Keskustelut Metsänhoito Todellinen hirvitiheys metsissä

Esillä 10 vastausta, 321 - 330 (kaikkiaan 350)
  • Todellinen hirvitiheys metsissä

    Merkitty: 

    Alla on linkki Luken sivuille, josta voi tarkistaa arvioidun hirvitiheyden
    haluamallaan alueella. Ruksi kohtaan hirvitiheys ja karttaa klikkaamalla löytyy tiheys siinä kohdassa. Sivustolta löytyy muutakin mielenkiintoista tietoa.

    http://riistahavainnot.fi/hirvielaimet/hirvitiheys

    Olen ihmetellyt ja tutkiskellut, miten hirvitiheydet oikein määritellään, kun tuntuu, että ne 1000 hehtaarin 4,3 hirveä ovat kaikki aina omalla pienellä metsäpalstallani.

    Jaoin hirvimäärän riistanhoitoyhdistykseen kuuluvien kuntien maapinta-alalla ja hirvitiheys näyttäisi pitävän likimain paikkansa.
    Sitten katsoin aluetta Googlen satelliittikuvista. Aika tarkkaan puolet pinta-alasta on peltoa, lisäksi on kuntakeskukset ja tiheästi asuttuja omakotialueita ja muuta hirvetöntä aluetta. Varsinaista metsää jää jäljelle noin 1/3 pinta-alasta. Joskus kesällä hirvet voivat käväistä pelloilla, eivät kuitenkaan torilla tai istuskelemassa Samppalinnan kesäteatterissa. Talvella ne ruokailevat ainoastaan metsien suojassa.

    Todellinen hirvitiheys riistanhoitoyhdistyksen metsissä onkin noin 13 hirveä 1000 hehtaarilla. Siksi metsätalouden harjoittaminen taloudellisin perustein alueella on käytännössä mahdotonta.

    Jossainpäin Suomea erittäin metsäisissä kunnissa virallinen tiheys ja todellinen tiheys metsissä ovat lähellä toisiaan, mutta ainakin Varsinais-Suomessa tilastot vääristävät tilannetta.

    Kun suuret ikäluokat jättävät vähitellen kiväärinsä kaappiin, on syytä miettiä miten asiat hoidetaan jatkossa. Esimerkiski jotenkin näin:

    Vuotuisen hirvisaaliin arvo on noin 50 milj euroa. Perustetaan jokaiselle hirvitalousalueelle kolme riistanhoitoyritystä, jotka työllistävät kukin 5 henkeä. Näin työllistetään yhteensä noin tuhat henkeä. Yrityksiä syntyy ympäri maan maaseudulle.
    Ammattimetsästäjiksi koulutetaan nykyisistä metsästäjistä halukkaat. He hoitavat hirvien kaadon, lihankäsittelyn ja markkinoinin ym.
    He saavat palkkansa tuosta 50 milj euron potista, jolloin kullekin tulee 50 000 €.

    Liha tulee arvonlisäverotuksen piiriin, siitä tulee 12 miljoonan verotulot vuodessa. 1000 uutta työllistä tuo verotuloja syrjäseudun kunnille ja valtiolle 15 miljoonaa.

    Päätyönään, ammatikseen metsästävät, hoitavat homman tehokkaammin, kohdistavat oikeisiin paikkoin esim. metsätuhoalttiisiin ja liikkeenteelle vaarallisiin. Yhteiskunnan hirvivahinkokulut pienenevät.

  • Metsuri motokuski

    On tämä aika yksikertaistamista. Ihan niin kuin hirvet etsisivät vain taimikoita ruokamaikseen ja vielä niitä hyvinhoidettuja. Kyllä niitä ruokamaita on muuallakin kuin taimikoissa. Joutomaat ja metsittyneet pellot ovat erinomaisia alueita ja niitä tuntuu olevan aika paljon.

    Timppa

    Planterille edelleen.  Meillä ei kasvatusta haittaavia tuhoja vaikka hirviä runsaasti.

    Tiedoksesi, että hirvet aterioivat myös muualla kuin mäntytaimikoissa.  Aika usein syövät varttuneempien mäntyjen alaoksia.  Tai sitten ruokailevat hakkuutähteillä.  Aterioivat varttuneissa metsissä, joissa aluskasvillisuustaimet maistuvat.  Syövät kuusitaimikoissa vesoja ja hoitavat näin taimikoita.  Mieluisia paikkoja ovat myös metsäautoteiden vierukset, joissa on usein runsaasti vesakkoa.  Syövät vielä syksyllä kanervaa ja mustikkaa.   Loppujen lopuksi  harvoin ovat hyvin peratussa mäntytaimikossa.

    Helpottiko tämä?

    Samaa mieltä toki olen, että hirvikantaa on syytä pienentää.  Sitä olen pyrkinytkin tekemään  55 vuotta.  Entä miten on sinun kanssasi Planter?

    Visakallo

    Valitettavasti hirvien sorkat vikuuttavat kuusien juuria taimikoissa. Siitä saa juurikääpä alkunsa, ei niinkään mistään metsäkoneista. Olen nähnyt erittäin monta juurikääpä-kuusikkoa, joissa ei ole lainkaan liikuttu koneilla, mutta hirvet ovat niissä liikkuneet sitäkin enemmän. En viitsisi aikuisten ihmisten kanssa väitellä tästä päivänselvästä asiasta. Liikkukaa enemmän metsissä, niin näette itse aivan samat asiat kuin me pitkäaikaiset puuntuottajatkin.

    suorittava porras

    Eiköhän lähes 300 päivää metsässä vuotta kohden ole riittävä määrä . Paha enää lisätä määrää  : )

    Timppa

    Miten lehmänsorkat?  Aiemmin harjoitettiin metsälaiduntamista.  Olivatko kaikki asutusten läheiset  metsät täynnä lahokuusia?  Kertokaa viisaammat.

    Planter

    Täällä on niin krattuja hirviä, että ne eivät hakkuutähteitä syö. Älä unta näe, että tähteitä ja kanervaa syödään! Kaikkein mehevimpien taimien kimppuun.

    ”Samaa mieltä toki olen, että hirvikantaa on syytä pienentää.  Sitä olen pyrkinytkin tekemään  55 vuotta.  Entä miten on sinun kanssasi Planter?

    No nyt kun kysyit: Itse asiassa vasta vähän aikaa olen pyrkinyt vähentämään hirvikantaa. Olisi pitänyt aloittaa jo ennen, mutta kun ei ole ehtinyt. Olen tässä laatinut muistiota, joka lähtee ”oman” kansanedustajan kautta toivottavasti mahdollisimman pitkälle MMM:lle ja talousvaliokuntaan.

    Siinä saavat eräät nimerkitkin kovasti haluamaansa näkyvyyttä.

    Otsikon ”Kenen pitäisi päättää hirvikannan suuruudesta” alle tulee  eräiden riistaihmisten näkemyksiä miten taimikoiden syöttäminen hirville edesauttaa Suomen taloutta ja miten laadukkaan puuraaka-aineen tarjontaa metsäteollisuudelle pitäisi vähentää. Ei kannata uudistaa, kun juuri nyt mäntytukin kysytä on vaimeaa.

    Siis näiden ihmisten organisaatio tekee nykyisin päätökset hirvikannan suuruudesta.Tämä osio päättyy sitten kysymykseen olisiko syytä muuttaa lakeja/ käytäntöjä sellaiseksi, että päätöksen tekisi joku taloudellista näkemystä omaava taho, jotta vahingot Suomen taloudelle saataisiin minimoitua.

    Oikeastaan tämä taustatyö onkin jo loppuun suoritettu, luut on loppuun kaluttu. Taidan poistua joksikin aikaa vähin äänin tästä aiheesta takavasemmalle.

    Kiitos yhteistyöstä ja hyvää jatkoa kaikille! Toivotan oikein hyviä korjuukelejä, puukauppoja, terveyttä ja kaikkea muutakin hyvää.

     

    jees h-valta

    Kiitos kuuluu ehdottomasti Planterille!  Hän on kyllä tuonut hirviongelman tosi monivivahteisesti esiin ja aina on uutta faktaa ollut lyödä pöytään. Tuon asian hoitoaktiviteetin pitäisi saada kyllä valtakunnan politiikan hyödyksi täysimääräisenä.

    Metsuri motokuski

    Olen samaa mieltä. Taitaa olla ensimmäinen henkilö joka todella yrittää puuttua asiaan jonka näkee haitalliseksi. Muut ovatkin räkyttäneet vuodesta toiseen vaikka vaihtoehtoja vaikuttamiselle on esitetty. Vielä kun ao henkilöllä olisi kiinnostusta hakeutua paikalliseen rhy:n hallitukseen joka todella voi vaikuttaa paikalliseen hirvikantaan ja sen verotukseen.

    Toivottavasti saat aloitteelle vastauksen ja olisi hyvä jos kertoisit kuinka aloitte menestyi ja mitkä olivat kommentit.

    Timppa

    ”Täällä on niin krattuja hirviä, että ne eivät hakkuutähteitä syö. Älä unta näe, että tähteitä ja kanervaa syödään!”

    Kyselepä Planter motokuskeilta ovatko nähneet hakkuutyömaillaan hirviä syömässä.  Mehevät männyntaimet nimenomaan maistuvat huonosti hirville, koska niissä on paljon haitta-aineita.

    Kyllä hirvet viihtyvät myös kuusitaimikoissa talvella.  Paitsi, että niissä on vesakkoa, niin niistä saattaa löytyä myös varjossa kasvaneita mäntyjä, joista hirvet pitävät.

    Visakallo

    Suorittava porras: ”Eiköhän lähes 300 päivää metsässä vuotta kohden ole riittävä määrä . Paha enää lisätä määrää  : )”

    Jos olen oikein ymmärtänyt, vietät Suorittava nuo lähes 300 päivää koneen ohjaamossa ja yleensä yli 20 vuotta vanhan puuston parissa työskennellen. Kerroit myös, ettei hirvenmetsästyksen yhteydessä tule kovin paljoa metsässä liikuttua. Me taas, jotka vuosittain raivaamme ja hoidamme metsiämme muilla tavoin, liikumme etupäässä taimikoissa ja aukeilla, joissa näemme hirvien jäljet, kulkureitit ja tekoset lähes jokaisena metsätyöpäivänämme. Tästä johtuu, että puhumme monesti toistemme ohi. Viimeksi tänään harvennusleimikkotyömaalla käydessäni kuljin puolen kilometrin matkan erinomaista polkua pitkin. Se oli hirvien tekemä.

Esillä 10 vastausta, 321 - 330 (kaikkiaan 350)