› Keskustelut › Metsänhoito › Todellinen hirvitiheys metsissä

Esillä 10 vastausta, 331 - 340 (kaikkiaan 350)
1 2 3 … 33 34 35

  • Todellinen hirvitiheys metsissä

    Lähetetty: 14.11.2016, 14:50

    Merkitty: 

    Alla on linkki Luken sivuille, josta voi tarkistaa arvioidun hirvitiheyden
    haluamallaan alueella. Ruksi kohtaan hirvitiheys ja karttaa klikkaamalla löytyy tiheys siinä kohdassa. Sivustolta löytyy muutakin mielenkiintoista tietoa.

    http://riistahavainnot.fi/hirvielaimet/hirvitiheys

    Olen ihmetellyt ja tutkiskellut, miten hirvitiheydet oikein määritellään, kun tuntuu, että ne 1000 hehtaarin 4,3 hirveä ovat kaikki aina omalla pienellä metsäpalstallani.

    Jaoin hirvimäärän riistanhoitoyhdistykseen kuuluvien kuntien maapinta-alalla ja hirvitiheys näyttäisi pitävän likimain paikkansa.
    Sitten katsoin aluetta Googlen satelliittikuvista. Aika tarkkaan puolet pinta-alasta on peltoa, lisäksi on kuntakeskukset ja tiheästi asuttuja omakotialueita ja muuta hirvetöntä aluetta. Varsinaista metsää jää jäljelle noin 1/3 pinta-alasta. Joskus kesällä hirvet voivat käväistä pelloilla, eivät kuitenkaan torilla tai istuskelemassa Samppalinnan kesäteatterissa. Talvella ne ruokailevat ainoastaan metsien suojassa.

    Todellinen hirvitiheys riistanhoitoyhdistyksen metsissä onkin noin 13 hirveä 1000 hehtaarilla. Siksi metsätalouden harjoittaminen taloudellisin perustein alueella on käytännössä mahdotonta.

    Jossainpäin Suomea erittäin metsäisissä kunnissa virallinen tiheys ja todellinen tiheys metsissä ovat lähellä toisiaan, mutta ainakin Varsinais-Suomessa tilastot vääristävät tilannetta.

    Kun suuret ikäluokat jättävät vähitellen kiväärinsä kaappiin, on syytä miettiä miten asiat hoidetaan jatkossa. Esimerkiski jotenkin näin:

    Vuotuisen hirvisaaliin arvo on noin 50 milj euroa. Perustetaan jokaiselle hirvitalousalueelle kolme riistanhoitoyritystä, jotka työllistävät kukin 5 henkeä. Näin työllistetään yhteensä noin tuhat henkeä. Yrityksiä syntyy ympäri maan maaseudulle.
    Ammattimetsästäjiksi koulutetaan nykyisistä metsästäjistä halukkaat. He hoitavat hirvien kaadon, lihankäsittelyn ja markkinoinin ym.
    He saavat palkkansa tuosta 50 milj euron potista, jolloin kullekin tulee 50 000 €.

    Liha tulee arvonlisäverotuksen piiriin, siitä tulee 12 miljoonan verotulot vuodessa. 1000 uutta työllistä tuo verotuloja syrjäseudun kunnille ja valtiolle 15 miljoonaa.

    Päätyönään, ammatikseen metsästävät, hoitavat homman tehokkaammin, kohdistavat oikeisiin paikkoin esim. metsätuhoalttiisiin ja liikkeenteelle vaarallisiin. Yhteiskunnan hirvivahinkokulut pienenevät.

    Tekijä
    Planter
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • suorittava porras 6.1.2017, 22:13

    Leimikkorakenne koostuu pääasiassa iältään 50 vuodesta alaspäin olevista metsistä . Ensiharvenuskohteet alkavat olla iältään alkaen 30 vuotta .

    Kaikki leimikot eivät suinkaan sijaitse teiden läheisyydessä ja niille on ajeltava satojakin metrejä reittejä , joiden varsille mahtuu riittävästi taimikoitakin . Moni harvenus rajoittuu  myös taimikkoon . Sattuneesta syystä seuraan aktiivisesti hirvien touhuja ja tuhoista ilmoitan aina , jos niitä havaitsen .

    Kopista on muuten aivan eriluokan näköalat taimikkoon verrattuna jalkamiehen paria metriä alempaa kokemiin näkymiin .

    Talviset työmatkat tarjoavat mahdollisuuden tarkkailla hirvien liikkeitä lumijälkien perusteella. Juuri jälkien vähenemisestä tietyillä alueilla on voinut päätellä hirvikannan alentuneen erityisesti perinteisillä talvehtimisalueilla . Kolmen eri pitäjän kohdalla tilanne on ollut sama ja sitä ovat vahvistaneet paikallisten metsästäjien havainnotkin .

    Sekin alkaa olla jo selkäytimessä , missä hirvet viihtyvät . Lisää tietopohjaa on antanut gps- koirien seuranta metsästysalueilla. Koiran liikkeet ja reaktiot kertovat tarkasti , missä hirvet majailevat ja mitä reittejä ne liikkuvat .

    Visakallo 6.1.2017, 22:20

    Sitten minä en voi kuin ihmetellä Suorittava, miksi vähättelet metsiänsä hyvin hoitavien puuntuottajien metsissä tapahtuvia hirvituhoja, sillä ne aiheuttavat heille todellisia kustannuksia ja tulonmenetyksiä niin välittömästi kuin välillisestikin.

    suorittava porras 6.1.2017, 22:47

    En missään nimessä vähättele vahinkoja , kun ne ovat todellisia ja metsänomistaja on hoitanut metsäänsä nykyisten suositusten mukaan .

    Pyrin auttamaan alueemme metsänomistajia metsästyksellisin keinoin hirvivahinkojen torjunnassa . Tästä esimerkkinä kuluneelta kaudelta pankkilupien käyttö ja metsästyksen suuntaaminen alueelle yllättäen ilmestyneisiin nuoriin hirviyksilöihin .

    Vertailun vuoksi eräs yhteisluvan osakas käytti 8,5 pyyntilupaa 10: n hirven kaatamiseen . Meillä samaan päälukuun päästiin 6:lla pyyntiluvalla . Alkuperäinen kiintiömme olisi mahdollistanut 6:n yksilön kaatamisen .

    Viime vuosien hirvikannan seurannan perusteella tämän syksyn hirvi-invassio tuli yllätyksenä . Tilanteeseen reagoitiin kuitenkin viivyttelemättä . Vielä muutama vuosi sitten peli oli vihellettävä poikki ennen aikojaan , kun hirviä oli huolestuttavan niukasi . Jääväksi kannaksi merkittiin tuolloin 3 yksilöä koko alueelle . Rajanaapuritkin valittelivat tuolloin hirvien niukkuutta . Kannan vaihtelut ovatkin melkoinen haaste . Siksi ei voi antaa takuita , että vahinkoja ei jossakin tulisi .

    Gla 7.1.2017, 06:42

    Hirvikolarien määrä on ollut jo useamman vuoden ajan sen verran jyrkässä kasvussa, että hirvikannan kasvu valtakunnan tasolla ei ole tullut kenellekään tilannetta seuraavalle henkilölle yllätyksenä.

    Taimikkovahingoista aiheutuvaa rutinaa kuunnellessa täytyy myös muistaa, että valitus tulee todennäköisesti hoidettujen taimikoiden omistajilta ja siten hoidon tarpeen korostaminen näissä keskusteluissa on aika turhaa. Eihän hoitamattoman taimikon syönnistä vahinkoa aiheudu läheskään siinä määrin kuin hoidetusta taimikosta. Lisäksi hoitamattoman taimikon omistaja ei välttämättä edes tiedä tuhoista. Joko ei ymmärrä asiasta mitään tai sitten ei edes tiedä, mitä taimikolle kuuluu. Jokin syy hoitamattomuuteen on.

     

    Gla 7.1.2017, 07:22

    Timppa: ”Miten lehmänsorkat?  Aiemmin harjoitettiin metsälaiduntamista.  Olivatko kaikki asutusten läheiset  metsät täynnä lahokuusia? ”

    Metsät, joissa lehmiä on laidunnettu, ovat todennäköisesti pahasti lahoja. Kaikki asutuksen läheiset metsät eivät ole entisiä laitumia.

     

    Puuki 7.1.2017, 07:31

    Talvilaidun alueilla ei aina auta vaikka taimikonhoito on tehtykin kunnolla. Esim. paksu lumipeite vähentää hirvien liikkumista ja männikkö saattaa tulla syödyksi sen vuoksi.

    Hyvälaatuiset mäntytukkileimikot on aina menneet hyvin kaupaksi, joten on turha puhua, että laatutyviä kasvatettaisiin turhaan ylitarjonnan vuoksi. Ylitarjonta koskee aivan muita puutavaralajeja.  Vuosikymmenten aikana on nähty myös kuinka eri puulajien-ja puutavaralajien välinen kysyntä vaihtelee. Esim. muodin mukaan joskus on suosittu vaaleaa joskus tummempaa puuta rakentamisessa. Ne vaihtelut tapahtuu paljon nopeammin kuin mitä Suomessa puun kasvatus taimesta tukiksi kestää.

     

     

    Gla 7.1.2017, 07:31

    Metsuri motokuski: ”Taitaa [Planter] olla ensimmäinen henkilö joka todella yrittää puuttua asiaan jonka näkee haitalliseksi. Muut ovatkin räkyttäneet vuodesta toiseen vaikka vaihtoehtoja vaikuttamiselle on esitetty. ”

    Niin, vaikken asiasta meteliä olekaan pitänyt, muutamalle alueen kansanedustajista olen kirjeen lähettänyt ajat sitten. Siksi onkin surullista, että oma tietämättömyys asioista julistetaan toisen ongelmaksi.

    Tämän kolkan kenties pahimmasta peuraongelmasta kärsivän alueen kepulainen jopa suostui vastaamaan paljastaen karvansa tai AC:n ilmaisua soveltaen karvattomuutensa, joten tuo reitti ei ainakaan johda mihinkään. Kyseisen kaverin kohdalla ei tämä aiemman kokemuksen perusteella yllättänyt. Toki entuudestaan on tiedossa, ettei tällaisten asioiden kanssa edustajat pidä kiirettä, joten vastauksia muilta saattaa vielä olla tulossa.

    Luontoväen kanssa olen käynyt myös keskustelua ja kuten ennalta arvasinkin, heidän intresseissään on olla tappamatta eläimiä. Periaatteessa ongelmat myönnetään, mutta halua siihen puuttumiseen ei ole. Heidän ideologiaansa sopii toisenlainen vaikuttaminen paremmin ja sehän ei metsätalouden harjoittamisen edun mukaista aina ole. Lisäksi he haluavat turvata suurpedoille mahdollisimman paljon ruokaa.

    Paikallisen metsästysseurankin kanssa on asiaa käsitelty, samoin metsäkeskuksen.

    Vaikuttaa kuitenkin siltä, että kohtalaisen yksin metsänomistaja on. Selkääntaputtajia kyllä riittää tyyliin kyllä se siitä.  Todellisuudessa ei edes ELY-keskuksen liikenneturvallisuuspuolen kavereilla ole vaikutusmahdollisuutta. Miten sitten tällaisella tavallisella pienen metsätilkun omistavalla rivikansalaisella olisi.

     

    Visakallo 7.1.2017, 10:30

    Metsänomistajien uusiksi yhteistyökumppaneiksi tässä hirviasiassa on hieman yllättäenkin tulleet metsäteollisuus ja rahoittajat. Teollisuus on tähän asti voinut hakkia puuta, joka on alkanut kasvaa silloin kun Suomessa oli vain murto-osa nykyisestä hirvikannasta, mutta nyt tilanne on muuttumassa. Pankit taas kiinnostuivat aiheesta, koska metsätilojen rahoituksen riskit ovat eri syystä kasvaneet. Hirviä ei kaivata lisäämään puuntuotantotilojen rahoitusriskiä.

    Metsuri motokuski 7.1.2017, 10:39

    Olen kyllä  erimieltä siitä onko metsänomistajalla vaikutusmahdollisuutta hirvikantaan. Ihan varmaan on. Jos metsänomistajat keksitetysti haluavat edustajansa riistaviranomaisten hallintoelimiin niin kyllä he sen saavat. Se vaatii vain yhdessä ponnistelua asian eteen. Keinoja siihen on monia. Olen samaa mieltä että jos Gla yksin lähettä kirjeita ja muistioita päätäjille niin roskiin ne ovat vaara joutua. Mutta jos jonkin alueen metsänhoitajat yhdessä asian ottavat esille niin varmaan asiaan suhtaudutaan toisella tavalla. Meillä on metsänomistajat perustaneet yhteismetsiä ja mm Kalmarissa metsänomistajat ovat perustaneet 40 metsänomistajan yhteenliittymän puukauppaa koskien, niin miksei muukin heiltä onnistu. Jos asia on sellainen että siihen todellakin halutaan puuttua niin varmasti se onnistuu.

    Puuki mainitsi siitä että talvilaidunalueilla ei hyvinkään hoidettu taimikko poista tuhoja. Ei varmaan poistakkaan mutta varmasti tuhot vähenee. Meidän seuran alue on juuri tällainen talvilaidunalue pohjoisessa keski-suomessa ja siellä on metsähallituksella valtvat mäntytaimikot. Nytkin jäävä kanta arvioitiin alueellamme vähintään 15 hirveä (4/1000ha) joka on aika paljon minustakin. Taimikot ovat erittäin hyvinvoimaisia. Ainakaan meidän alueella lumesta ei ole hirville haittaa.  1 m lumi ei ole hirville este miltään osin.

    Timppa 7.1.2017, 10:44

    ”Metsänomistajien uusiksi yhteistyökumppaneiksi tässä hirviasiassa on hieman yllättäenkin tulleet metsäteollisuus ja rahoittajat. ”

    Ottamatta tällä kertaa enempää itse asiaan, niin kannattanee todeta, ettei kenelläkään täällä kirjoittajalla ole valtuutusta  puhua kaikkien metsänomistajien puolesta.   Monelle metsänomistajalle nykytilanne on nimittäin hyvä.  Vahingot ovat pieniä tai jopa olemattomia.  Voivat harjoittaa ikiaikaista suomalaista metsästysperinnettä ja saavat vielä pakastimet täyteen maukasta hirvenlihaa.  Myös kokonaisten kylien yhteisöllisyys saattaa olla hirvestyksen varassa.

Esillä 10 vastausta, 331 - 340 (kaikkiaan 350)
1 2 3 … 33 34 35