Keskustelut Metsänhoito Todellinen hirvitiheys metsissä

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 350)
  • Todellinen hirvitiheys metsissä

    Merkitty: 

    Alla on linkki Luken sivuille, josta voi tarkistaa arvioidun hirvitiheyden
    haluamallaan alueella. Ruksi kohtaan hirvitiheys ja karttaa klikkaamalla löytyy tiheys siinä kohdassa. Sivustolta löytyy muutakin mielenkiintoista tietoa.

    http://riistahavainnot.fi/hirvielaimet/hirvitiheys

    Olen ihmetellyt ja tutkiskellut, miten hirvitiheydet oikein määritellään, kun tuntuu, että ne 1000 hehtaarin 4,3 hirveä ovat kaikki aina omalla pienellä metsäpalstallani.

    Jaoin hirvimäärän riistanhoitoyhdistykseen kuuluvien kuntien maapinta-alalla ja hirvitiheys näyttäisi pitävän likimain paikkansa.
    Sitten katsoin aluetta Googlen satelliittikuvista. Aika tarkkaan puolet pinta-alasta on peltoa, lisäksi on kuntakeskukset ja tiheästi asuttuja omakotialueita ja muuta hirvetöntä aluetta. Varsinaista metsää jää jäljelle noin 1/3 pinta-alasta. Joskus kesällä hirvet voivat käväistä pelloilla, eivät kuitenkaan torilla tai istuskelemassa Samppalinnan kesäteatterissa. Talvella ne ruokailevat ainoastaan metsien suojassa.

    Todellinen hirvitiheys riistanhoitoyhdistyksen metsissä onkin noin 13 hirveä 1000 hehtaarilla. Siksi metsätalouden harjoittaminen taloudellisin perustein alueella on käytännössä mahdotonta.

    Jossainpäin Suomea erittäin metsäisissä kunnissa virallinen tiheys ja todellinen tiheys metsissä ovat lähellä toisiaan, mutta ainakin Varsinais-Suomessa tilastot vääristävät tilannetta.

    Kun suuret ikäluokat jättävät vähitellen kiväärinsä kaappiin, on syytä miettiä miten asiat hoidetaan jatkossa. Esimerkiski jotenkin näin:

    Vuotuisen hirvisaaliin arvo on noin 50 milj euroa. Perustetaan jokaiselle hirvitalousalueelle kolme riistanhoitoyritystä, jotka työllistävät kukin 5 henkeä. Näin työllistetään yhteensä noin tuhat henkeä. Yrityksiä syntyy ympäri maan maaseudulle.
    Ammattimetsästäjiksi koulutetaan nykyisistä metsästäjistä halukkaat. He hoitavat hirvien kaadon, lihankäsittelyn ja markkinoinin ym.
    He saavat palkkansa tuosta 50 milj euron potista, jolloin kullekin tulee 50 000 €.

    Liha tulee arvonlisäverotuksen piiriin, siitä tulee 12 miljoonan verotulot vuodessa. 1000 uutta työllistä tuo verotuloja syrjäseudun kunnille ja valtiolle 15 miljoonaa.

    Päätyönään, ammatikseen metsästävät, hoitavat homman tehokkaammin, kohdistavat oikeisiin paikkoin esim. metsätuhoalttiisiin ja liikkeenteelle vaarallisiin. Yhteiskunnan hirvivahinkokulut pienenevät.

  • Planter

    Todetaan vielä, että syyllinen tilanteeseen ei ole tavallinen metsästäjä, hän tekee vain mitä ylhäältä määrätään.

    Syyllinen on maa-ja metsätousministeriö, joka 1991 teki pahan virheen ja siirsi tutkimuksen sivuun hirvikannan säätelystä ja luovutti vallan kokonaan metsästäjien keskusjärjestölle. Pantiin puukki kaalimaan vartijaksi.

    Se johti lopulta 2000-luvun alun katastrofiin, neljännesmiljoonaan hirveen. Metsänomistajat menettivät luottamuksensa kannan  säätelyyn ja uskonsa männyn ja koivun kasvatukseen. Mäntyala pienee. Yhä pienenevään mäntyalaan kasvaa entistä suurempi hirvipaine. Tämä johtaa seuraavaan katastrofiin viiveellä ja seuraavat sukupolvet saavat kärsiä seurauksista.

    jees h-valta

    Planter viimettissä kommenteissaan enemmän kuin oikeassa mutta en päästä kyllä metsästäjiäkään vastuusta. Jos vastuuta annetaan se pitää myös kantaa ja hoitaa kunniakkaasti tehtävä juuri kuten se oli ennen -91:in Mikä hemmetti siinä on kun se ahneuden per…e iskee heti kun annetaan hiukan löysää? Yksi hirvestäjä sanoi että kyllä lihan jaollakin edelleen tunkua piisaa. Itse hän oli valmis vaikka ampumaan petojen ravinnoksi hirvet. Ei ole liiemmin lihaklönttivarantoa rasittanut. Mutta hän olikin metsää omistava jäsen joka myös on kärsinyt taimikkotuhoa juuri raivaamassaan useiden hehtaarien männikössä. Ja minäkin olen useamman kerran ajanut hirvet hänenkin puoleltaan samalla kun aitoja tarkastelen.

    Planter

    Jos sitten palataan vielä ihan otsikon aiheeseen, eli tilastojen hirvitiheydet eivät pidä paikkaansa. Laskentaan käytetään väärää pinta-alaa ja suuri osa hirvistä jää laskematta.

    Tein pienimuotoista tarkkailua ennen metsästyskauden alkua. Omassa metsässä oli vahvoja sorkkapolkuja, kuivissa ojanpohjissa, ajourilla,  taimikon reunoissa. Laitoin neljä riistakameraa sorkkapolkujen varsille elo-syyskuuksi. Niiden rajaamalla noin 50 hehtaarin alueella ainakin oli vakioasukkaita enemmän kuin tilastojen mukaan 1000 hehtaarilla, siis useita kuvia ja eri aikoina samoista eläimistä. Kamera tunnistaa noin 15 metrin etäisyydeltä, eikä mitään nuolukiviä ole käytetty, joten tuskin kaikki osuivat tuona aikana kameran näkökenttään.

    Hirviä on liikaa!

    suorittava porras

    #”Hirven kannanhoidollinen metsästys  on johtanut rakenteen vääristymiseen geeniperimän heikkenemiseen ja ties mihin. ”#

     

    Hirvikannan nopea ja sattumanvarainen alasajo on johtanut  kannan rakenteen vääristymiseen  , jota on jouduttu korjaamaan kannanhoidollisella metsästyksellä . Tämän hetken teema on muuttaa metsästystä kohdistumaan enemmän naaraisiin . Jostakin syystä vain harvojen riistanhoitoyhdistysten alueella on kaadettu naaraita uroksia enemmän .

    Myös kaatolupia jää käyttämättä , kun vasoja ei löydy suhteessa riittävää määrää tai niitä ei muuten tohdita metsästää .

    #”Syyllinen on maa-ja metsätousministeriö, joka 1991 teki pahan virheen ja siirsi tutkimuksen sivuun hirvikannan säätelystä ja luovutti vallan kokonaan metsästäjien keskusjärjestölle.”#

    Tämä tapahtui vasta 90 – luvun puolivälissä ja johtui siitä , että laman seurauksena haluttiin säästää tutkimusmäärärahoista ja ajettiin tutkimustoimintaa alas . Hirvikanta oli myös alhaisimmillaan sitten 80- luvun alun tuona samana ajankohtana . Eli mitäpä sitä tutkimusta , kun ei ole hirviäkään ….Mutta  kuinkas kävikään ? Hirvikanta kasvoikin ennätyslukemiin  jo muutamassa vuodessa . Tästä pitäisikin ottaa opiksi , että kantaa seurataan tiiviisti ja että organisaatio on riittävässä iskussa toimimaan  , jos kanta alkaa kasvaa liiaksi .

    PS . Paljon hirviä 50 hehtaarilla ei tarkoita sitä , että niitä olisi suosituksia enempää  1 000 hehtaarilla .

    jees h-valta

    Todella pitäisikin ottaa opiksi ja lupapäätäntä vallan metsästäjiltä pois ja määräyksellä paikkakunnittain poistettava hirvimäärä. Jossa otetaan huomioon vahingot maa-ja metsätaloudessa ja liikenteessä. Kanta lasketaan vain lentolaskentana ja siihen sovitettuna lupamäärä joka kattaa vain metsäiset alueet hehtaaripohjana.

    harrastelija

    Liekö ollut muualla maassa erilainen käytäntö, mutta täällä ainakin Riistanhoitopiiri panttasi hirvilupia 1990-luvulla.

    Olin silloin erään porukan pj ja joka vuosi haettiin enemmän hirven kaatolupia kuin sitten saatiin. Jotkut porukat lupa-anomukseen laittoivat hirvihavainnot suuremmaksi tietoisesti jotta luvat lisääntyisi.

    Edelleen hirvillä on vasomisalueet ja talvehtimisalueet erikseen. Vasomisalueilla säästyy männyn taimet, mutta talvahtimisalueella tilanne on toinen. Talvehtimisalueelle hirviä kokoontuu hyvinkin laajalta alueelta.

    1990-luvulla erään kunnan alueella tehtiin lentolaskenta. Ilmasta havaittiin aika suppealla alueella 3 hirvilaumaa. Jokaisessa laumassa oli 70-80 hirveä! On päivän selvää, ettei niillä alueilla mäntyä voi kasvattaa.

    Omalla metsästysalueella jakauma vasomis- ja talvilaimen välillä on yllättävän selvä. Väliä on vain muutama kilometri. Minäpä laitan vaikka kuvan vasomisalueen männyn taimikosta jota hirvet eivät rasita! Oma kotipalsta on vasomisalueella.

    jees h-valta

    Onhan se tietty noin että hirven ravinnonmuutos männylle tapahtuu vasta syksyllä joten se ajoittuu talvehtimisalueelle siirtymään mutta lehtipuu menee kyllä sitten myös vasomisalueilta. Ja onhan tässä välistä nähnyt jo ihan alkusyksystäkin mäntyyn kohdistuvaa syöntiä. Sekin näyttää jostain syystä vaihtelevan eri syksyinä.

    Planter

    http://www.rktl.fi/www/uploads/images/Riista/Riistaelaimet/kuva1.jpg

    Kyllä eräille kommentaattoreille pitäisi myöntää itsenäisyyspäivänä Suomen Valkoisen Ruusun kunniamerkki, ei miekkoineen, mutta sarvineen ja sorkkineen. Ansioista ylisuuren hirvikannan puolustamisessa.

    esim:
    ”PS: Paljon hirviä 50 hehtaarilla ei tarkoita sitä , että niitä olisi suosituksia enempää 1 000 hehtaarilla.”

    Jos hirviä on 1000 hehtaarin suosituksia enemmän jo 50 hehtaarin koealalla, niin mikä on todennäköisyys, jos koealaa suurennetaan 1000 hehtaariin, että määrä vähenee alle suositusten?

    Tätä selitystä ei kannata ainakaan käyttää hakkuissa. On hakattu hehtaari kymmenen hehtaarin aukosta ja saatu kertymää 400 mottia. Sanotaan sitten isännälle, että loppu metsästä saattaa olla harvempaa. Voi olla, että kokonaiskertymä koko 10 hehtaarin alalta on 300 mottia.

    Nimetön

    TÄÄLÄNKIN PÄINKIN ON HIRVIT SYÖNTYT,PALION TAMIK0TA HIRVIN TUHON ON.KOHTISTUNTUT KUN ON JÄÄNYT TAMIK0,HOITANATA TAMIKO JOS KUN ON,KUNTOSA NIIN.E1 HIRVIT TULE SYÖMÄÄN,EN TIETÄ MITEN KÄY JOS KUN,KEMIRA LYÖTÄÄN JÄIHIN LOPUNLISESTIN.TAMIK0T JÄÄ HOITANMATA HIRVIN TUHOT,KASVAA RÄJÄHTYSTÄYTESTI E1 KOHTAN ENÄÄN,OLE RAHA METIÄ.UUTET TEHTAS INENTOINTIT JÄÄ,TYHIÄN PÄÄLEN KUN EI LÖYTY,ENÄÄN TARPEEKSIN PUUTA SUOMISTA.LYÖTÄÄN LAUTAT TEHTAAN OVELEN TYÖ,MIEHET KILON METRIN TEHTAALEN SEKÄN,YHTES KUNTAN ELÄTISKI.

    Rane2

    Miten AMATTIMIEHELLÄ sujui rekisteröityminen?Sait ilmeisesti tuon kapslokin jumin irtoamaan siksi ajaksi?

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 350)