Keskustelut Metsänhoito Todellinen hirvitiheys metsissä

Esillä 10 vastausta, 231 - 240 (kaikkiaan 350)
  • Todellinen hirvitiheys metsissä

    Merkitty: 

    Alla on linkki Luken sivuille, josta voi tarkistaa arvioidun hirvitiheyden
    haluamallaan alueella. Ruksi kohtaan hirvitiheys ja karttaa klikkaamalla löytyy tiheys siinä kohdassa. Sivustolta löytyy muutakin mielenkiintoista tietoa.

    http://riistahavainnot.fi/hirvielaimet/hirvitiheys

    Olen ihmetellyt ja tutkiskellut, miten hirvitiheydet oikein määritellään, kun tuntuu, että ne 1000 hehtaarin 4,3 hirveä ovat kaikki aina omalla pienellä metsäpalstallani.

    Jaoin hirvimäärän riistanhoitoyhdistykseen kuuluvien kuntien maapinta-alalla ja hirvitiheys näyttäisi pitävän likimain paikkansa.
    Sitten katsoin aluetta Googlen satelliittikuvista. Aika tarkkaan puolet pinta-alasta on peltoa, lisäksi on kuntakeskukset ja tiheästi asuttuja omakotialueita ja muuta hirvetöntä aluetta. Varsinaista metsää jää jäljelle noin 1/3 pinta-alasta. Joskus kesällä hirvet voivat käväistä pelloilla, eivät kuitenkaan torilla tai istuskelemassa Samppalinnan kesäteatterissa. Talvella ne ruokailevat ainoastaan metsien suojassa.

    Todellinen hirvitiheys riistanhoitoyhdistyksen metsissä onkin noin 13 hirveä 1000 hehtaarilla. Siksi metsätalouden harjoittaminen taloudellisin perustein alueella on käytännössä mahdotonta.

    Jossainpäin Suomea erittäin metsäisissä kunnissa virallinen tiheys ja todellinen tiheys metsissä ovat lähellä toisiaan, mutta ainakin Varsinais-Suomessa tilastot vääristävät tilannetta.

    Kun suuret ikäluokat jättävät vähitellen kiväärinsä kaappiin, on syytä miettiä miten asiat hoidetaan jatkossa. Esimerkiski jotenkin näin:

    Vuotuisen hirvisaaliin arvo on noin 50 milj euroa. Perustetaan jokaiselle hirvitalousalueelle kolme riistanhoitoyritystä, jotka työllistävät kukin 5 henkeä. Näin työllistetään yhteensä noin tuhat henkeä. Yrityksiä syntyy ympäri maan maaseudulle.
    Ammattimetsästäjiksi koulutetaan nykyisistä metsästäjistä halukkaat. He hoitavat hirvien kaadon, lihankäsittelyn ja markkinoinin ym.
    He saavat palkkansa tuosta 50 milj euron potista, jolloin kullekin tulee 50 000 €.

    Liha tulee arvonlisäverotuksen piiriin, siitä tulee 12 miljoonan verotulot vuodessa. 1000 uutta työllistä tuo verotuloja syrjäseudun kunnille ja valtiolle 15 miljoonaa.

    Päätyönään, ammatikseen metsästävät, hoitavat homman tehokkaammin, kohdistavat oikeisiin paikkoin esim. metsätuhoalttiisiin ja liikkeenteelle vaarallisiin. Yhteiskunnan hirvivahinkokulut pienenevät.

  • suorittava porras

    Sekin on otettava huomioon , että Suomenkin hirvikantaa on kasvatettava Ruotsin mittoihin , mikäli metsästystä aioitaan kaupallistaa . Nykysillä riistatiheyksillä ei savuteta riittävää saalisvarmuutta , jotta kaupallisella metsästysmatkailulla olisi tulevaisuutta  .

    Kaupallistaminen saattaa myös karkottaa paikalliset  metsästäjät harrastuksen piiristä . Sitten ollaan oikeasti lirissä , jos metsätysmatkailijat menettävät kiinnostuksensa maahamme ja suurelle osalle nykyisistä metsästäjistä on käynyt samoin .

    —–

    Hirvien jakautuminen epätasaisesti aiheuttaa omat ongelmansa .

    Samoin se , että on erilaisia metsätysseuroja , joiden kyky tai halu luoda metsätyspainetta poikkeaa kovastikin toisistaan . Iroonisinta on , että monesti siellä , missä olisi kykyjä ja haluja metsästää , ei ole saalistettavaa .

    Toisaalla tavaraa  (ja myös vahinkoja)on runsaasti , mutta kyky tai halu hoitaa homma puuttuu .

    Kun hirviluvat jaetaan eläinten esiintymisen ja tehtyjen havaintojen perusteella , aktiivisimmilla seurueilla saattaa olla pienimmät kaatokiintiöt . Heillä jahti hoituu nopeasti  ja havaintomäärät jäävät niukoiksi . Rauhallisempi metsästäjäkunta puolestaan tuhertelee pyyntilupien kanssa koko metsästyskauden osan kiintiöstä jäädessä käyttämättä .

    Tämä jälkimmäinen joukko kasvaa kiihtyvällä vauhdilla .Tulosten kannalta on aivan sama  , mitä riistahallinto päättää , jos metsästyseurueet eivät pysty saavuttaman nykyisiäkään kaatotavoitteita yhä kasvavilla alueilla .

    Jos väkeä ei saada noissa tilanteissa nopeasti lisää mukaan toimintaan , karkaa hirvikanta jälleen hallitsemattomaan kasvuun . Pallo on nyt entistä enemmän metsänomistajien käsissä . Jos he haluavat hirviä vähennettävän , on varauduttava itse osallistumaan talkoisiin . Pelkkä murehtiminen ei tapa yhtään otusta eikä tuo yhtään havaintoa virallisiin tilastoihin .

     

    Metsuri motokuski

    Itse olen kyllä sitä mieltä että metsänomistajia ei tarvita talkoisiin jos kiinnostusta ei ole. Parempi antaa niille hyvät edellytykset jahdin suorittamiseen joilla siihen kiinnostusta löytyy. Pidetään metsästysvuokrat järkevällä tasolla, annetaan tiestöt käyttöön ja lopetetaan turha ja perusteeton arvostelu. Mieluimmin haluaisin että enemmänkin metsänomistajat osallistuisivat hirvikannan sääntelyyn liittyvään päätöksentekoon riistanhoitoyhdistyksissä, joissa lupia jaetaan ja hirvikantoja seurataan.

    Planter

    Jos palaisi alkuperäiseen asiaan, mikä on todellinen hirvitiheys metsissä? Kukaan ei oikeastaan ole kiistänyt sitä, että eteläisessä Suomessa hirvitiheys on paikoin yli 10/ 1000 ha. Eräs nimimerkki tosin kertoi, että pinta-alaan lasketaan vain metsästysseurojen vuokraamat maat, mutta siinä oli jokin väärinkäsitys. Yleisesti on hyväksytty, että ehdoton kipuraja on 5 /1000ha. Sitä suuremmilla tiheyksillä suositusten mukainen (oikeat puulajivalinnat) taimikon perustaminen ei onnistu.

    Yksi hyvä mittari on pyyntilupien käyttöaste. Tässä ympäristössä se ollut 2011…2015 jatkuvasti 95…100%. Myös vuonna 2011, jolloin pyyntilupia vähennettiin huomattavasti. Eli paikallinen hirvikanta ei olisi edellyttänyt kannan suurentamista. Luvat on yleensä käytetty 3…4 viikossa. Tämäkin on merkki erittäin vahvasta kannasta.

    Minusta hirvikannan säätelyjärjestelmän ainoa oikea ”sisääntulosignaali”, jonka mukaan kantaa säädellään, on taimikkotuhojen määrä.

    Yksinkertaisimmillaan säätäjänä voisi olla paikallinen  1-10 vuotiaiden mäntytaimikoiden määrä, koska tiedossa on minkälaisen hirvimäärän ne pystyvät talvella ruokkimaan ilman kohtuuttomia tuhoja.  Nyt kannan säätäjänä on hirvitiheys, joka ei edes pidä paikkaansa.

    Anton Chigurh

    Sata (100) vuotta sitten tämän maan hirvikanta käsitti kuusi (6) yksilöä. Silloin metsänomistajat vaativat sen hävittämistä sukupuuttoon. Hirvi oli silloin luokiteltu vahinkoeläimeksi. Puuntuottajien silloinen ja nykyinen päävihollinen metsästäjäliitto onnistui torppaamaan tuon syöpäläisen hävittämisen. Tuhoisin seurauksin (juuri tälläkin hetkellä on näkyvissä miljoona hehtaaria hirvituhoja, 7 vuoden uudistusalat). Tuo samainen metsästäjäliitto on todellinen loinen; se onnistui ujuttamaan puheenjohtajansa metsätaloustuottajien pää-äänenkannattajan päätoimittajaksi.

     

    Metsuri motokuski

    Planterin linjoilla ilman muuta kannan koon suhteen. AC on näköjään lauantai illan ratoksi taas ”narauttanut” lestin auki ja purkaa tuntojaan kirjoittelemalla puolitotuuksia.

    suorittava porras

    ”Yksi hyvä mittari on pyyntilupien käyttöaste.”

    Tämä ei suinkaan kerro kaikkea . Lisäksi lupamääriin vaikuttavat alueella virallisesti todetut vahingot , metsästäjien päivittäin tekemien hirvihavaintojen kehitys vuosien kuluessa ja heidän ilmoittamansa jäävän kannan kehitys samalla aikajanalla .

    Vuodesta 2000 vuoteen 2011 hirvikantaa leikattiin voimakkaasti. Kun tavoitteeseen päästiin (kanta puolitettiin…paikoin jopa ylikin ) lupamääriä luonnollisesti pudotettiin . Tässä yteydessä jouduttiin myös tilanteeseen , jossa oli asetettava ehtoja sille , mitä yksilöitä voidaan kaataa . Siihen asti ammuttiin hirvet sitä mukaa , kun hollille osuivat .

    jees h-valta

    Ja niin pitäisi ehdottomasti nytkin tehdä. Pelleily on mennyt suorastaan naurettavuuksiin.

    Kämmäri

    Kepulaiset istuvat kahdella vastapäisellä jakkaralla. Metsänomistajan edunvalvonta on silmänlumetta, MTK on vitsi. Ainut hirviongelmaan ratkaisu olisi vapauttaa hirvenmetsästys täysin pienriistan tapaan.

    suorittava porras

    ”Ainut hirviongelmaan ratkaisu olisi vapauttaa hirvenmetsästys täysin pienriistan tapaan”

    Tuo hokema on ollut esillä niin kauan , kun olen hirvimetsällä käynyt (45v ).

    Olisivatkohan hankkeen vetäjät saamattomia vai hanke torso ?

    Planter

    Kuvahaun tulos haulle hirvi määrä suomessa

    Hirvimäärän säästösysteemi on tyyppiesimerkki väärin suunitellusta säätösysteemistä, josta puuttuu integroiva elementti ja se värähtelee laidasta laitaan. Se ei koskaan saavuta likimain stabiilia tilaa, kaiken lisäksi määrän trendi on ylöspäin, kuten käyrästä näkyy.

    Sitä voisi kuvata myös niin, että autolla pyritään ajamaan 100:sta, kun huomataan, että nopeus putoaa 95.:een, niin painetaan kaasu aivan pohjaan, sitten huomaataan, hups nyt mennäänkin jo 150. Äkkiä jarru pohjaan ja 95:ssa taas kaasupohjaan jne.

    Hirvimääristä päättävät äkkiä mittaus-ja säätötekniikan peruskurssille, muuten tästä ei tule ikinä mitään.

     

     

Esillä 10 vastausta, 231 - 240 (kaikkiaan 350)