Keskustelut Metsänhoito Todellinen hirvitiheys metsissä

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 350)
  • Todellinen hirvitiheys metsissä

    Merkitty: 

    Alla on linkki Luken sivuille, josta voi tarkistaa arvioidun hirvitiheyden
    haluamallaan alueella. Ruksi kohtaan hirvitiheys ja karttaa klikkaamalla löytyy tiheys siinä kohdassa. Sivustolta löytyy muutakin mielenkiintoista tietoa.

    http://riistahavainnot.fi/hirvielaimet/hirvitiheys

    Olen ihmetellyt ja tutkiskellut, miten hirvitiheydet oikein määritellään, kun tuntuu, että ne 1000 hehtaarin 4,3 hirveä ovat kaikki aina omalla pienellä metsäpalstallani.

    Jaoin hirvimäärän riistanhoitoyhdistykseen kuuluvien kuntien maapinta-alalla ja hirvitiheys näyttäisi pitävän likimain paikkansa.
    Sitten katsoin aluetta Googlen satelliittikuvista. Aika tarkkaan puolet pinta-alasta on peltoa, lisäksi on kuntakeskukset ja tiheästi asuttuja omakotialueita ja muuta hirvetöntä aluetta. Varsinaista metsää jää jäljelle noin 1/3 pinta-alasta. Joskus kesällä hirvet voivat käväistä pelloilla, eivät kuitenkaan torilla tai istuskelemassa Samppalinnan kesäteatterissa. Talvella ne ruokailevat ainoastaan metsien suojassa.

    Todellinen hirvitiheys riistanhoitoyhdistyksen metsissä onkin noin 13 hirveä 1000 hehtaarilla. Siksi metsätalouden harjoittaminen taloudellisin perustein alueella on käytännössä mahdotonta.

    Jossainpäin Suomea erittäin metsäisissä kunnissa virallinen tiheys ja todellinen tiheys metsissä ovat lähellä toisiaan, mutta ainakin Varsinais-Suomessa tilastot vääristävät tilannetta.

    Kun suuret ikäluokat jättävät vähitellen kiväärinsä kaappiin, on syytä miettiä miten asiat hoidetaan jatkossa. Esimerkiski jotenkin näin:

    Vuotuisen hirvisaaliin arvo on noin 50 milj euroa. Perustetaan jokaiselle hirvitalousalueelle kolme riistanhoitoyritystä, jotka työllistävät kukin 5 henkeä. Näin työllistetään yhteensä noin tuhat henkeä. Yrityksiä syntyy ympäri maan maaseudulle.
    Ammattimetsästäjiksi koulutetaan nykyisistä metsästäjistä halukkaat. He hoitavat hirvien kaadon, lihankäsittelyn ja markkinoinin ym.
    He saavat palkkansa tuosta 50 milj euron potista, jolloin kullekin tulee 50 000 €.

    Liha tulee arvonlisäverotuksen piiriin, siitä tulee 12 miljoonan verotulot vuodessa. 1000 uutta työllistä tuo verotuloja syrjäseudun kunnille ja valtiolle 15 miljoonaa.

    Päätyönään, ammatikseen metsästävät, hoitavat homman tehokkaammin, kohdistavat oikeisiin paikkoin esim. metsätuhoalttiisiin ja liikkeenteelle vaarallisiin. Yhteiskunnan hirvivahinkokulut pienenevät.

  • Planter

    ”Ongelmissa oltaisiin, jos meillä ei olisi kyvykästä ”vastaanottokomiteaa”.”

    Minulle tulisivat ainakin Nato-joukot apuun. Saisin saksalaiset nahkapöksymiehet joka viikonlopuksi taimikoissa oleviin ampumatorneihin.

    He jopa maksaisivat minulle, pelkästä kyttäysjännityksestä, vaikka eivät saalista saisikaan.

     

    jees h-valta

    Niin, kyllä tässä nopeasti pitäisi saada kaupallinen metsästys alkuun ja turismia kyseiseen jahtisafarointiin. Ja maanomistajalle jokaisesta jahdista alueellaan korvaus.

    Timppa

    Planterilla kyllä ihan hyvä liikeidea.  Siitä vaan toimeen.  En kyllä ymmärrä, miten ne sakut siellä hirvitorneissa värjötellessään vaikuttaisivat hirvikantaan, ellei olisi todellisia hirvenmetsästäjiä koirineen hirviä ajamassa.

    jees h-valta

    Eipä niitä paljon ajaa tarvii kun ilta/tahi aamuhämyissä torniin kapuaa. Kyllä joka aukolle nyt hirviä tuntuu piisaavan. On senverran näköhavaintoja jopa juuri tehdyn päätehakkun aukoltakin. Vaikkei mitään olennaista syötävääkään ollut. Jotain näytti kyllä haeskelevan, ehkä oletuksella että pitäisi olla. Täällä on noita kyttäystorneja kyllä nyt noussutkin kovaa tahtia että taitaa olla hämykytiksetkin muillekkin kuin peuroille mielessä.

    Timppa

    Tietysti Harjavallassa kaikki on toisin.  Olen yli 50 vuoden ajalla ollut yhteensä varmaan luokkaa 1500 kertaa hirvipassissa.  Koskaan ei kuitenkaan ole sattunut tilannetta, että hirvi ilman kenenkään ajamista olisi tullut edes näköetäisyydelle.  Aika kauan siellä tornissa saisi itsekseen odotella.  Eivätkä syötitkään taitaisi auttaa.  Riistakamerakuvista on nimittäin nähtävissä, että hirvet käyvät nuolukivillä yleensä yön pimeimpinä hetkinä.

    jees h-valta

    Aukoille tullaan jo aivan hyvässä hämärävalossa koska itekkin siellä aina silloin pöykin. UPM:n aukko on oman palstani vieressä ja lähes aina iltakierroksella sieltä bongaa joko hirven tai vähintään peuran. Jos hirviä on alueella liki neljäkymmentä en pidä silloin mitenkään tavattomana että sellainen joka liikkuu luonnossa samaan aikaan kuin eläimetkin niitä myös näkee. Ja minun aitani sattuu olemaan liikenteenjakajana eli molemmin puolin sitä kierretään ja kun umpin metsä nyt on niiden tavantakaista oleskelualuetta on aika luontaista ettei ne ymmärrä juurikaan reittejään muuttaa vaikka metsä lähtikin. Ja jäihän sinnekkin hiukan saarekkeita vielä.

    Planter

    Kuulepas nyt Timppa!

    Olen taimikossa hakannut hanskoja yhteen ja huutanut niin kovaa, kuin kurkusta ääntä lähtee, että häipykää ja hirvet vaan seistä möllöttövät 50…100 metrin päässä. Olen räpsinyt kännykkäkameralla niistä kuviakin. Onhan se ihme jos ei metsästäjä pysty kiväärillä ja kiikaritähtäimellä kaatamaan hirveä, jos itse pystyn ottamaan selvän valokuvan? Ovat vasoneetkin samaan taimikkoon, emä pyöri koko ajan ympärillä ja vasa lähti perääni , kun lähdin autolle.

    Ehkä tilanne on täällä vähän erilainen kuin ”metsäsuomessa”. Hirvet asustavat peltojen ja teiden ympäröimissä metsäsaarekkeissa ja ovat tottuneet ihmisen läsnäoloon.

     

     

    Timppa

    Kyllähän hirvet kaikkiin tottuvat.  Olin kerran Helsingin Santahaminassa haulikkoradalla ampumassa.  Reilun 100 metrin päähän tuli kaksi hirveä syömään.  Ei niitä haitannut enempää pauke kuin se, että välillä haulia ropisi niiden tienoille.

    Kerran käveltiin emännän kanssa äskettäin lanattua tietä.  Heitin sieltä kivenmurikan 10 metrin päässä olevaan leppäpuskaan.  Sieltä läksi hirvi kauhealla rytinällä.  Emäntä tosiaan säikähti.

    Epäilemättä jossain onnistuisi saada joskus hirvi pelkästään odottamalla tornissa.  Mutta ei siis todellakaan Metsä-Suomessa.

     

    Planter

    Hirvien lisäksi tornien ohi kulkisi jonossa valkohäntäpeuroja. Varsinais-Suomen kanta on kai jotain 30 000 luokkaa. Hirvieläimiä ainakin saa takuuvarmasti saaliiksi hirvitalousalueen taimikkolaitumelta.

    Hirvikärpäsistäkin keskusteltiin edellä. Erään kerran syyskuun alussa emäntä alkoi putsasta niitä puserostani, kun tulin autolle. Osa pörähti lentoon, mutta kun hän huvikseen laski montako sai nitistettyä, niin saalis oli 117 kpl. Suurin osa oli paidan sisällä iholla. Onhan niistä ollut iho ruvella, ei mukavaa sekään.

    Laitoin lukijoiden kuviin pari taimikon nuoremman sukupolven asukasta.

    Planter

    ”UPM:n aukko on oman palstani vieressä ja lähes aina iltakierroksella sieltä bongaa joko hirven tai vähintään peuran.”

    Tämä johtuu varmaan siitä, että UPM:n taimikoiden  hirvivahinkojen torjuntaohjeissa  ideana on tarjota hirville korvaavaa syötävää kasvatettavien taimien sijaan.

    https://www.metsamaailma.fi/fi/News/Sivut/hirvituhot.aspx

    Taas ollaan ikuisuuskysymyksen äärellä, pitääkö sitä lisäsapuskaa tarjota vai ei.

     

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 350)