Keskustelut Metsänhoito Todellinen hirvitiheys metsissä

Esillä 10 vastausta, 261 - 270 (kaikkiaan 350)
  • Todellinen hirvitiheys metsissä

    Merkitty: 

    Alla on linkki Luken sivuille, josta voi tarkistaa arvioidun hirvitiheyden
    haluamallaan alueella. Ruksi kohtaan hirvitiheys ja karttaa klikkaamalla löytyy tiheys siinä kohdassa. Sivustolta löytyy muutakin mielenkiintoista tietoa.

    http://riistahavainnot.fi/hirvielaimet/hirvitiheys

    Olen ihmetellyt ja tutkiskellut, miten hirvitiheydet oikein määritellään, kun tuntuu, että ne 1000 hehtaarin 4,3 hirveä ovat kaikki aina omalla pienellä metsäpalstallani.

    Jaoin hirvimäärän riistanhoitoyhdistykseen kuuluvien kuntien maapinta-alalla ja hirvitiheys näyttäisi pitävän likimain paikkansa.
    Sitten katsoin aluetta Googlen satelliittikuvista. Aika tarkkaan puolet pinta-alasta on peltoa, lisäksi on kuntakeskukset ja tiheästi asuttuja omakotialueita ja muuta hirvetöntä aluetta. Varsinaista metsää jää jäljelle noin 1/3 pinta-alasta. Joskus kesällä hirvet voivat käväistä pelloilla, eivät kuitenkaan torilla tai istuskelemassa Samppalinnan kesäteatterissa. Talvella ne ruokailevat ainoastaan metsien suojassa.

    Todellinen hirvitiheys riistanhoitoyhdistyksen metsissä onkin noin 13 hirveä 1000 hehtaarilla. Siksi metsätalouden harjoittaminen taloudellisin perustein alueella on käytännössä mahdotonta.

    Jossainpäin Suomea erittäin metsäisissä kunnissa virallinen tiheys ja todellinen tiheys metsissä ovat lähellä toisiaan, mutta ainakin Varsinais-Suomessa tilastot vääristävät tilannetta.

    Kun suuret ikäluokat jättävät vähitellen kiväärinsä kaappiin, on syytä miettiä miten asiat hoidetaan jatkossa. Esimerkiski jotenkin näin:

    Vuotuisen hirvisaaliin arvo on noin 50 milj euroa. Perustetaan jokaiselle hirvitalousalueelle kolme riistanhoitoyritystä, jotka työllistävät kukin 5 henkeä. Näin työllistetään yhteensä noin tuhat henkeä. Yrityksiä syntyy ympäri maan maaseudulle.
    Ammattimetsästäjiksi koulutetaan nykyisistä metsästäjistä halukkaat. He hoitavat hirvien kaadon, lihankäsittelyn ja markkinoinin ym.
    He saavat palkkansa tuosta 50 milj euron potista, jolloin kullekin tulee 50 000 €.

    Liha tulee arvonlisäverotuksen piiriin, siitä tulee 12 miljoonan verotulot vuodessa. 1000 uutta työllistä tuo verotuloja syrjäseudun kunnille ja valtiolle 15 miljoonaa.

    Päätyönään, ammatikseen metsästävät, hoitavat homman tehokkaammin, kohdistavat oikeisiin paikkoin esim. metsätuhoalttiisiin ja liikkeenteelle vaarallisiin. Yhteiskunnan hirvivahinkokulut pienenevät.

  • helge6

    Vieremän tilanteesta, tilasto kyllä kertoisi melkoisesta muuttoliikkeestä. 2012 melkein nollilla ja vuoden kuluttua reilusti. 2013 vuoden jälkeen on kuitenkin kahden vuoden tilasto valmiina, kolmaskin melkein. Nämä kertoisivat nykytilanteen paremmin kuin lähihistorian plaraaminen.

    Mäyräkoira on ottamassa paljon vaatimatonta kokoaan isomman roolin juuri kauriin ja valkohäntäpeuran metsästyksessä lumettomien talvien takia. Varmasti menetys on suuri nipsunkin tapauksessa.

    Anton Chigurh

    Vieremän tilanteessa muuttomatka oli vain muutamia metrejä: suden suun kautta muutamia metriä suoliston läpi ja sitten persläven kautta maahan.

    Tuon muuttomatkan ansiosta hirvitiheys oli siellä vieremällä sekä puuntuotannon kannalta että ekologisesti kestävällä tasolla: rapia 3/10000 hehtaaria.

    Se on taso jonka puuntuottajat voivat häthätää sietää.

    Planter

    Kyllä koiran menetys on aina surullinen ja koskettava tapaus. Ei kuitenkaan tuoda susikeskustelua (eikä autokeskustelua) tähän viestiketjuun. Niissä jylläävät liika tunteet. Eikä myöskään lähdetä riepottelemaan ketään yksittäistä henkilöä, vaan yritetään pysyä yleisellä tasolla.

    Kun tuossa uutisessa tuli esille paikkakunta nimeltä Angelniemi, niin katsotaan esimerkkinä Varsinais-Suomesta, mikä siellä on hirvieläintilanne. Angelniemi näkyy olevan Salon kaupungin ja Kemiönsaaren kunnan rajalla. Esimerkkinä talvikanta 2015. Kyseessä on siis kaksi riistanhoitoyhdistystä, ei mikään kokonainen hirvitalousalue. Lähde Riistaweb.

    Salon seudun riistahoitoyhdistys:

    Hirvi: 221

    Valkohäntäpeura: 700

    Metsäkauris:  242 (vuonna 2004)

    Kemiönsaaren riistahoitoyhdistys:

    Hirvi: 414

    Valkohäntäpeura: 948

    Metsäkauris: 159 (vuonna 2004)

    Metsäkauriita ei kai enää lasketa, lienee liikaa laskettavaksi, mutta ne ovat jo valloittaneet kaupunkien puistometsätkin, että paljon on.

    Tuon metsäkauriiden osalta puutteellisenkin tilaston perusteella metsästettävä hirvieläintiheys Kemiön rhy:n alueella on 22/1000ha, jos mukana olisi todellinen metsäkauriskanta, niin tiheys on vieläkin suurempi.

    Esitän edelleen aiemman ihmettelyni, onko kohtuutonta, jos vastutan kannan paisuttamista edelleen, ei tässä nyt sukupuuton partaalla olla?

    Planter

    Anteeksi tuli pieni virhe, kyseessä on talvikanta, joten metsästettävä kanta seuraava syksynä on tietysti yli 30 / 1000 ha!

    helge6

    Ac. Jos hirvi menee suden tai vaikka ihmisen suoliston läpi se ei palaa vuoden/kahden sisällä takaisin alueelle. Se on varma. Susiporukat kyllä liikuttavat tehokkaasti hirviä. Vieremän nykytilanne olisi tietysti ollut paikallaan nähdä.

    Planterin arvostelu kannantasosta on oikeutettu. Oikea osoite on paikalliset metsästäjät jotka omia kantaarvioitaan tekevät. Itse olen parinillan lumikeliä hyväksikäyttäen parilla peuralla kantaa hoitanut.

    Kuitenkin yhteistyöllä paikallisten kanssa asiat hoituvat. Ainakin itse olen kotikulmillani siihen tottunut.

    Gla

    Ei ole tähän saakka yhteistyössä paikallisten kanssa hoitunut. Siitä kertoo historia viimeisen 40 vuoden ajalta. Häviäjinä ovat luonnon monimuotoisuus, metsätalous, liikenne ja kansantalous. Minun on kovin vaikea käsittää, miten käännät tuon asetelman asioiden hoitumiseksi.

     

     

    A.Jalkanen

    Planterin esiin tuomasta tilastosta nähdään että lounaisessa Suomessa on valkohäntäpeuraa jo paljon enemmän kuin muita hirvieläimiä yhteensä!

    Voitaisiinko metsästyslaissa olevan  ”kestävyyden” määritelmän käytännön soveltamista muuttaa niin, että riistakantojen määrittelyssä otetaan paremmin huomioon kaikkien sidosryhmien näkemykset. Maanomistajilla olisi oltava suurimpina vahingonkärsijöinä suurin äänivalta kestävän kannan määrittelyssä. Seuraavaksi suurimpana valtio, joka kustantaa esimerkiksi riista-aidat sekä liikennevahinkojen ja punkkitautien jälkihoidon.

    Kuulemma nyt tilanne on se, että jos jossain hirvieläinkanta alenee selvästi, kaatolupia ei enää saa. Esimerkiksi joillain alueilla Pohjois-Karjalassa kaatolupia ei saa susien häädettyä hirvet muualle. Tämähän on järjetöntä: kanta lisääntyy joka vuosi vasojen verran ja kaatolupien evääminen johtaa kannan uuteen kasvuun. Sudet osaavat kyllä siirtyä muualle, ellei hirviä ole, niillä on isot reviirit. Mielestäni alhainenkin hirvikanta on ’metsästettävä kanta’! Tasainen metsästys voisi jopa motivoida susien levittäytymistä tasaisemmin ympäri maata. Täällä etelässä niille riittäisi helppoa syötävää, sen kun norkoilisivat ruokinta-automaattien luona!

    suorittava porras

    Kehottaisin AJ: ta pistäytymään aiheen johdosta järjestettyissä susitapahtumissa siellä , missä susia esiintyy . Palautuisivat kenties jalat nopeammin maan pinnalle susireviireiden laajentamisen suhteen . Susimäärän lisääminen esim. puolella nykyisestään aiheuttaa varmasti isomman porun , kun nykyisen hirvieläinkannan tuplaaminen aiheuttaisi .

    Jälkimmäistä en toivo tapahtuvan , totean vain kokemuksesta , miten tulisi käymään .

    Anton Chigurh

    Niissä susitapahtumissa mölisevät ja öykkäröivät juuri holtittomat ja persaukiset sorkkaeläinlaiduntajat, jotka tullaan panemaan ruotuun maanomistajien toimesta.

    Samanlainen mölyapinamainen öykkäröinti on käynnissä ruotsissa, jossa susireviireiltä löytyy hirviä 0,5/1000ha (5/10000ha).

    Gla

    Ei minuakaan poru kiinnosta. Minua kiinnostaa se, mitä seurauksia hirvieläinkannalla ja susikannalla on. Valitettavan hyvin noista tapahtumista paistaa läpi se, ettei siellä ongelmiin haluta puuttua, vaan mielenkiintoa yritetään ohjata pelottelun kautta metsästäjien intressien ajamiseen.

     

Esillä 10 vastausta, 261 - 270 (kaikkiaan 350)