Keskustelut Metsänhoito Todellinen hirvitiheys metsissä

Esillä 10 vastausta, 241 - 250 (kaikkiaan 350)
  • Todellinen hirvitiheys metsissä

    Merkitty: 

    Alla on linkki Luken sivuille, josta voi tarkistaa arvioidun hirvitiheyden
    haluamallaan alueella. Ruksi kohtaan hirvitiheys ja karttaa klikkaamalla löytyy tiheys siinä kohdassa. Sivustolta löytyy muutakin mielenkiintoista tietoa.

    http://riistahavainnot.fi/hirvielaimet/hirvitiheys

    Olen ihmetellyt ja tutkiskellut, miten hirvitiheydet oikein määritellään, kun tuntuu, että ne 1000 hehtaarin 4,3 hirveä ovat kaikki aina omalla pienellä metsäpalstallani.

    Jaoin hirvimäärän riistanhoitoyhdistykseen kuuluvien kuntien maapinta-alalla ja hirvitiheys näyttäisi pitävän likimain paikkansa.
    Sitten katsoin aluetta Googlen satelliittikuvista. Aika tarkkaan puolet pinta-alasta on peltoa, lisäksi on kuntakeskukset ja tiheästi asuttuja omakotialueita ja muuta hirvetöntä aluetta. Varsinaista metsää jää jäljelle noin 1/3 pinta-alasta. Joskus kesällä hirvet voivat käväistä pelloilla, eivät kuitenkaan torilla tai istuskelemassa Samppalinnan kesäteatterissa. Talvella ne ruokailevat ainoastaan metsien suojassa.

    Todellinen hirvitiheys riistanhoitoyhdistyksen metsissä onkin noin 13 hirveä 1000 hehtaarilla. Siksi metsätalouden harjoittaminen taloudellisin perustein alueella on käytännössä mahdotonta.

    Jossainpäin Suomea erittäin metsäisissä kunnissa virallinen tiheys ja todellinen tiheys metsissä ovat lähellä toisiaan, mutta ainakin Varsinais-Suomessa tilastot vääristävät tilannetta.

    Kun suuret ikäluokat jättävät vähitellen kiväärinsä kaappiin, on syytä miettiä miten asiat hoidetaan jatkossa. Esimerkiski jotenkin näin:

    Vuotuisen hirvisaaliin arvo on noin 50 milj euroa. Perustetaan jokaiselle hirvitalousalueelle kolme riistanhoitoyritystä, jotka työllistävät kukin 5 henkeä. Näin työllistetään yhteensä noin tuhat henkeä. Yrityksiä syntyy ympäri maan maaseudulle.
    Ammattimetsästäjiksi koulutetaan nykyisistä metsästäjistä halukkaat. He hoitavat hirvien kaadon, lihankäsittelyn ja markkinoinin ym.
    He saavat palkkansa tuosta 50 milj euron potista, jolloin kullekin tulee 50 000 €.

    Liha tulee arvonlisäverotuksen piiriin, siitä tulee 12 miljoonan verotulot vuodessa. 1000 uutta työllistä tuo verotuloja syrjäseudun kunnille ja valtiolle 15 miljoonaa.

    Päätyönään, ammatikseen metsästävät, hoitavat homman tehokkaammin, kohdistavat oikeisiin paikkoin esim. metsätuhoalttiisiin ja liikkeenteelle vaarallisiin. Yhteiskunnan hirvivahinkokulut pienenevät.

  • suorittava porras

    ”Hirvimääristä päättävät äkkiä mittaus-ja säätötekniikan peruskurssille”

    He toimivat vain saamansa tiedon perusteella  . Jos esimerkiksi hirvivahinkoilmoitukset puuttuvat tai ovat vajavaiset , on yksi tekijä pois laskentakaavoista .
    Tämä tuskin on ”päättäjien” vika . Hirvien määräähän haluttanee rajoittaa juuri vahinkojen takia . Jos mustaa ei tule valkoiselle , väitteet ovat viranomaisten käsittelyssä pelkkiä huhuja .

    Vastaava ilmiö oli petovahinkojenkin kohdalla tähän asti . Viranomaisilla ei ollut perusteita antaa tappomääräyksiä , kun havaintoja petojen liikkeistä asumusten liepeillä ei ilmoitettu . Nyt ilmoitetaan ja asiaan puututaan , kun tietty raja ylitetään .

    Mitä tuohon käppyrään tulee , siitä voi myös vetää sellaisenkin johtopäätöksen , että kannan säätely on haastavaa . Yhtälössä on hirvittävän paljon tekijöitä , joita on mahdoton ennustaa . Suomessa on kuitenkin pysytty paremmin tilanteen tasalla , kun monessa muussa maassa , joissa vastaavat järjestelmät puuttuvat .

    Muistutan ”Planteria ” siitäkin , että hirvitutkimuksen parissa elämäntyönsä

    tehnyt Kaarlo Nygren vaati muutama vuosi sitten hirvien totaalirauhoitusta liian voimakkaan verotuksen aiheuttaman hirvikannan rakenteen vinoutuman takia . Jahti kuitenkin jatkuu , mutta pienentynein kaatokiintiöin .

     

    Gla

    Ymmärrän, että sahaavaa liikettä tällaisen asian parissa tapahtuu. Ongelmana siinä on se, että kun kanta alimmillaankin on liian suuri, nousukohdissa ollaan katastrofaalisen kovalla tasolla. Jos kanta nyt esim. puolitettaisiin, olisi sillä varaa hiukan vaihdellakin, eikä vaihtelut heti tarkoittaisi tolkuttomia vahinkoja talousmetsissä, liikenteessä ja luonnossa.

     

    Tolopainen

    Tämä susien pelko on täysin naurettavaa, sudet voisivat tappaa ihmisiä Suomessa joka päivä, jos haluaisivat. Lapsia ei muka uskalla päästää yksin kouluun, jos alueella on nähty susia. On paljon suurempi todennäköisuus jäädä auton alle kuin joutua suden suuhun, eivät ne käytä ihmisiä ravinnoksi. Sudet ovat niin arkoja, että en ole koskaan pääsyt edes näkemään, vaikka satoja päiviä on tullut metsällä liikuttua.

    Susikantaa lisäämällä hirvien talvituhot vähenevät, ne taatusti laittavat laumat vaihtamaan paikkoja talvehtimisalueilla ja napsivat heikoimmat hengiltä. Sudet ovat luonnossa omalla reviirillään, mutta metsästyskoirat eivät sinne kuulu, jos sudet niitä poistavat se on aivan luonnollista.                 En ymmärtä, miksi joillakin näyttää jänisten metsästys olevan jokapaiväistä työtä. Luulisi aikuisten miesten keksivän jotain hyödyllisempää, kuin koiran haukkumisen kuuntelun, mutta jotkut ovat ottaneet sen elämän tehtäväkseen.                                                                                                             Miksi koiria saa pitää kymmenen kuukautta vuodesta häkissä ja vain pari kuukautta saavat toimia vaistonsa mukaan, eikö tuo ole eläinrääkkäystä. Miksi animaalit eivät puutu koirien lajille epätyypilliseen kohteluun.

    suorittava porras

    Onhan se hyvä , että metsästäjät pitävät taitojaan yllä metsästämällä monipuolisesti . Jos edellä mainittu harrastus olisi ollut laimeampaa , olisimmme hirvien suhteen korvia myöten lirissä . On nimittäin esitetty teorioita siitäkin , mitä tapahtuu , jos hirviä ei metsästetä . Tämä on jo muuttunut todeksi joillakin paikkakunnilla harrastajien vähyyden seurauksena .

    Mistä moinen vihamielinen suhtautuminen koiriin ja metsästykseen niiden avulla kumpuaa ? ”Oma riistan” vuosittaisten metsästyspäivien yhtenvedosta käy ilmi , että koiran avulla metsästetään 95 metsästyspäivänä sadasta . Meidän riistanhoitoyhdistyksemme kohdalla lukema  on 98 . Olemme siis täysin riippuvaisia koirista , kun puhutaan hirvenmetsästyksestä .

    Niillä alueilla , joilla esiintyy susia , joudutaan sulan maan aikaan pidättäytymään koirien käytöstä ja lumen aikaankin toiminta vaikeutuu . Se näkyy metsästyksen tuloksissa ja havaintomäärissä . Sudet eivät kuitenkaan ehdi tappamaan sitä määrää hirviä , mitä metsästyksen hankaloitumisen vuoksi jää kaatamatta . Ja huomioidaanhan susien esiintyminen kaatoluvissakin . Siellä , missä on lauma susia , tarvitaan noin 100 hirveä /lauma tuottamaan niille ravintoa . Eli pienen pitäjän kaatoluvat menevät yhden susilauman persiiseen .

    Sudet pitävät lisäksi hirvet liikkeellä 24/365 . Kun liikutaan , kuluu energiaa ja energian tarve kuitataan syömällä taimikoissa . Taimikoiden  väleihin mahtuu myös teitä , joita ylitetään pahimmillaan moneenkin kertaan vuorokauden aikana , kun sudet ovat kintereillä . Tapahtuu toki teiden ylityksiä metsästyksenkin yhteydessä , mutta ko tilanteita pyritään välttämään viimeiseen saakka suunnittelemalla ja toteuttamalla jahti mahdollisimman turvallisesti . Kriittistä aikaa metsästyksen suhteen on vain  reilu pari kuukautta vuodesta . Sudella ei ole rajoituksia tässä suhteessa .

    Tolopainen

    Totuus on kuitenkin se että hirvikantaa pidetään yllä  koiria varten nykyisin. Koko ajan kuuluu nurinaa, että hirviä ammutaan liikaa, eikä voi kouluttaa koiraa päästämällä se kotipihalta metsään. Alueita varataan omaan käyttöön ja koirakokeisiin kieltämällä metsästys. Hirvenpyynnissä ei välttämättä tarvita yhtään koiraa. Hirvet pysyvät pienellä alueella ja niitä on helppo pyytää muutamalla ajomihellä.

    suorittava porras

    Tolopainen on hyvä ja näyttää , kuinka 45 000 hirveä saadaan eräksi ilman koiraa ?…odotan mielenkiinnolla tuloksia

    Tolopainen

    Sehän onnistuu helposti,  tehdään hirvenpyynti vapaaksi maanomistajille ja poistetaan luvanvaraisuusei,  mene kuin pari vuotta niin hirvi etsii toistaan vaan ei löydä. Nykyinen systeemi ei ole ainut mahdollinen tapa pyytää. Syksyllä niitä on erittäin helppo ampua pelloille, kun on sopiva Nurmi. Hirviongelma on täysin tehtyä.

    helge6

    Tolopaiselta monenlaista ”totuutta” tarjolla. Hirvenhaukkukokeita tietysti turha viedä tyhjälle alueelle. Tottahan se on. Ei meillä sen kummemmin siihen kantaa kasvateta. Määritelty 2.6 – 3.2 hirveä tuhannella hehtaarilla riittää hyvin. Tyhjästä hyväkään koiraa ei hirveä nyhjää.

    Olen ollut ainakin kymmenen seurueen vieraana koiran kanssa, jotka jostain syystä ovat ilman toimivaa koiraa. Sulan maan aikaan miesajot harovat tyhjää.

    Joissain porukoissa suhtautuminen koiraan on alkuun hieman nihkeää, mutta taitonsa näytettyään viimeistään kaadolla alkaa juttu luistaa. Joulukuulla puhelin soikin siksi runsaasti että eiootakin pitää laittaa. Koira tarvitsee ehdottomasti lepopäivänsä, isäntä myös.

    Jos siirryttäisiin koirattomaan metsästykseen tarvittaisiin ainakin tuplamäärä väkeä. Siltikin hirvikannat runsastuisivat aivan varmasti.

    Tolopainen

    Jos siiryttäisiin nopeasti tuplasti pienempään hirvikantaan vaikka sinne 70-luvun tasolle , ei tarvita monta hirvimiestä pitäjässä. Salapyynnillä kanta oli ammuttu sotien jälkeen ammuttu aika pieneksi, kun oli ollut pula ruuasta. Taisi 60-luvulla olla lehdissä kuvia, kun jossain oli nähty hirvenjäljet.

    Hirvikannan koko säilyy vain ankaran suojelun takia, sitä tekevät mm. metsästysseurat ja valtion lupapolitiikka. Annetaan maanomistajille vapaa hirvenpyyntioikeus niin ongelma poistuu ja rahaa säästyy kymmeniä miljoonia vuodessa, kun kanta vähenee.  Mutta tässä sosialismissa ei byrokrtia vähene. Venäjällä ei edes sudenpyyntiin tarvita mitään lupaa.

    Visakallo

    On kiistatonta, että monin paikoin Suomea on jo alueita, joissa ei ole metsästäjien vähyyden ja ikääntymisen takia riittävän tehokasta hirvenmetsästystä. Näille alueille joudutaan jatkossa kehittämään omat ratkaisut hirvimäärän kurissa pitämiseksi. Ammattimainen metsästys, jossa käyttetään mahdollisimman tehokkasti myös uusinta tekniikkaa, tuottaa varmasti riittävän loputuloksen. Niillä alueilla, joissa päästään asetettuun kaatotavoitteeseen, voisivat metsästäjät jatkaa harrastustaan. Metsänomistus tulee ammattimaistumaan, joten nykyisen hirvivahingot eivät tule enää olemaan mahdollisia. Olen melko varma, ettei meillä enää kymmenen vuoden kuluttua tule olemaan merkittäviä hirviongelmia.

Esillä 10 vastausta, 241 - 250 (kaikkiaan 350)