Auto ei ole metsätalouden kalustossa.

Verottajan ensimmäisen tanssin rukkaset tuli siitä, että Exelini laskelmassa käytin tätä korkeampaa km kulua, kuin se 0,25eur/km. Taulukossa oli maininta lyhyesti, mistä se korkeampi kulu on perääisin, verosihteeri ei ollut tätä huomannut vaan laittoi noottia postiin jotta vaatimustani ei hyväksytä ja laitetaan aitävastoin veronkorotusta.

Siispä soitin ja kerrattiin tilanne. Laitoin sitten täysin aukinaiset taulukot kaikkine menoineen ja laskelmineen. Samaisessa laskelmassa oli laskelma auton hankintahintaan (70keur) perustuvasta laskennallisesta poistosta hankintavuodesta lähtien. Siitä sitten näkyi, jotta 2020 verotuksessa on käytety tätä kolmannen vuoden poiston arvoa ihan sellaisenaan. Poisto laskettu alusta saakka 25% mukaan.

Kyllä verottaja omansa saa ja useampaan kertaan. Ajatellaapa kuinka paljon vuosien varrella on mahdollisesti jäänyt tällaista vähennystä käyttämättä koska se 0,25eur/km on helppo ja varma käyttää. Monesti se kattaa kulut, mutta ei aina. Laskelmat näyttivät jotta tuo kattaa polttoaineet ja vakuutukset+verot. Loput jää sitten omalle kontolle, vaikka kyse on tulonhankkimiskulusta siltäosin, kun metsätöihin mennää ja tullaan. Auton hankintahinta on sitten kannattavuuskysymys eikä niinkään verotuskysymys.

Jokainen menoerä, joka kuuluu metsätalouden menoihin, voi muodostua kaksinkertaiseksi menoksi, jos sitä ei merkkaa vähennyksiin. Tällöin kyseinen meno kuittaantuu, kun metsätaloudesta muodostuu tuloa.

Verottajahan tekee 5% yrittäjävähennyksen, jos metsätalous näyttää plussaa verotuksessa. Korkeammat vähennykset pienentävät tämän yrittäjävähennyksen vaikutusta. Joten vaikka suurempi joukko laskisi metsätalousajonsa todellisten kulujen mukaan ja näin vähennysten määrä noususi, niin samalla pienenisi yrittäjävähhnyksen vähennys koska positiivinen tulos pienenisi.

Esimerkkilaskelma metsätalouden harjoittamisesta, jossa tulot 10  000 eur ja muut vuosimenot 2000 eur. 8000 km metsätalouden ajoja omalla yksityistalouden autolla.

Autoilija 1 käyttää metsätalouden ajoihin verottajan vuosittain vahvistamaa kilometriveloitusta muun selvityksen puuttuessa 0,25 eur/km: Matkakuluvähennys 2 000 eur.

Autoilija 2 laskee km kulun todellisten kulujen mukaan 0,5 eur/km: Matkakulut 4 000 eur.

Tapaus 1: Metsätalouden tulos 10-2-2= 6 000 eur. Koska tulos on positiivinen, tekee verottaja tästä  5% yrittäjävähennyksen (=300eur), verottettava tulos 6 000 – 300= 5 700 eur. Josta menee 30% veroa = 1710 eur verottajalle.

Tapaus 2: Metsätalouden tulos 10-2-4= 4 000 eur. 5% yrittäjävähennys 200 eur, verottettava tulos 4 000 – 200= 3 800 eur. Josta 30% veroa = 1140 eur verottajalle.

Tapaus 1 maksaa valtiolle veroja 570 eur enemmän kuin tapaus 2. Tapaukselle 2 jää siis verojen ja samojen vuosikulujen jälkeen 570 euroa enemmän tilille varoja, jotka hän voi vaikka sijoittaa sopivasti ja nauttia korkoa korolle ilmiöstä.

570 eur yhtenä vuotena ei välttämättä näytä  paljolta. Jos sama summa kuitenkin jää tilille 10 vuotena ja jokaisena vuonna se sijoitetaan kohteeseen, jossa tuotto on 10% ja korkoa korolle saadaan hyödyksi. Niin – 5 700 eur pääoman päälle on kasvanut korkoa n. 4 300 euroa.

20 vuoden päästä pääoma 11 400 eur, kun joka vuuosi 570 eur lisätään sijoitukseen ja korkoa kertynyt sitten n. 25 000 eur.

Varsinkin nuorempi metsänomistajasukupolvi, käyttäkää nuoruus hyväksi ja pidä puolesi myös menojen suhteen. Niiden tulos näkyy vuosien päästä kun malttaa odottaa.

Melko vaikea tänne on enää keksiä ihan uutta metsäaiheista keskustelua , kun ainakin pariin kolmeen kertaan on  käyty yl.  kaikki jo aikasemmin  läpi.  Mitään muistikuvaa ei ole kenenkään tekemästä vero-oikaisusta ja siitä keskustelusta.

Käytännössä toimivat ratkaisut ovat aina tervetulleita. Verotushan on se lopullinen alttari, jossa vuosittain se tulos tehdään. Useitakin asioita voi tehdä monella tavalla ja ajat muuttuvat myös.

Olikohan v. 2006 jolloin verottajan kanssa kävimme mönkijä ja metsätalouskeskustelua. Ajat ovat siitä muuttuneet paljonkin ja verottajan näkemys on saanut selkeämmän linjan. Samoin verottajan asenne on muuttunut enenmän auttavaksi ja ohjaavaan suuntaa. Verottajan päätöksiä sitoo pykälät, lait ja yhtenäistämisohjeet. Heidän kanssa voi niistä keskustella ja siten löytää suunnitelmilleen sopivan tavan myös verotus huomioiden.

Yhtälailla tärkeitä, kuin metsänhoitotoimepiteiden näkökulmien jakaminen, ovat verotukselliset kysymykset. Juuri tulleessa Taloustaitolehdessä on kirjoitusta metsäverotuksesta. Siinä ohimennen käsitellään myös yrittäjävähennystä ja sen hyväksikäyttöä. Kyseinen vähennys on 5% ja lasketaan positiivisesta metsätalouden tuloksesta ja se vähennetään tuloksesta. Näin verotettava tulos pienenee. Kun kyse on vähennyksestä, on hyvä koittaa hyödyntää sitä mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi menovarauksilla tehdä tulos positiiviseksi, jos se jokatapauksessa lähivuosina menee positiiviseksi. Tätä en ollut itse tullut ajatelleeksi.