyy Lymen taudin krooniseen vaiheeseen, jossa keskushermoston neuroborrelioosi ja perifeerinen neuropatia, borrelia-artriitti ja akrodermatiitti ovat tavallisia manifestaatioita. Keskushermostoinfektiosta johtuva vaskuliitti voi aiheuttaa iskemian ja aivoinfarktin.”

    JacktheRibber 20.3.2016, 10:35

    Että miksi mustikkatyypin havumetsässä on enemmän puutiaisia kuin lehtipuumetsässä?

    Tunnettu ekologi professori susipulliainen kertoi kerran keskustellessamme, että jokaisen eliön perustarpeet ovat ravinto ja suoja. Borrelian pääreservuaari (samoinkuin myyräkuumeen) on metsämyyrä.
    Mustikkatyypin havumetsä tarjoaa parhaiten nuo edellytykset. Paljon paremmin kuin lehtipuumetsä.

    Holtittoman sorkkaeläinlaidunnuksen aikaansaamia ylimääräisiä kuusimetsiä on jo miljoonia hehtaareita (kuusta kuusen perään kuusenjuurikääviköihin). Siinä osasyy borrelian räjähdysmäiseen lisääntymiseen.

    A.Jalkanen 20.3.2016, 10:37

    Tutkimusten kautta tieto varmistuu hitaasti. Se kuitenkin tiedetään mm. yhdysvaltalaisista ja ruotsalaisista tutkimuksista, että pienjyrsijät, jäniseläimet ja kauriit ovat välttämättömiä puutiaisten elinkierrossa. Samalla lailla kuin hirvi on välttämätön hirvikärpäselle.

    Jokainen voi siis alentaa omaa ja läheisten tautiriskiä pitämällä pihansa jyrsijävapaana esim. kissan tai koiran avulla, ja lisäksi metsäalueensa turvallisena metsästämällä kasvinsyöjiä tai sallimalla niiden tehokkaan metsästyksen.

    Pihasusi voisi olla tässä mielessä eduksi myös.

    Anton Chigurh 16.4.2016, 23:56

    Toimittaja riikilä kirjoitti (metsälehti 12/2015):
    ”Borrelioosi on bakteerin aiheuttama. Sitä vastaan ei ole rokotetta, mutta tartunta on onneksi helppo kukistaa antibiooteilla… …Punkkien vaaroja on ylikorostettu…”

    Tänä vuonna (2016) on tähän päivään (15.03.2016) mennessä ilmoitettu THL:n tartuntatautirekisteriin suomessa 209 borrelioosia, kun 1995 (ennen henttosen hypoteesiin voimakkaasti nojannutta holtitonta pienpetojentappokampanjaa; hypoteesiin, joka on yhtä holtiton kuin on esittäjänsäkin) koko vuonna niitä oli 345.

    Lääketieteellinen aikakauskirja duodecim on päivittänyt tekstejään tuosta ylikorostetusta, helposti kukistettavasta ongelmattomuudesta:
    ”Neurologisista oireista: Joskus ilmaantuu pitkänkin oireettoman kauden jälkeen MS-tautiin sopivia halvaus- ym. oireita, epätyypillisiä halvauksia, epileptisiä kohtauksia, jopa dementia.”

Esillä 6 vastausta, 11 - 16 (kaikkiaan 16)
1 2