Keskustelut Metsänhoito Todellinen hirvitiheys metsissä

Esillä 10 vastausta, 161 - 170 (kaikkiaan 350)
  • Todellinen hirvitiheys metsissä

    Merkitty: 

    Alla on linkki Luken sivuille, josta voi tarkistaa arvioidun hirvitiheyden
    haluamallaan alueella. Ruksi kohtaan hirvitiheys ja karttaa klikkaamalla löytyy tiheys siinä kohdassa. Sivustolta löytyy muutakin mielenkiintoista tietoa.

    http://riistahavainnot.fi/hirvielaimet/hirvitiheys

    Olen ihmetellyt ja tutkiskellut, miten hirvitiheydet oikein määritellään, kun tuntuu, että ne 1000 hehtaarin 4,3 hirveä ovat kaikki aina omalla pienellä metsäpalstallani.

    Jaoin hirvimäärän riistanhoitoyhdistykseen kuuluvien kuntien maapinta-alalla ja hirvitiheys näyttäisi pitävän likimain paikkansa.
    Sitten katsoin aluetta Googlen satelliittikuvista. Aika tarkkaan puolet pinta-alasta on peltoa, lisäksi on kuntakeskukset ja tiheästi asuttuja omakotialueita ja muuta hirvetöntä aluetta. Varsinaista metsää jää jäljelle noin 1/3 pinta-alasta. Joskus kesällä hirvet voivat käväistä pelloilla, eivät kuitenkaan torilla tai istuskelemassa Samppalinnan kesäteatterissa. Talvella ne ruokailevat ainoastaan metsien suojassa.

    Todellinen hirvitiheys riistanhoitoyhdistyksen metsissä onkin noin 13 hirveä 1000 hehtaarilla. Siksi metsätalouden harjoittaminen taloudellisin perustein alueella on käytännössä mahdotonta.

    Jossainpäin Suomea erittäin metsäisissä kunnissa virallinen tiheys ja todellinen tiheys metsissä ovat lähellä toisiaan, mutta ainakin Varsinais-Suomessa tilastot vääristävät tilannetta.

    Kun suuret ikäluokat jättävät vähitellen kiväärinsä kaappiin, on syytä miettiä miten asiat hoidetaan jatkossa. Esimerkiski jotenkin näin:

    Vuotuisen hirvisaaliin arvo on noin 50 milj euroa. Perustetaan jokaiselle hirvitalousalueelle kolme riistanhoitoyritystä, jotka työllistävät kukin 5 henkeä. Näin työllistetään yhteensä noin tuhat henkeä. Yrityksiä syntyy ympäri maan maaseudulle.
    Ammattimetsästäjiksi koulutetaan nykyisistä metsästäjistä halukkaat. He hoitavat hirvien kaadon, lihankäsittelyn ja markkinoinin ym.
    He saavat palkkansa tuosta 50 milj euron potista, jolloin kullekin tulee 50 000 €.

    Liha tulee arvonlisäverotuksen piiriin, siitä tulee 12 miljoonan verotulot vuodessa. 1000 uutta työllistä tuo verotuloja syrjäseudun kunnille ja valtiolle 15 miljoonaa.

    Päätyönään, ammatikseen metsästävät, hoitavat homman tehokkaammin, kohdistavat oikeisiin paikkoin esim. metsätuhoalttiisiin ja liikkeenteelle vaarallisiin. Yhteiskunnan hirvivahinkokulut pienenevät.

  • jees h-valta

    Onhan näitä kuultu kun iso hirvi kuleksii jahtilavan alta täysin rauhassa. Korkeintaan tähtäimen läpi katsellaan. Kun oli väärä laji sille päivälle. Kun näitä riittämiin sattuu näitä vääränlaisia voi käydä kuten täällä nyt takkuaa toisen seuran lupien kiinnisaanti. Kun ei ole vasoja niin taitaa peräti jäädä kaksi lupaa käyttämättä neljänkymmenen hirven kannalla. Vaikka pelloilla nähdään kolmenkin hirven ”tokkia” syöpöttelemässä kun lunta ei juuri ole. Kesantoviheriöt maistuu. Täysin pelinpitoa mo:en kustannuksella.

    suorittava porras

    Jessen tapauksessa ei taida olla yhteistyökuviot kunnossa . Meillä yksi porukka käytti 7 pyyntilupaa ampumalla 6 naarashirveä ja 2 vasaa , toinen puolestaan kaatoi 6:n pyyntiluvan turvin 8 vasaa ja 2 pientä aikuista .

    Tämä oli mahdollista reaaliaikaisen tiedon ja yhteisluvan ansiosta  . Tyhjiä vetoja ei montaa tullut . Jahti on näiden seurueiden kohdalla onnellisesti ohi . Alueella on kaadettu vasoja 57 %pääluvusta ja uroksia42 % aikuisista hirvistä  . Jos yhteislupaa ei ole , ei ole myöskään riittävän laajaa reaaliaikaista tilannetietoa laajemmalta alueelta.   Hirviä jää helposti kaatamatta , kun oikeaa kannan rakennetta tavoitellaan liian pienellä pina-alalla. Esim usean pitäjän yhteislupa antaisi mahdollisuuden kaataa hirviä vapaammin .

    helge6

    Ei kai sentään aivan ennenkuulematonta ole jos vasajahdissa tulee aikuinen hirvi hollille. Jesselle tiedoksi, emä ja tuplavasat muodostaa jo kolmen ’tokan’.

    Terv. Helqe 6

    Planter

    Oli keskustelua, että hirvivahinkojen tilastointi ei ole ihan toimiva, jos jossain maakunnassa yhden hirven aihuttama vahinko vuositasolla on tilastollisesti alle yhden viljellyn taimen syönti.

    Vahinkotilastot perustuvat metsänomistajien tekemiin vahinkoilmoituksiin, joiden perusteella on maksettu korvausta. Satakunta+Varsinais-Suomi korvaukset 2010 olivat 146 000€ ja 2014 ne olivat 10 000€. Vahingot tuskin hävisivät lähes kokonaan vaikka siltä näyttää.

    Miksi?
    Koska metsänomistajat eivät enää tee vahingoista vahinkoilmoituksia.
    Syy siihen taas on, ettei vahinkoa korvata. Itse tein aikanaan vahinkoilmoituksen 3ha taimikolle ajatuksena, että tuleepahan ainakin tilastoitua vahinkoja.

    Onko järkeä, että kolme ihmistä suorittaa eri puolilta maakuntaa kokoontumisajon taimikkoon ja kaikilla menee likimain yksi työpäivä kaikkineen. Itsekin pyörin siellä onkivavan kanssa. Metsäskeskuksen mies varmaan teki vielä materiaalin kanssa toimistöitä seuraavana päivänä.
    Itse sain korvausta 90€/ha. Syönti on jatkunut vuosittain sen jälkeen ja todelliset vahingot ovat aivan jotain muuta. En todellakaan valittaisi mistään jos todellinen vahinko olisi luokkaa 90€/ha. 10-20 % taimista saa vahingoittaa.

    Siinä vastaus, miksi en enää tee vahinkoilmoitusta. Olisiko muillakin samoja kokemuksia?

    Vaikka vahinkokorvausjärjestelmää rukattaisiin millaiseksi tahansa ei se auta. Sellaisia rahoja ei löydy metsästäjien tai valtion pussista, että todelliset vahingot pystyttäisiin korvaamaan.

    Jos vahinkotaimikkoja on vaikkapa se varovainen arvio 750 000ha, niin tällä kokemallani vahinkotarkastussysteemillä  me kolme miestä saisimme tehdä 1250 vuotta töitä (viikonloput sentään vapaat), että kaikki taimikot olisi käyty läpi. Tai toisinpäin 1250 miestä tekisi vuoden töitä. Palkoihin menisi jo vähintään 50 miljoonaa eikä senttiäkään olisi korvattu. Jos maksetaan 200€/ha korvausta, kokoinaiskulu on jo 200 miljoonaa.

    Joka tapauksessa itse olen jo syväistutettu kahden metrin syvyyteen vaakasuoraan,  kun nykyisten taimikoiden tuhot todella realisoituvat ja ne ovat oikeasti miljardiluokkaa.

    Todella synkkä perintö ollaan jättämässä seuraaville sukupolville, hävettää.

    Visakallo

    Miksi hirvivahingoista ilmoittaminen muutettiin maksulliseksi?

    Planter

    Kyllähän tietojen kerääminen olisi nettiaikakaudella helppoa, kun saisi maksuttomasti ilmoittaa sähköisesti. Voitaisiin tehdä pistokokeita, niin kuin Kemerassakin, ettei kukaan huijaa.

    Maksuilla kai säädellään , että ilmoituksia tulle sopiva määrä, nyt luiskahti toiseen laitaan.

    Visakallo

    Hirvivahinko taitaa olla Suomessa ainoa maksullinen vahinkoilmoitus, vai onko petovahingoissa sama käytäntö? Kertokaa te, jotka tiedätte.  Miltäs kuulostaisi, jos vakuutusyhtiölle, sähköyhtiölle, teleoperaattorille, poliisille, palokunnalle tai ensiapuun ilmoittamisesta perittäisiin joka kerta 150 euron maksu?

    suorittava porras

    Kuva vahinkoalueesta ja kuva kartasta , johon vahinkoalue on merkitty .

    Nämä tiedot sähköpostina paikallisen hirviporukan yhteyshenkilölle .

    Ei maksa paljon ja tieto menee oikeaan osoitteeseen . Tarvittaessa laaditte toimintasuunnitelman yhdessä  jahtivoudin kanssa . Näin pästään ratkomaan mahdollista ongelmaa suoraan ilman kalliita välikäsiä .

    Planter

    Kyllä palautetta on annettu säännöllisesti, myös hirvihavaintokoordinaatit. Luvat olivat loppu kai kolmessa viikossa, joten se siitä taas tältä syksyltä.

    Ongelma taitaa olla siinä, että palautetta tulee annettua liian asiallisesti, sivistyneesti, kiroilematta ja rauhallisesti. Täytyy opetella palautteen antoa risujen jemmaajalta. ”Risu” sana täytyy vaan korvata ”hirvi” sanalla ja latoa pari tuntia yhtä päätä palautetta hirvipäälliköille, eikä anna välillä suunvuoroa. Jos tiedätte mikä on youtube, niin linkistä näkee mitä on tulossa!

    https://www.youtube.com/watch?v=BxFben6kEOE

    suorittava porras

    Jokainen voi vapaasti päätellä , kummalta puolen kameraa viesti menee paremmin perille…

     

    Muuten… hirviä on kaadettu tähän mennessä 43 846 yksilöä , mikä on  yli

    8 500 kpl enemmän , kun vuonna 2015 ja yli 12 000kpl  enemmän , kun vuosina 2012 , – 13 ja -14 . Noina vuosina vuosisaalis oli runsas 31 000 hirveä.

    Onkohan taimikoita laitettu kuntoon suhteessa yhtä innokkaasti   ?

Esillä 10 vastausta, 161 - 170 (kaikkiaan 350)