› Keskustelut › Metsänhoito › Todellinen hirvitiheys metsissä

Esillä 10 vastausta, 251 - 260 (kaikkiaan 350)
1 2 3 … 25 26 27 … 33 34 35

  • Todellinen hirvitiheys metsissä

    Lähetetty: 14.11.2016, 14:50

    Merkitty: 

    Alla on linkki Luken sivuille, josta voi tarkistaa arvioidun hirvitiheyden
    haluamallaan alueella. Ruksi kohtaan hirvitiheys ja karttaa klikkaamalla löytyy tiheys siinä kohdassa. Sivustolta löytyy muutakin mielenkiintoista tietoa.

    http://riistahavainnot.fi/hirvielaimet/hirvitiheys

    Olen ihmetellyt ja tutkiskellut, miten hirvitiheydet oikein määritellään, kun tuntuu, että ne 1000 hehtaarin 4,3 hirveä ovat kaikki aina omalla pienellä metsäpalstallani.

    Jaoin hirvimäärän riistanhoitoyhdistykseen kuuluvien kuntien maapinta-alalla ja hirvitiheys näyttäisi pitävän likimain paikkansa.
    Sitten katsoin aluetta Googlen satelliittikuvista. Aika tarkkaan puolet pinta-alasta on peltoa, lisäksi on kuntakeskukset ja tiheästi asuttuja omakotialueita ja muuta hirvetöntä aluetta. Varsinaista metsää jää jäljelle noin 1/3 pinta-alasta. Joskus kesällä hirvet voivat käväistä pelloilla, eivät kuitenkaan torilla tai istuskelemassa Samppalinnan kesäteatterissa. Talvella ne ruokailevat ainoastaan metsien suojassa.

    Todellinen hirvitiheys riistanhoitoyhdistyksen metsissä onkin noin 13 hirveä 1000 hehtaarilla. Siksi metsätalouden harjoittaminen taloudellisin perustein alueella on käytännössä mahdotonta.

    Jossainpäin Suomea erittäin metsäisissä kunnissa virallinen tiheys ja todellinen tiheys metsissä ovat lähellä toisiaan, mutta ainakin Varsinais-Suomessa tilastot vääristävät tilannetta.

    Kun suuret ikäluokat jättävät vähitellen kiväärinsä kaappiin, on syytä miettiä miten asiat hoidetaan jatkossa. Esimerkiski jotenkin näin:

    Vuotuisen hirvisaaliin arvo on noin 50 milj euroa. Perustetaan jokaiselle hirvitalousalueelle kolme riistanhoitoyritystä, jotka työllistävät kukin 5 henkeä. Näin työllistetään yhteensä noin tuhat henkeä. Yrityksiä syntyy ympäri maan maaseudulle.
    Ammattimetsästäjiksi koulutetaan nykyisistä metsästäjistä halukkaat. He hoitavat hirvien kaadon, lihankäsittelyn ja markkinoinin ym.
    He saavat palkkansa tuosta 50 milj euron potista, jolloin kullekin tulee 50 000 €.

    Liha tulee arvonlisäverotuksen piiriin, siitä tulee 12 miljoonan verotulot vuodessa. 1000 uutta työllistä tuo verotuloja syrjäseudun kunnille ja valtiolle 15 miljoonaa.

    Päätyönään, ammatikseen metsästävät, hoitavat homman tehokkaammin, kohdistavat oikeisiin paikkoin esim. metsätuhoalttiisiin ja liikkeenteelle vaarallisiin. Yhteiskunnan hirvivahinkokulut pienenevät.

    Tekijä
    Planter
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Tolopainen 11.12.2016, 18:54

    Suurimat hirvimäärät ammuttiin 80-luvulla ilman koiria, lähes neljäkertaa enemmän kuin nykyisin jodenkin seurojen alueella, metsästäjiä oli vähemmän kuin nykyisin. Hirvenruppeja ajettiin tuhtikärryillä, nyt riittää avolava. Eikä saada muutamaa hirveä kaadettua, vaikka hirvikoiria on pitäjissä enemmän kuin hirviä. Paras metsästysaika jätetään käyttämättä syyskuun lopusta lokakuun loppuun.

    Metsuri motokuski 11.12.2016, 19:03

    ”Suurimat hirvimäärät ammuttiin 80-luvulla ilman koiria, lähes neljäkertaa enemmän kuin nykyisin jodenkin seurojen alueella, metsästäjiä oli vähemmän kuin nykyisin.”

    Osin olet oikeassa. Silloin oli meillä suurinpiirtein samat ukot kuin nytkin, ehkä 15 % enemmän.  Mutta aikaa tuosta on jo yli 30 – vuotta joka näkyy siinä ettei enää vanhat hirvimiehet pääse metsään. Meidän seurassa ja monessa muuallakin koirametsästys on välttämätön pakko kun ajometsästykseen ei miehistä enää ole.

    suorittava porras 11.12.2016, 19:15

    Muistin virkistämiseksi :

    Vuosina 2002 ja 2003 ammuttiin maassamme yli 70 000 hirveä /  vuosi .

    Suurin määrä  1980-luvulla oli 42 000 vuonna 1989 .

    Vuonna 1985 kaadettiin reilut 25 000 yksilöä .

    Meillä lupamamärät 2000-luvun alussa olivat 4-5 kertaiset 80-lukuun verrattuna. Kuitenkin 80-luvun jahdeissa oli suuria vaikeuksia saada kiintiöitä täyteen , kun  toimivat koirat puuttuivat . Joululauluja oli laulettu monesti jo reilu viikko (joulukuun puolella) , kun viimeinen otus ammuttiin . Jahtiporukkakin oli henkiömäärältään nykyistä suurempi ….ja huomattavasti nuorempi keski-iältään .  2000-luvun ennätysvuosina jahti loppui viimeistään marraskuun puolivälissä  hyvien koirien ansiosta .

    Planter 11.12.2016, 19:18

    Erään sukulaismiehen vaimo kertoi, että kaverin piti hakea miehensä jahtiin, koska ajokortti otettiin pois, kun molemmissa silmissä on niin paha kaihi. Lisäksi vaimon piti auttaa miehelle takki päälle, kun olkapää on niin pahassa kunnossa, ettei itse saanut.

    Vähän huonossa hapessa ampumaan tai tekemään havaintoja? Toivottavasti lähti vain kannustusjoukkoihin.

    Tolopainen 11.12.2016, 19:26

    Ongelmia on jos ongelmia ei haluta hoitaa, kun ei ole tavoitetta mihin pyritään. Minullakin on taimikoissa ongelmia, jos en niitä harvenna. Olisi aika hankala toimia, jos pitäisi anoa valtiolta lupa, että saa harventaa metsää ja pitäisi maksaa luvasta. Hirvenpyynnistä on tehty vaikeaa ja suojelulla kanta on kasvatettu, ei se muuten olisi kasvanut. Tilanne on hankala, kun maanomistajat joutuvat rahoittamaan toisten harrastuksen, joka on noussut päärooliin ja nauttii valtion suojaa ja on toisaalta valtiolle yksi rahastusväline.

    Planter 13.12.2016, 16:19

    >Hirvitiheydet vaihtelevat merkittävästi Varsinais-Suomen viidellä hirvitalousalueella.

    Varsinais-Suomen alueellisen riistaneuvoston vuosiksi 2016–2017 asettamia hirvikanta­tavoitteita on muutettava, vaativat MTK-Varsinais-Suomi sekä Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK.
    Niiden mielestä hirvikannan keskimääräisiä tiheystavoitteita on laskettava ja tavoitteeksi on asetettava keskimäärin 2,5 hirveä tuhannella hehtaarilla koko maakunnassa hieman paikallisia olosuhteita huomioiden.

    MTK moittii, että riistaneuvoston tekemässä päätöksessä ei ole juuri lainkaan huomioitu maanomistajien edustajien sidosryhmätilaisuudessa tuomia näkökantoja hirvitiheyden säätelystä.
    Alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja Martin Hägglund on selvillä MTK:n vaatimuksesta mutta ei näe sille perustetta.

    ”Vaatimus laskea hirvitiheys 2,5 hirveen tuhatta hehtaaria kohden koko maakunnassa on kohtuuton. Se puolittaisi pienen kannan puoleen nykyisestä.”

    Riistaneuvoston linjauksen mukaan keskimääräinen hirvi­tiheystavoite nousisi kaikkien hirvitalousalueiden osalta verrattuna vuoden 2015 tavoitteisiin.
    Hirvitiheydet vaihtelevat merkittävästi Varsinais-Suomen hirvitalousalueilla, joita on viisi.
    ”Rannikolla on enemmän hirviä kuin peltoalueilla. Näin on aina ollut”, Hägglund sanoo.

    MTK:n kenttäpäällikkö Lasse 
Lahtinen huomauttaa, että hirvitiheyden kahtiajakoisuus rannikolla ja sisämaassa on ongelmallinen.
    ”Rannikon hirvet käyvät sisämaassa talviaikana laiduntamassa ja tekevät silloin tuhoa metsissä ja pelloilla.”

    Planter 13.12.2016, 16:23

    ”Se puolittaisi pienen kannan puoleen nykyisestä.”

    Onko kanta 5/1000 ha pieni, kun huomioidaan lisäksi, että maakunnassa metsän osuus on vain 60% maapinta-alasta?

    Planter 21.12.2016, 10:56

    Kritisoin sitä, että Varsinais-Suomessa pyyntilupia vähennettiin 2012, vaikka kanta oli tavoitteiden ylärajalla tai yli, laskentatavasta riippuen. Päätöstä perusteltiin, että muualla Suomessa esim.  Vieremällä oli syntynyt hirvityhjiöitä (=tuhotyhjiöitä) ja niiden täyttyminen on hidasta. Tarkistin Vieremän tilanteen.

    2011  pyyntilupia 269……..jäävä kanta 152

    2012  pyyntilupia   4 ……….jäävä kanta  33

    2013 pyyntilupia    43……….jäävä kanta 208

    Täyttyykö hitaasti?

     

     

    A.Jalkanen 21.12.2016, 12:24

    Kiitos Planter tilastoista. Hirmuista – varsinkin kun ottaa huomioon sen, että hirvien lisäksi Varsinais-Suomessa on metsästettäväksi vähintään hirvien verran valkohäntäpeuroja ja vielä metsäkauriit päälle. Kyllä nyt jo pitäisi riistaneuvoston kuunnella lausuntoja. Muuten voi käydä niin, että jossain vaiheessa maanomistajat saavat tarpeekseen ja toimimatonta järjestelmää lähdetään muuttamaan pakolla.

    Gla 21.12.2016, 13:19

    Onko tämä sama Martin Hägglund, joka tuossa edellä vastusti hirvikannan alentamista?

    ”Susi on paljastunut mitä todennäköisimmäksi syyksi mäyräkoiran kuolemaan Halikon Angelniemellä. Mäyräkoiran omistaja Martin Hägglund sanoo yhdeksänvuotiaan Nipsu-koiran löytyneen kuolleena lauantaina, mutta koira oli hävinnyt jo perjantaina häkistä, jossa se oli perheen toisen koiran kanssa.
    Koira tutkittiin Luonnonvarakeskuksessa, josta saatiin tänään keskiviikkona varmistus, että koira on joutunut todennäköisimmin suden suuhun. Hägglund sanoo, että koira on tapettu puremalla niskaan. Koira on kaivanut itselleen karkureittejä häkistä ennenkin, mutta pakoreittejä on yritetty tukkia. Nyt Hägglund epäilee koiran lähteneen pihapiirin läpi kulkeneen suden jäljille, jolloin susi on tappanut sen.
    Nipsun löysi perheen toinen koira, saksanseisoja, joka toi kuolleen koiran talon portaille. Hägglund arvioi, että koira on löytynyt melko läheltä taloa.”

    Nipsu-koira joutui suden suuhun

Esillä 10 vastausta, 251 - 260 (kaikkiaan 350)
1 2 3 … 25 26 27 … 33 34 35