Keskustelut Metsänhoito Todellinen hirvitiheys metsissä

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 350)
  • Todellinen hirvitiheys metsissä

    Merkitty: 

    Alla on linkki Luken sivuille, josta voi tarkistaa arvioidun hirvitiheyden
    haluamallaan alueella. Ruksi kohtaan hirvitiheys ja karttaa klikkaamalla löytyy tiheys siinä kohdassa. Sivustolta löytyy muutakin mielenkiintoista tietoa.

    http://riistahavainnot.fi/hirvielaimet/hirvitiheys

    Olen ihmetellyt ja tutkiskellut, miten hirvitiheydet oikein määritellään, kun tuntuu, että ne 1000 hehtaarin 4,3 hirveä ovat kaikki aina omalla pienellä metsäpalstallani.

    Jaoin hirvimäärän riistanhoitoyhdistykseen kuuluvien kuntien maapinta-alalla ja hirvitiheys näyttäisi pitävän likimain paikkansa.
    Sitten katsoin aluetta Googlen satelliittikuvista. Aika tarkkaan puolet pinta-alasta on peltoa, lisäksi on kuntakeskukset ja tiheästi asuttuja omakotialueita ja muuta hirvetöntä aluetta. Varsinaista metsää jää jäljelle noin 1/3 pinta-alasta. Joskus kesällä hirvet voivat käväistä pelloilla, eivät kuitenkaan torilla tai istuskelemassa Samppalinnan kesäteatterissa. Talvella ne ruokailevat ainoastaan metsien suojassa.

    Todellinen hirvitiheys riistanhoitoyhdistyksen metsissä onkin noin 13 hirveä 1000 hehtaarilla. Siksi metsätalouden harjoittaminen taloudellisin perustein alueella on käytännössä mahdotonta.

    Jossainpäin Suomea erittäin metsäisissä kunnissa virallinen tiheys ja todellinen tiheys metsissä ovat lähellä toisiaan, mutta ainakin Varsinais-Suomessa tilastot vääristävät tilannetta.

    Kun suuret ikäluokat jättävät vähitellen kiväärinsä kaappiin, on syytä miettiä miten asiat hoidetaan jatkossa. Esimerkiski jotenkin näin:

    Vuotuisen hirvisaaliin arvo on noin 50 milj euroa. Perustetaan jokaiselle hirvitalousalueelle kolme riistanhoitoyritystä, jotka työllistävät kukin 5 henkeä. Näin työllistetään yhteensä noin tuhat henkeä. Yrityksiä syntyy ympäri maan maaseudulle.
    Ammattimetsästäjiksi koulutetaan nykyisistä metsästäjistä halukkaat. He hoitavat hirvien kaadon, lihankäsittelyn ja markkinoinin ym.
    He saavat palkkansa tuosta 50 milj euron potista, jolloin kullekin tulee 50 000 €.

    Liha tulee arvonlisäverotuksen piiriin, siitä tulee 12 miljoonan verotulot vuodessa. 1000 uutta työllistä tuo verotuloja syrjäseudun kunnille ja valtiolle 15 miljoonaa.

    Päätyönään, ammatikseen metsästävät, hoitavat homman tehokkaammin, kohdistavat oikeisiin paikkoin esim. metsätuhoalttiisiin ja liikkeenteelle vaarallisiin. Yhteiskunnan hirvivahinkokulut pienenevät.

  • Tolopainen

    Kuka sitä haaskalle muuta vie kuin kuolleita luonnon eläimiä, sehän on täysin kiellettyä viedä esim kuolleita sianporsaita.

    Planter

    Ei tällä seudulla tarvita rastashaaskaa, kun hirviä, peuroja ja kauriita on ylenmäärin, liikaa. Susilaumoja on tiettävästi 3-4 ja susia 30-40.  Lähimmät laumat kuitenkin majailevat kymmenien kilometrien päässä omasta metsiköstä. Satunnaisia kulkijoita näkyy silloin tällöin ja se herättää suurta kauhua.

    Joku autoilja oli onnistunut ottamaan kuvan pellolla jolkottevasta sudesta ja soitti 112. Paikalla oli poliisi, petoasiantuntijat ja lehdistö joka teki koko sivun jutun. Pellolta löytyi tassunjäljet, melkoisella varmuudella oli susi. Se vaan oli läpikulkumatkalla, mitään vahinkoja se ei aiheuttanut.

    Sudet kyllä hoitaisivat kannanhoidon, jos saisivat sen rauhassa tehdä, mutta se ei ole mahdollista. Loppuhuipentuma olisi hankala. Kun hirvieläinkanta hupenisi järkevälle tasolle alkaisivat sudet napsia kotieläimiä pihoilta. Susikanta tietysti mukautuisi vähitellen saatavilla olevaan ravintoon, mutta välivaihe olisi myrskyisä.

     

    Planter

    Metsätieteen aikakauskirja 2/2007

    ”Metsänhoidossa on korostunut männyn istutustaimikoiden perustaminen.  On arvioitu, että mäntytaimikoissa runkojen alaosaan jäävät hirvenvioitukset tulevat viemään suuren osan tulevaisuuden tukkiosuudesta.
    Lisäksi Etelä-Suomessa metsäpinta-aloihin ja metsien rikkonaisuuteen nähden suhteellisen runsas hirvikanta voi rajoittaa metsänkasvatuksen
    vaihtoehtoja aiheuttaen metsänomistajille taloudellista vahinkoa,
    jota ei kuitenkaan korvata.

    Pohjois-Savossa vuonna 2005 tehdyssä inventoinnissa selvitettiin mäntypuustojen tilaa sellaisissa taimikoissa, joissa 1997 oli tehty vahingonkorvaustarkastus. Kun pahimmin tuhoutuneet rungot vähennettiin vuoden 1997 inventoinnissa, havaittiin, että kohteille oli jäänyt kasvamaan 1000–2000 korkeintaan kohtalaisesti vikaantunutta puuta.

    Vuoden 2005 tarkastus kuitenkin osoitti tilanteen muuttuneen niin, että enää noin neljänneksestä taimikoita löytyi yli 800 edes jotenkin kehityskelpoista mäntyä. Kahdessa taimikossa jatkunut syönti oli tuhonnut viljellyn puuston täysin.”

    Olisiko mahdollista, että tällaiseen ilmiöön olisi syynä liian suuri hirvikanta?

    Metsästyslaki määrittelee, että hirvivahinkojen on pysyttävä kohtuullisella tasolla.
    Onko kohtuullista, että paikoin mäntytaimikoista on pilattu 75% ja osa tuhottu täysin?

     

    Timppa

    Tolopaiselle vielä tiedoksi, että rastaat ovat rauhoitettuja.  Voinet saada ampumaluvan Ely-keskukselta vain, jos sinulla on suojeltava mansikkamaa.

    Planter

    Valtiontalouden tarkastuskertomus 100/2005: Hirvikannan säätelyjärjestelmä (lainaus sivulta 37)

    ”Hirvivahinkojen torjumiseksi joudutaan tietyssä tapauksissa viljelemään epätaloudellista puulajia, käytännössä kuusta lehtipuiden ja männyn sijaan. Vahingot myös kumuloituvat ja toistuvat samoissa paikoissa useana vuotena, jolloin korvaus metsityksen uudistamiselle menee hukkaan. Taloudellisena uhkakuvana pidetään sitä, että vahingot voivat tulevaisuudessa aiheuttaa tukkipuun laadun heikkenemisen ja toisaalta altistaa metsiä laholle. Myös kuusikoiden uudistaminen kuuselle lisää juurikäävän yleisyyttä.

    Puulajien yksipuolisuus tarkoittaa myös metsäluonnon yksipuolistumista
    ja monimuotoisuuden vähenemistä. Toisaalta maa- ja metsätalousministeriön kala- ja riistaosastolla todettiin, että hirvivahinkoina on arvioitu myös muiden tuhoeläinten vahinkoja. Samoin esitettiin kritiikkiä sen johdosta, että metsätaloudessa ei huomioida riittävästi hirveä. Esimerkiksi liian varhainen ja tehokas taimikonhoito voi osaston mielestä lisätä arvopuiden hirvituhoriskiä.”

    Tälläkin palstalla on arvosteltu metsänomistajia siitä, että hirvituhojen syynä on viivästynyt taimikonhoito. Miten metsästyksen harrastajat kommentoitte sitä, että  maa- ja metsätalousministeriön kala- ja riistaosaston virallinen kanta tuhojen syistä on täsmälleen päinvastainen.

    A.Jalkanen

    Täällähän tuntuu konsensus olevan, että hyvin hoidettu taimikko houkuttelee vähemmän hirviä. Olisikohan ministeriössä kanta muuttunut 10 vuodessa, sekin on mahdollista. Kyllä homma pitäisi mennä niin päin, että riistatalous harrastuksena huomioisi hirven, ja elinkeinoa eli metsätaloutta saisi harjoittaa ilman hirven huomioimista. Hirvieläinten ehdoilla kun mennään, kuten nyt, tulee tappiota metsänomistajalle väärien puulajivalintojen ja sahapuun laatuvikojen muodossa.

     

    Tolopainen

    Timppa älä höpötä, räksät ovat rauhoitettuja vain pesintäaikana, olen ampunut niitä aikoinaan vaikka hyrymykket. Luvankin saa aika helposti.

    Suomen hirvilainssädäntö perustuu Robin Hoodin aikoihin, jolloin suojeltiin kuninkaan hirviä, että kansa ei päässyt niitä listimään. Suojeluasenne on jäänyt päälle, vaikka se maksaa kymmeniä miljoonia vuodessa, pelkästään liikenne-onnettomuuksina. Nykyisin harrastus aajaa kaaiken ohitse, metsästäjillä on liikaa oikeuksia yksityisten mailla.

    Planter

    Olen käynyt läpi kymmenen vuoden ajalta melkoisen määrän erilaisia tutkimuksia hirvikannan ”yhteiskunnallisista” vaikutuksista. Kaikissa yhteenveto on sama: hirvikantaa olisi syytä pienentää. Yksikään tutkimus ei ole tullut siihen tulokseen, että nykyinen- tai suurempi kanta olisi sopiva. Mitään ei kuitenkaan ole tapahtunut, vaan pilkkua viilataan hirvimääräarvion virhemarginaalin sisällä.

    Ilmeisesti jossain välissä on silppuri, jonka kautta tutkimukset menevät päättäville tahoille. Läpi pääsee ilmeisesti vain raportti, jossa todetaan, että hirvivahinkokorvaukset ovat pienentyneet. Siitä päätellään, että vahingotkin pienenevät?

    Yleiseen oikeustajuun ja perustuslain omaisuudensuojaankin kuuluu, että metsäomaisuuden haltijalla olisi oikeus vaikuttaa ja päättää tuhon laajuudesta, jonka hän sallii muiden tuottavan omaisuudelleen.

    suorittava porras

    Taas on jämähdetty hirvmäärän ja vahinkojen suhteen viime vuosikymmenelle .

    Elukoita on tänä päivänä tuskin puolta siitä määrästä , mitä edellämainituissa tarkastusraporteissa esiintyy , samoin vahinkoja . Paikallisia ongelmia tosin syntyy edelleen , mutta ne ovat aivan eri tasolla , kun 2000-luvun alussa .

    Koskaan hirvivahingoista ei tulla pääsemään täysin eroon  . Tällä hetkellä maassamme on jo alueita , joilla ei metsästetä hirviä lainkaan alhaisen esiintymisen takia . Oma lukunsa ovat seudut , joilla kasvatetaan hirviä susien syötäväksi eikä hirviä  metsästetä em syystä ollenkaan tai pyyntimääriä on rajattu .

    Olen jokseenkin varma siitä , että ihmisten sietokyky ylittyy nopeammin kasvavan susimäärän takia verrattuna hirvikannan kasvuun samassa suhteessa . (=esim kanta kaksinkertaistuu ). Aika vähillä murinoilla hyväksyttiin  hirvikannan taso 2000-luvun alussa , joka oli tuplat

    nykyisestä . Susikannan kaksinkertaistuminen aiheuttaisi jo sietämättömän metelin . Tuskin kerrostaloalueilla , mutta siellä , missä asutan susien reviireillä .

    PS . 6 pyyntilupaa/hirvi käytetty ja 10  otusta nurin . Game over .

     

    oksapuu

    Maastullin mukaan valkohäntäpeuran metsästys jousipyssyllä tullaan sallimaan, vaatii kuitenkin ampumakokeen suorittamisen. Jousipyssyhän ei taida tarvita aseenkantolupaa?

    Hirven sirpalealue metsästys kiellettäisiin. Valkohäntäpeuran lupavapaa metsästys ei vielä ilmeisesti toteudu?

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 350)