› Keskustelut › Metsänhoito › Todellinen hirvitiheys metsissä

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 350)
1 2 3 … 33 34 35

  • Todellinen hirvitiheys metsissä

    Lähetetty: 14.11.2016, 14:50

    Merkitty: 

    Alla on linkki Luken sivuille, josta voi tarkistaa arvioidun hirvitiheyden
    haluamallaan alueella. Ruksi kohtaan hirvitiheys ja karttaa klikkaamalla löytyy tiheys siinä kohdassa. Sivustolta löytyy muutakin mielenkiintoista tietoa.

    http://riistahavainnot.fi/hirvielaimet/hirvitiheys

    Olen ihmetellyt ja tutkiskellut, miten hirvitiheydet oikein määritellään, kun tuntuu, että ne 1000 hehtaarin 4,3 hirveä ovat kaikki aina omalla pienellä metsäpalstallani.

    Jaoin hirvimäärän riistanhoitoyhdistykseen kuuluvien kuntien maapinta-alalla ja hirvitiheys näyttäisi pitävän likimain paikkansa.
    Sitten katsoin aluetta Googlen satelliittikuvista. Aika tarkkaan puolet pinta-alasta on peltoa, lisäksi on kuntakeskukset ja tiheästi asuttuja omakotialueita ja muuta hirvetöntä aluetta. Varsinaista metsää jää jäljelle noin 1/3 pinta-alasta. Joskus kesällä hirvet voivat käväistä pelloilla, eivät kuitenkaan torilla tai istuskelemassa Samppalinnan kesäteatterissa. Talvella ne ruokailevat ainoastaan metsien suojassa.

    Todellinen hirvitiheys riistanhoitoyhdistyksen metsissä onkin noin 13 hirveä 1000 hehtaarilla. Siksi metsätalouden harjoittaminen taloudellisin perustein alueella on käytännössä mahdotonta.

    Jossainpäin Suomea erittäin metsäisissä kunnissa virallinen tiheys ja todellinen tiheys metsissä ovat lähellä toisiaan, mutta ainakin Varsinais-Suomessa tilastot vääristävät tilannetta.

    Kun suuret ikäluokat jättävät vähitellen kiväärinsä kaappiin, on syytä miettiä miten asiat hoidetaan jatkossa. Esimerkiski jotenkin näin:

    Vuotuisen hirvisaaliin arvo on noin 50 milj euroa. Perustetaan jokaiselle hirvitalousalueelle kolme riistanhoitoyritystä, jotka työllistävät kukin 5 henkeä. Näin työllistetään yhteensä noin tuhat henkeä. Yrityksiä syntyy ympäri maan maaseudulle.
    Ammattimetsästäjiksi koulutetaan nykyisistä metsästäjistä halukkaat. He hoitavat hirvien kaadon, lihankäsittelyn ja markkinoinin ym.
    He saavat palkkansa tuosta 50 milj euron potista, jolloin kullekin tulee 50 000 €.

    Liha tulee arvonlisäverotuksen piiriin, siitä tulee 12 miljoonan verotulot vuodessa. 1000 uutta työllistä tuo verotuloja syrjäseudun kunnille ja valtiolle 15 miljoonaa.

    Päätyönään, ammatikseen metsästävät, hoitavat homman tehokkaammin, kohdistavat oikeisiin paikkoin esim. metsätuhoalttiisiin ja liikkeenteelle vaarallisiin. Yhteiskunnan hirvivahinkokulut pienenevät.

    Tekijä
    Planter
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • suorittava porras 16.11.2016, 18:41

    ”Talousalueen metsästysseurueiden jäävän kannan arvioista on laskettu metsästyspinta-alalla painotettu keskiarvo sekä tälle lukemalle keskivirhe (kuva 2). Näin johdettua jäävän kannan arvion normaalijakaumaa on pohjoisessa Suomessa kalibroitu lentolaskentojen tiheyksillä, sekä koko maassa jäävän kannan arvioiden riittävyysanalyysiin perustuen. ”

    Lähteestä riistahavainnot . fi löytvät  tarkemmat laskentaperusteet hirvikannan määrittämiseksi .

    Edellä on kommentti , jossa YKSI SEURA ihmettelee alueensa korkeaa hirvitiheyttä ja alhaista pyyntilupien määrää . Tämän yhden seurueen tilanne ei välttämättä kuvaa lainkaan tilannetta koko hirvitalousalueella .Laajat alhaisen tiheyden tai kokonaan tyhjät alueet laskevat keskimääräisen tiheyden helposti jopa suositusten alarajoille . Suppealla talvehtimisalueella tiheys voi olla hetkellisesti korkeakin . Myös seurueiden aktiivisuus havaintojen kirjaamisessa vaikuttaa kanta-arvion tarkkuuteen .   Ovatkohan tuon kopterilaskennan tuloksetkaan edenneet eteenpäin tilastointikelpoisessa muodossa ? Lentolaskenta olisi pitänyt tehdä koko        hirvitalousalueella , jotta kohtuullisen luotettavaan kanta-arvioon olisi mahdollista päästä . Komeita lukuja saadaan helposti , kun tavoitetaan suurehko lauma jostakin  ja tiheys lasketaan jakamalla eläinten määrä esim ysittäisen tilan tai kylän  pita-alalla .

    Ja kuten laskenatohjeista selviää  ,  hirvitiheyden määrittäminen vaati useiden tekijöiden huomioonottamista .  Näköhavainnot ovat vain yksi osa kokonaisuutta .

    Anton Chigurh 16.11.2016, 19:15

    Että oikein hirvitalousalue!


    Holtittomat ja persaukiset sorkkaeläinlaiduntajat ovat jakaneet maan hirvitalousalueiksi!

     

    Kyllä on häikäilemättömyys ja typeryys huipussaan. Varsinkin kun metsäomistajat sallivat tuon. Ja ennenkaikkea yhteiskunta.

     

    Puuntuotantoalueelle ei sovi yhtään hirvitalousaluetta. Eikä hirveä. Kaikki hirvet pois.

    Planter 16.11.2016, 19:47

    Eräs viestiketjun kommentti:

    ”Edellä on kommentti , jossa YKSI SEURA ihmettelee alueensa korkeaa hirvitiheyttä ja alhaista pyyntilupien määrää . Tämän yhden seurueen tilanne ei välttämättä kuvaa lainkaan tilannetta koko hirvitalousalueella .Laajat alhaisen tiheyden tai kokonaan tyhjät alueet laskevat keskimääräisen tiheyden helposti jopa suositusten alarajoille .”

    ”Lentolaskenta olisi pitänyt tehdä koko        hirvitalousalueella , jotta kohtuullisen luotettavaan kanta-arvioon olisi mahdollista päästä . Komeita lukuja saadaan helposti , kun tavoitetaan suurehko lauma jostakin  ja tiheys lasketaan jakamalla eläinten määrä esim ysittäisen tilan tai kylän  pita-alalla .”

    Katso linkistä alla. Simo on Kuivaniemen naapurissa ja Tervolakin taitaa olla samalla talousalueella, kyseessä ei ole yksittäinen pieni tila.

    http://yle.fi/uutiset/3-8708064

    Terveisin erään hirvitalousalueen talvilaitumen hoitaja.

    jees h-valta 16.11.2016, 19:47

    Olen samaa mieltä antonin kaas että johkin keski-suomen yläpuolelle raja jonka alapuoli siivotaan hirvistä kokonaan tyhjäksi.

    suorittava porras 16.11.2016, 20:20

    Talvilaitumen hoitaja toi esille lisää tietoa . Otanta ei todellakaan ollut suppea . Se johtuiko virheellinen arvio olosuhteista vai mahdollisesta hirvien vaeltamisesta , jäi vielä selvittämättä . Myös talvehtivan kannan rakenne vaikuttaa  merkittävästi kannan kehitykseen .

    Pyyntilupien 100%:n hyödyntäminen ei kerro vielä ihan kaikkea . Yhdellä luvallahan on mahdollista kaataa yksi aikuinen tai KAKSI vasaa . Täälläkin jotkut ovat kirjoitellet , että kukas  ”aikuisen ” lupia vasoihin uhraa …

    Jos ammutaan vain aikuisia  , jäävät vasat kaatamatta .  Tällä on

    merkitystä , jos vasoja on runsaasti .  Käytin jo tuolla edellä esimerkkinä tilannetta , jossa 5 ,5 pyyntiluvalla oli kaadettu 6 hirveä (5 aikuista ja yksi vasa ) ja toisaalta 5:llä pyyntiluvalla oli kaadettu 9 yksilöä , 8 vasaa ja yksi aikuinen . Pikkuisen vasavoittoisemmalla verotuksella voidaan talvehtivaa kantaa vähentää merkittävästi .

    A.Jalkanen 16.11.2016, 21:02

    Joskus aiemmin ehdotin riistakolmioilta saatavaa jälkitietoa hirvikannan arvion pohjaksi. Menetelmänä se olisi varmaan luotettavampi kuin hirvihavaintoihin perustuva arvio. Ongelma riistakolmioissa on siinä, että niistä ei saada arvioita pienille alueille. Ratkaisumalli voisi siis olla yhdistelmä riistakolmiotiedosta, josta saadaan riistanhoitopiirin yleistaso, ja taimituhohavainnoista, joista saadaan paikallinen kantatieto. Kaatomääriä olisi sitten lisättävä niin kauan että maaomistajien raportoimat tuhot lopulta loppuvat kokonaan. Rh-piirin tiedosta nähdään onko suunta oikea.

    suorittava porras 16.11.2016, 21:17

    Riistakolmioita on vain muutama pitäjässä ja ne käydään läpi ainoastaan  kaksi kertaa vuodessa . Kesällä ja talvella .  Monesti laskennassa on mukana vain kourallinen havainnoitsijoita . Näillä eväillä riistakolmiolaskenta ei pysty kilpailemaan luotettavuudessa  metsästäjien jahdin yhteydessä tekemien havaintojen kanssa .

    Pienessäkin pitäjässä hirvimiesten silmäpareja on vähintään sata tekemässä havaintoja 10- 30 vrk jahtikaudessa . Lisänä ovat koirat , joista yksi vastaa vähintään kymmentä ihmistä kyvyssä löytää hirvi .

    Raportit hirvivahingoista olisi minunkin mielestäni saatava kartalle ja metsästäjien käyttöön . Valitettavasti niitä ei kuitenkaan ilmoitella merkittävässä määrin . Ainoa tieto tahtoo tulla ” essolta ” ja sekin moneen kertaan jalostettuna .

    Metsuri motokuski 17.11.2016, 12:40

    Riistakolmio ei toimi hirvilaskennassa ollenkaan. Alueella voi olla vahvakin hirvikanta mutta ne eivät osu laskenta-aikan ylittämään laskentalinjoja. Silloin kanta on nolla, vaikka se ei sitä ole. Ainoa oikea tapa on realiaikainen havaintokirjasto oma riista- palvelussa, jossa on päivittäiset hirvihavainnot.  Tähän kun lisätään talviaikainen lentolaskenta saadaan melko kattava kuva alueen hirvikannasta.

    Hyvä esimerkki on pari talvea sitten. meillä oli lentolaskennassa yksi hirvi mutta naapuriseuran alueella 23 hirveä. Kesällä tilanne oli tasoittunut ja nyt alueella on 12 – 15 hirveä ja naapurilla ne loput. Oma riista- palvelu näyttää koko ajan todellista tilannetta.

    Planter 17.11.2016, 14:12

    ”Raportit hirvivahingoista olisi minunkin mielestäni saatava kartalle ja metsästäjien käyttöön . Valitettavasti niitä ei kuitenkaan ilmoitella merkittävässä määrin .
    Ainoa tieto tahtoo tulla ” essolta ” ja sekin moneen kertaan jalostettuna.”
    ………
    Mihin ilmoitus pitäisi tehdä, jotta sillä olisi vaikutusta?

    Kuten aiemmin kerroin, pyysin hirviporukkaa, joka on metsän vuokrannut, poistamaan syksyllä pysyvästi taimikkoon asettuneita hirviä. Tilastojen mukaan hirviä ei kaiketi ollut, koska lupia ei ollut, apua ei tullut ja sinne jäivät.

    Hyväuskoinen hölmö kun olen, tein vahinkoilmoituksen, kun taimet oli syöty. Kuvittelin, että vahinko korvataan. ”Korvaus”systeemin tarkoitus olikin simputtaa ja nöyryyttää metsänomistajaa niin, että ei toista kertaa mene tekemään vahinkoilmoitusta. Minun kohdallani se toimi, ensimmäinen ilmoitus oli viimeinen.
    Sen jälkeen korvaussyteemiin on vielälisätty mafiatyyppinen uhkaus, että jos uskallat ilmoittaa vahingosta, niin saatat joutua itse maksumieheksi.
    Kyllä…. menettely on Suomesta, ei Venäjältä!

    Hyvin on toiminut, tiedostusvälineissä on uutisoitu, että hirvien aiheuttamat metsävahingot ovat laskeneet, koska korvaushakemusten määrä on romahtanut.

    Planter 17.11.2016, 14:19

    Onhan tuo hirvitiheyden laskenta peräti koomista. Hirviä lasketaan 0,01 hirven tarkkuudella. Tilastomatematiikalla ja hienoilla käyrillä todistetaan päättäjille, että todennäköisyys sille,  että hirvitiheys on laskettuuun nähden kaksinkertainen on 0 (nolla).

    Kun tilastoja alettiin eräillä alueilla Oulun pohjoispuolella epäillä ja suorittiin tarkistuslaskenta, niin yllättäen hirvitiheys olikin paikoin nelinkertainen. Yksi suuri syy on ainakin se,  ettei laskentaan käytetty lähdemateriaali pidä alkuunkaan paikkaansa.

    Ei tunnu vakuuttavalta!

     

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 350)
1 2 3 … 33 34 35