› Keskustelut › Metsänhoito › Todellinen hirvitiheys metsissä

Esillä 10 vastausta, 181 - 190 (kaikkiaan 350)
1 2 3 … 18 19 20 … 33 34 35

  • Todellinen hirvitiheys metsissä

    Lähetetty: 14.11.2016, 14:50

    Merkitty: 

    Alla on linkki Luken sivuille, josta voi tarkistaa arvioidun hirvitiheyden
    haluamallaan alueella. Ruksi kohtaan hirvitiheys ja karttaa klikkaamalla löytyy tiheys siinä kohdassa. Sivustolta löytyy muutakin mielenkiintoista tietoa.

    http://riistahavainnot.fi/hirvielaimet/hirvitiheys

    Olen ihmetellyt ja tutkiskellut, miten hirvitiheydet oikein määritellään, kun tuntuu, että ne 1000 hehtaarin 4,3 hirveä ovat kaikki aina omalla pienellä metsäpalstallani.

    Jaoin hirvimäärän riistanhoitoyhdistykseen kuuluvien kuntien maapinta-alalla ja hirvitiheys näyttäisi pitävän likimain paikkansa.
    Sitten katsoin aluetta Googlen satelliittikuvista. Aika tarkkaan puolet pinta-alasta on peltoa, lisäksi on kuntakeskukset ja tiheästi asuttuja omakotialueita ja muuta hirvetöntä aluetta. Varsinaista metsää jää jäljelle noin 1/3 pinta-alasta. Joskus kesällä hirvet voivat käväistä pelloilla, eivät kuitenkaan torilla tai istuskelemassa Samppalinnan kesäteatterissa. Talvella ne ruokailevat ainoastaan metsien suojassa.

    Todellinen hirvitiheys riistanhoitoyhdistyksen metsissä onkin noin 13 hirveä 1000 hehtaarilla. Siksi metsätalouden harjoittaminen taloudellisin perustein alueella on käytännössä mahdotonta.

    Jossainpäin Suomea erittäin metsäisissä kunnissa virallinen tiheys ja todellinen tiheys metsissä ovat lähellä toisiaan, mutta ainakin Varsinais-Suomessa tilastot vääristävät tilannetta.

    Kun suuret ikäluokat jättävät vähitellen kiväärinsä kaappiin, on syytä miettiä miten asiat hoidetaan jatkossa. Esimerkiski jotenkin näin:

    Vuotuisen hirvisaaliin arvo on noin 50 milj euroa. Perustetaan jokaiselle hirvitalousalueelle kolme riistanhoitoyritystä, jotka työllistävät kukin 5 henkeä. Näin työllistetään yhteensä noin tuhat henkeä. Yrityksiä syntyy ympäri maan maaseudulle.
    Ammattimetsästäjiksi koulutetaan nykyisistä metsästäjistä halukkaat. He hoitavat hirvien kaadon, lihankäsittelyn ja markkinoinin ym.
    He saavat palkkansa tuosta 50 milj euron potista, jolloin kullekin tulee 50 000 €.

    Liha tulee arvonlisäverotuksen piiriin, siitä tulee 12 miljoonan verotulot vuodessa. 1000 uutta työllistä tuo verotuloja syrjäseudun kunnille ja valtiolle 15 miljoonaa.

    Päätyönään, ammatikseen metsästävät, hoitavat homman tehokkaammin, kohdistavat oikeisiin paikkoin esim. metsätuhoalttiisiin ja liikkeenteelle vaarallisiin. Yhteiskunnan hirvivahinkokulut pienenevät.

    Tekijä
    Planter
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • helge6 8.12.2016, 15:26

    Oikein jees, tosiaan luvat hakee metsästyssura tai seurue, edellisessä mainitsemaani arvioon perustuen. En ole hallinnossa kovin korkealla, mutta parin viime vuoden kokemus yleisesti on että seurojen arviot ovat jääneet luken arvioitten jalkoihin. Lupia on tullut nimenomaan luken arvion mukaan.

    Ei tämäkään mitään vaikuta sulla on varmasti parempaa ”tietoa”.

    Planter 8.12.2016, 16:09

    ”Muuten… hirviä on kaadettu tähän mennessä 43 846 yksilöä , mikä on yli 8 500 kpl enemmän , kun vuonna 2015 ja yli 12 000kpl enemmän ,
    kun vuosina 2012 , – 13 ja -14 . Noina vuosina vuosisaalis oli runsas 31 000 hirveä.”

    Käytetään nimimerkki ”Suorittava portaan” tilastoa yllä, mutta pakitetaan vielä vuosi taaksepäin (2011), niin näkyy mistä on kyse, hirvikannan verotus pudotettiin lähes puoleen neljäksi vuodeksi ja edelleen mennään hirvikannan hoitosuunnitelman alle.

    Vuonna 2011 kaadettiin 58 400 …58900
    vuonna 2012 kaadettiin 31 000
    vuonna 2013 kaadettiin 31 000
    vuonna 2014 kaadettiin 31 000
    vuonna 2015 kaadettiin 34 500

    Vuonna 2016 kaadettiin 44 000 ….jatkuu

    RKTL tutkimuksia ja selvityksiä 9/2014
    ”Hirvikannan uuden hoitosuunnitelman mukaan Suomen tavoitteena on ylläpitää elinvoimaista ja vakaata hirvikantaa siten, että hirvien aiheuttamat vahingot ovat kohtuullisia. Hirvikannan hoitosuunnitelman linjauksiin perustuen vuotuinen hirvisaalis tullee olemaan noin 50 000–60 000 hirveä.”

     

     

    Visakallo 8.12.2016, 18:35

    Edellä esitetyt luvut kertovat karulla tavallaan sen, miksi hirvien määrä ja niiden aiheuttamat vahingot ovat viime vuosina niin rajusti lisääntyneet. Ainoat, jotka tästä joutuvat vastuun kantamaan, ovat metsänomistajat, joilta on samaan aikaan vesitetty vahinkokorvaukset ja korvauksen hakeminen tehty kaiken lisäksi maksulliseksi. Jossain muussa yhteydessä vastaava toiminta katsottaisiin rikolliseksi, josta oikeus määräisi tuomiot.

     

    suorittava porras 8.12.2016, 18:52

    Pieniä korjauksia .

    Käytin tilastoissa tilannetta 6pv joulukuuta . Nyt hirviä on nurin yli 44 000 .

     

    Vuonna 2011 kaadettiin 48 531 hirveä . Sitä ennen vuodesta 2000-2010 yhteensä reilut 650 000 , josta kertyy saalista keskimäärin 59 000 hirveä vuotta kohti . Suurimmat kaatomäärät kirjattiin vuosille 2002 ja 2003 ;

    74 535 ja 73 123 kaadettua hirveä .

    Kun  ylläolevia lukuja tarkastelee  ja on ollut mukana” tilanteessa” ei ole mikään ihme , että lupamääriä pudotettiin reippaasti . Joillakin alueilla jouduttiin rauhoittamaan hirvi kokonaan kannan pudottua liian alas voimakkaan verotuksen takia . Sille  , että lupamäärät olivat  kolmena vuotena 33 000:n tuntumassa  , on vankat perusteet . Meillekin todettiin yhdessä vaiheessa , että pudotatteko lupamääriä tänä vuonna vai rauhoitetaanko hirvi kokonaan vuoden kuluttua . Emme olleet ainoita , joille tehtiin samansuuntainen kysymys . Kysymyksen tukena  olivat metsätystä koskevat tilastot  90-luvulta alkaen . Havaintojen määrää osoittava käyrä oli suuntautunut voimakkaasti kelloviiteen jo useamman vuoden ajan. Lupamääriä alennettiin kuitenkin maltillisesti 20 vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna . Tuolloin kaatokiiniöt alennettiin

    22 000:n tuntumaan useiksi vuosiksi . Se oli virhe , jota korosti hirvien einolosuhteiden kohentuminen veroaukkojen antimien ansiosta . Hirvet hyödynsivät ahkerasti ihmisten leväperäisyyden ansiosta aukkoihin syntyviä ravintovaroja tunnetuin seurauksin .

    Visakallo 8.12.2016, 19:05

    Aukkoihin syntyvät ravintovarat eivät tule ihmisten leväperäisyyden seurauksena, vaan luonnon toimesta. Suurin osa taimikoista hoidetaan aivan asiallisesti. Vain pakollisilla lentoruiskutuksilla voitaisiin havupuutaimikot pitää täysin lehtipuista vapaana. Tämä ei kuitenkaan lopettaisi hirvivahinkoja havupuutaimikoissa, ja lehtipuutaimikot olisi entistä alttiimpia hirvituhoille.  Näin se vain on. Kun mitkään selitykset eivät auta, on syytä katsoa totuutta silmiin.

    suorittava porras 8.12.2016, 19:26

    Suurinta osaa taimikoista ei valitettavasti hoidettu asiallisesti 90-luvun lopulla . Vain n. 30 % metsänomistajista on onnistunut asiassa tyydyttävästi ja  osa siitäkin avustusten turvin . Avustuksia en suinkaan vastusta . Kritiikin kärki on suunnattu tukiehtoihin , jotka ohjasivat tekemään 90-luvun taimikonhoidot 4-3 vuotta liian myöhään . Mänty ehti mehevöityä tuossa ajassa lehtipuuvesakon katveessa ja maistui hyvin hirville .

    Kun ravintovarat olivat rajattomat , hirvinaaraat synnyttivät mieluummin kaksi (jopa kolme) , kun yhden vasan vuodessa . Ei tarvita montaa vuotta , kun kanta on tuplat lähtötilanteeseen verrattuna .

    On vielä otettava huomioon , että tilanne oli tuolloin uusi ja ennenkokematon kaikille . Jälkeenpäin on helppo viisastella mitä olisi pitänyt tehdä . Kun tilanteen vakavuus paljastui , riistahallinto laittoi tuulemaan ja ohjeisti metsästäjät niin , että hirvikanta saatiin puolitettua muutamassa vuodessa.

    Samaan ei ole pystytty naapurissamme Ruotsissa . Ei edes lähelle .

    Miksi metsästäjiä ei syytellä rikollisiksi lahden toisella puolella ?

    Planter 8.12.2016, 19:39

    2000-luvun alussa syytettiin metsänomistajia näin:

    Valtiontalouden tarkastuskertomus 100/2005: Hirvikannan säätelyjärjestelmä (lainaus sivulta 37)

    ”Toisaalta maa- ja metsätalousministeriön kala- ja riistaosastolla todettiin, että hirvivahinkoina on arvioitu myös muiden tuhoeläinten vahinkoja. Samoin esitettiin kritiikkiä sen johdosta, että metsätaloudessa ei huomioida riittävästi hirveä. Esimerkiksi liian varhainen ja tehokas taimikonhoito voi osaston mielestä lisätä arvopuiden hirvituhoriskiä.”

    Planter 8.12.2016, 19:43

    Metsätieteen aikakauskirja 2/2007

    Runsaasta hirvikannastaan jo pitkään maailman kuulussa läntisessä naapurimaassa ovat puustojen piilevät laatuviat alkaneet tulla esiin huolestuttaen teollisuutta. Jo kertaluonteisen, ulospäin lievältä
    näyttävän rankavaurion jäljiltä on arvioitu parhaan sahatavaralaadun saannon voivan vähentyä noin  30 %.

    Planter 8.12.2016, 20:01

    Miksi metsästäjiä ei syytellä rikollisiksi lahden toisella puolella ?

    Ei kai kukaan rikolliseksi ole syytellyt vaikka ollaan asioista jyrkästi eri mieltä?  Minä ainakin olen erittäin hyvissä väleissä paikallisen metsästysseuran muutaman jäsenen kanssa. Ovat muuten sitä mieltä, että hirvikanta on päässyt liian suureksi ja pahoittelivat etteivät pysty auttamaan, kun lupia on liian vähän.

    Seuran tilaisuudessa kehuivat meitä metsänomistajia, jotka mahdollistavat heille tämän harrastuksen.

    Kun tuskailin heille taimikkotuhoista, ei kukaan sanonut, että oma syysi, kun et ole hoitanut pusikkojasi. Mainitsipa eräs, että minulla on paikkakunnan parhaiten hoidetut metsät.

    Minusta ongelma on hirvikkannan säätelyjärjestelmässä.

    jees h-valta 8.12.2016, 20:20

    Helge6:n on oikeassa, minulla on parempaa tietoa, olen joinain kertoina syksyllä jahdin aikaan soitellut paikalliseen Riistakeskuksen toimihenkilölle jonka kanssa näitä aita-asioitakin olen hoidellut. Sieltä on tullut aika selvää tekstiä eli kaikki luvat on myönnetty mitä on haettu siltä alueelta jossa vaikutan H-vallan osalta. Nyt uutena sepityksenä kuulin että Luke onkin alkanut määrätä muka jopa lupien käytöstä. Eli luvalla pitääkin ampua vasoja tietty määrä. Tämä todennäköisesti myös on täyttä puppua koska aika yleispätevä ohje on ollut että yhdellä luvalla saa kaataa joko yhden ison tai kaksi vasaa. Minusta vain alkaa tuntua että metsästysseuroihin on ainakin H-vallassa pesiytynyt satusetiä hiukan normia enemmän.

Esillä 10 vastausta, 181 - 190 (kaikkiaan 350)
1 2 3 … 18 19 20 … 33 34 35