Keskustelut Metsänhoito Todellinen hirvitiheys metsissä

Esillä 10 vastausta, 211 - 220 (kaikkiaan 350)
  • Todellinen hirvitiheys metsissä

    Merkitty: 

    Alla on linkki Luken sivuille, josta voi tarkistaa arvioidun hirvitiheyden
    haluamallaan alueella. Ruksi kohtaan hirvitiheys ja karttaa klikkaamalla löytyy tiheys siinä kohdassa. Sivustolta löytyy muutakin mielenkiintoista tietoa.

    http://riistahavainnot.fi/hirvielaimet/hirvitiheys

    Olen ihmetellyt ja tutkiskellut, miten hirvitiheydet oikein määritellään, kun tuntuu, että ne 1000 hehtaarin 4,3 hirveä ovat kaikki aina omalla pienellä metsäpalstallani.

    Jaoin hirvimäärän riistanhoitoyhdistykseen kuuluvien kuntien maapinta-alalla ja hirvitiheys näyttäisi pitävän likimain paikkansa.
    Sitten katsoin aluetta Googlen satelliittikuvista. Aika tarkkaan puolet pinta-alasta on peltoa, lisäksi on kuntakeskukset ja tiheästi asuttuja omakotialueita ja muuta hirvetöntä aluetta. Varsinaista metsää jää jäljelle noin 1/3 pinta-alasta. Joskus kesällä hirvet voivat käväistä pelloilla, eivät kuitenkaan torilla tai istuskelemassa Samppalinnan kesäteatterissa. Talvella ne ruokailevat ainoastaan metsien suojassa.

    Todellinen hirvitiheys riistanhoitoyhdistyksen metsissä onkin noin 13 hirveä 1000 hehtaarilla. Siksi metsätalouden harjoittaminen taloudellisin perustein alueella on käytännössä mahdotonta.

    Jossainpäin Suomea erittäin metsäisissä kunnissa virallinen tiheys ja todellinen tiheys metsissä ovat lähellä toisiaan, mutta ainakin Varsinais-Suomessa tilastot vääristävät tilannetta.

    Kun suuret ikäluokat jättävät vähitellen kiväärinsä kaappiin, on syytä miettiä miten asiat hoidetaan jatkossa. Esimerkiski jotenkin näin:

    Vuotuisen hirvisaaliin arvo on noin 50 milj euroa. Perustetaan jokaiselle hirvitalousalueelle kolme riistanhoitoyritystä, jotka työllistävät kukin 5 henkeä. Näin työllistetään yhteensä noin tuhat henkeä. Yrityksiä syntyy ympäri maan maaseudulle.
    Ammattimetsästäjiksi koulutetaan nykyisistä metsästäjistä halukkaat. He hoitavat hirvien kaadon, lihankäsittelyn ja markkinoinin ym.
    He saavat palkkansa tuosta 50 milj euron potista, jolloin kullekin tulee 50 000 €.

    Liha tulee arvonlisäverotuksen piiriin, siitä tulee 12 miljoonan verotulot vuodessa. 1000 uutta työllistä tuo verotuloja syrjäseudun kunnille ja valtiolle 15 miljoonaa.

    Päätyönään, ammatikseen metsästävät, hoitavat homman tehokkaammin, kohdistavat oikeisiin paikkoin esim. metsätuhoalttiisiin ja liikkeenteelle vaarallisiin. Yhteiskunnan hirvivahinkokulut pienenevät.

  • Tolopainen

    Laki on niinkuin se luetaan ja sovellutukset vaihtelevat, jos kaatolupia ei ohjeistettaisi, miten pyynti saataisiin kohdistumaan vasoihin, ei niitä kannattaisi ampua ollenkaan, jos tarkoitus olisi tuottaa maksimi määrä lihaa.

    helge6

    Tolopaiselle: tuolla metsässä laki on laki, emme pysty tekemään mitään ihme sovelluksia. Muutama nimimerkki taitaa tosiaan niin luulla.

    Luvista tyypillinen esim. Seurueelle myönnetään 15 kaatolupaa. Luvanantaja asettaa aikuisten eläinten ylärajaksi 10.

     

    Ei tarvita erkseen muuta. Jos lopputulos kaatoprosentti on 100, on lopputulos 10 aikuista ja 10 vasaa.

    Tolopainen

    Niinpä mutta hirvivahingot ohjaavat lupia vasoihin, jolloin tuottava talvikanta voidaan pitää suurempana kuin ilman vasametsästystä, lainsäädäntö ei sitä edellytä.

    Ei metsänomistajakaan pudota ensiharvennuksilla runkolukua viiteen sataan, kun haluaa maksimoida puuntuotannon ja tuloksen.

    Vasaluvat ovat kompromissi, jonka avulla pystytään pitämään siedettävämpi hirvikannan koko, joka jää talvhtimaan ja on lisääntymiskykyinen keväällä.

    helge6

    Tolopaisen ajatus on kyllä kehno. Mitä sieltä ammuttas jos vasat säästettäs. Sonnit parina eka syksynä, mullikat myös. Lehmiä ei kun kuitenkin vieläkin nauttivat vasasuojasta. Taitaisi kanta himpunverran vääristyä.

    Tolopainen

    En minä,sanonut omaa mielipidettäni suuntaan tai toiseen, kerroin vain syyn miksi vasaverotus on käytössä. Jos hirvituhoista ei tarvitsisisi välittää, vasoja ei tietenkään ammuttaisi reilusti yli puolta, joillakin seuroilla saattoi olla luvista 75% vasoja. Johtaa tietenkin siihen, että vasanluvista puolet jää käyttämättä.

    Lupapolitiikalla voidaan myös vähentää metsästettävien hirvien määrää antamalla paljon vasanlupia ja vähän aikuisten lupia, jolloin näyttää, että lupia myönnetään reilusti, kun katsotaan kokonaismäärää. Virkamiehet haluavat näyttää, että toiminta on reilua, vaikka se ei sitä ole. Ketä metsästysaikojen lyhentäminen hyödyttää, hirviä tietenkin. Keksittiin muka, että pitää jättää aikaa panohommille, pyynti ei ole koskaan hirvien seksielämää häirinnyt, ne eivät katsojia häpeile.

    Metsuri motokuski

    Vasalupia ei ole olemassakaan. On vain kaatosuositus. Lupa on aina aikuisenlupa jolla saa ampua myös kaksi vasaa.

    Visakallo

    Luin uusimmasta Metsälehti Makasiinista (8/2016) suunnitelmasta muuttaa hirvikorvausasetusta. Ensin kyllä hehkutetaan, että korvaus nousee neljänneksellä. Tarkempi lukeminen kuitenkin paljasti, että todellisuudessa vahinkoja korvattaisiin entistäkin huonommin. Miksi tehdä tällaista pilkkaa vakavalla asialla?

    Tolopainen

    Onpa ihmeellistä, että ei mene jakeluun, että metsästysseuroille myönnetään erikseen vasan ja aikuisen hirvien kaatoluvat ja ne on yksiselitteisen selvät määrät. Molemmat luvat on hinnoiteltu erikseen, ei ole mitään valinnan vapauksia, ei tuossa ole mitään epäselvää riistakeskuksen sivuilta löytyy hinnatkin.

    Anton Chigurh

    Erikoistutkija heikki smolander (ei lainkaan metlan tyhmimmästä päästä, jota räikeimmillään edustavat myyrätuho- ja kasvuvastaavat) kirjoitti metsälehdessä (23.06.2016):

    ”Hirvikannan säätelyjärjestelmä on osoittanut tehottomuutensa riittävän kauan. Vajaat 20 vuotta sitten professorit Pentti Hakkila ja Matti Kärkkäinen kuvasivat Metsätieteen aikakauskirjassa (1/1999) järjestelmän keskeiset ongelmat. Myös Valtiontalouden tarkastusviraston raportti (100/2005) Hirvikannan säätelyjärjestelmä on sovelletun hirvipolitiikan vahvaa kritiikkiä.

    Henkilö- ja organisaatiomuutoksista huolimatta ongelmia ei ole yritettykään ratkaista. Kannattaa siis etsiä uusia vaihtoehtoja.”

    Vaihtoehdoksi smolander esittää: Hirvikannan säätelyn valta ja vastuu metsänomistajille.

    Juuri noin. Piste.

    Smolander jatkaa siitä, kun se valta on siirtynyt meille metsänomistajille: Jos metsästäjillä on halua osallistua päätöksentekoon, heidän on ostettava puheoikeus euroilla eikä metelöinnillä.

    Siis vain ja ainoastaan puheoikeus. Ja sekin vielä ostettava.

     

     

     

     

    jees h-valta

    No, tulihan sieltä oikeaa tietoakin metsuri motokuskilta. Johan näitä vempuloitsijoita siinä vatkasikin. On se todella aika kummaa porukkaa osasta nuo metsästäjät. Metsuri motokuski pois lukien on täälläkin esiintynyt mitä ihmeellisempää sepittelyä jota johtaa ylivoimaisesti suorittava porras. Mutta äärilaitanahan esiintyy itärajalla jopa susidokumentin tekijää ampumisella uhkailevia koohoja. Minusta pieni siistiminen voisi nostaa kummasti taas uskottavuutta metsästäjiin. Pahimmilta pyssyt narikkaan poliisin hoiviin ja aletaan taas puhua asioista asioina ja lopetetaan kieroilu ja vääristely.

Esillä 10 vastausta, 211 - 220 (kaikkiaan 350)