Hirvien metsästykseen ei mitään amattilaisia tarvita, vapautetaan hirvien pyynti maanomistajien oikeudeksi, jokainen voisi ampua mailtaan pyyntikauden alussa niin monta hirveä kuin mahdollista ja ylimääräiset kaatoluvat jaettaisiin seuroille.

Hirvenlihalle ei kannata mitään markkina-arvoa laskea, kun suurinosa teurastuspaikoista ei edes täytä vaatimuksia, eikä liha olisi markkinointikelpoista. Hirvenlihan todellinen  arvo on vahvasti miinuksella.

Hirviporukoissa on paljon rajoituksia ja alueita, joilta ei pyydetä lainkaan hirviä. Erityisesti sellaiset alueet jotka ovat hankalia koirapyyntiin. Hirvien kulkusuunta alueelta pois ja pitäjän tai läänin raja estävät tehokkaan pyynnin.

Homma ei valitettavasti enää kiinnosta, ei liha eikä pyynti. Saa levänneet miehet hoitaa ja ne jotka viitsii pelata noiden naurettavien byrokratia juttujen parissa. Kaikenmaailman liput ja laput pitää olla, että pääsee vahinkoeläimiä ampumaan. Kun on tehty niin vaikeaksi niin pitäkööt virkamiehet tunkkinsa.

AR: ”Siis eikö Ruotsin iso hirvikanta ole iloinen asia?”

Tottahan se meidän kilpailukykyä parantaa.

AR: ”En ymmärrä miksi GLA haluaisi lisätä männyn ylitarjontaa, eihän siinä mitään järkeä ole GLA on itse myös puhunut, että kyllä, puusta on ylitarjontaa.”

Tarkoitatko ruotsalaista hirvikantaa vähentämällä? Jos tarkoitat, kerrotko samalla, missä muualla kuin sinun mielikuvituksessasi olen tällaista esittänyt.

AR: ”Mitä tulee tähän monimuotoisuuteen niin eikö nämä esim. Pohjois-Savon 1/3 metsistä hoitamatta luo monimuotoisuutta puulajeihin kun lehtipuuta pukkaa joka nurkkaan?”

Kyllä, mutta se ei monimuotoisuuden hoidossa riitä. Lisäksi tuollainen tapa hoitaa monimuotoisuutta on tavattoman kallista, kun ensin uudistetaan, sitten jätetään heitteille ja jossain vaiheessa myöhemmin mahdollisesti valtion tuella tehdään se, mitä tehtävissä on. Tuloksena on siis investointi, josta saadaan vähän tuloja, mutta paljon menoja.

AR: ”Ai jos 1/3 metsistä on hoitamatta luonnon tilassa Pohjois-Savossa ni on minusta se riittää monimuotoisuuden ja lehtipuun ylläpitäjäksi.”

Mutta kun 1/3 metsistä ei ole luonnontilassa, vaikka hoitorästejä noissa onkin. Siksi monimuotoisuutta pitää edistää myös hoidetuissa metsissä ja hyvä keino siihen on suosia lehti- ja sekapuustoa. Sen mahdollistaa hirvikannan alentaminen.

AR: ”Hirven taimikoille tekemät tuhot ovat satunnaisia”

VMI-tietojen mukaan kyse ei ole ollenkaan satunnaisista vahingoista. Lisäksi huomioon pitää ottaa ne vahingot, joita ei inventoinneissa näy.

AR: ”Siis tämä ajatus on täysin absurdi hirvihulluilla, että kasvamatta jääneellä puulla olisi ollut joku rahassa mitattava arvo.”

Tottahan tuotannon supistuminen on vahingollista.

AR: ”Meillä ei edes puunkäyttö lisäänny kun vanhoja sellutetehtaita suljetaan sitä mukaa kun uusia valmistuu.”

Ellen väärin muista, ensi vuodeksi ennustetaan ennätystä puun käytössä.

Ar: ”Tarkoitan, että mitä järkeä on lisätä männyn jo valmista ylitarjontaa.”

Koska tuotannon määrä muuttuu nopeamin kuin puiden kasvu.