Keskustelut Metsänhoito Todellinen hirvitiheys metsissä

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 350)
  • Todellinen hirvitiheys metsissä

    Merkitty: 

    Alla on linkki Luken sivuille, josta voi tarkistaa arvioidun hirvitiheyden
    haluamallaan alueella. Ruksi kohtaan hirvitiheys ja karttaa klikkaamalla löytyy tiheys siinä kohdassa. Sivustolta löytyy muutakin mielenkiintoista tietoa.

    http://riistahavainnot.fi/hirvielaimet/hirvitiheys

    Olen ihmetellyt ja tutkiskellut, miten hirvitiheydet oikein määritellään, kun tuntuu, että ne 1000 hehtaarin 4,3 hirveä ovat kaikki aina omalla pienellä metsäpalstallani.

    Jaoin hirvimäärän riistanhoitoyhdistykseen kuuluvien kuntien maapinta-alalla ja hirvitiheys näyttäisi pitävän likimain paikkansa.
    Sitten katsoin aluetta Googlen satelliittikuvista. Aika tarkkaan puolet pinta-alasta on peltoa, lisäksi on kuntakeskukset ja tiheästi asuttuja omakotialueita ja muuta hirvetöntä aluetta. Varsinaista metsää jää jäljelle noin 1/3 pinta-alasta. Joskus kesällä hirvet voivat käväistä pelloilla, eivät kuitenkaan torilla tai istuskelemassa Samppalinnan kesäteatterissa. Talvella ne ruokailevat ainoastaan metsien suojassa.

    Todellinen hirvitiheys riistanhoitoyhdistyksen metsissä onkin noin 13 hirveä 1000 hehtaarilla. Siksi metsätalouden harjoittaminen taloudellisin perustein alueella on käytännössä mahdotonta.

    Jossainpäin Suomea erittäin metsäisissä kunnissa virallinen tiheys ja todellinen tiheys metsissä ovat lähellä toisiaan, mutta ainakin Varsinais-Suomessa tilastot vääristävät tilannetta.

    Kun suuret ikäluokat jättävät vähitellen kiväärinsä kaappiin, on syytä miettiä miten asiat hoidetaan jatkossa. Esimerkiski jotenkin näin:

    Vuotuisen hirvisaaliin arvo on noin 50 milj euroa. Perustetaan jokaiselle hirvitalousalueelle kolme riistanhoitoyritystä, jotka työllistävät kukin 5 henkeä. Näin työllistetään yhteensä noin tuhat henkeä. Yrityksiä syntyy ympäri maan maaseudulle.
    Ammattimetsästäjiksi koulutetaan nykyisistä metsästäjistä halukkaat. He hoitavat hirvien kaadon, lihankäsittelyn ja markkinoinin ym.
    He saavat palkkansa tuosta 50 milj euron potista, jolloin kullekin tulee 50 000 €.

    Liha tulee arvonlisäverotuksen piiriin, siitä tulee 12 miljoonan verotulot vuodessa. 1000 uutta työllistä tuo verotuloja syrjäseudun kunnille ja valtiolle 15 miljoonaa.

    Päätyönään, ammatikseen metsästävät, hoitavat homman tehokkaammin, kohdistavat oikeisiin paikkoin esim. metsätuhoalttiisiin ja liikkeenteelle vaarallisiin. Yhteiskunnan hirvivahinkokulut pienenevät.

  • suorittava porras

    Huomautus on tarkoitettu niille , jotka eivät hoida taimikoitaan . Siitä joukosta löytyy jopa niitä , jotka murehtivat muutamasta hirven vioittamasta taimesta , mutta antavat taimikon tuhoutua hoitamattomuuteen . Ainespuuta kertyy noilta aloilta vähintään kolmannesta vähemmän verrattuna hoidettuihin kohteisiin . Hirvi saattaa olla jopa hyötyeläin hoitamattomassa taimikossa .

    —-

    #”Luonnonvarakeskuksen tutkimusjohtaja Taneli Kolström piti metsänhoitotöiden tuottavuuden kasvattamisen jarruna pinttyneitä tapoja metsänhoidossa.

    Tutkijan mukaan nykyinen tukipolitiikka on kannustanut liian myöhäiseen taimikonhoitoon.

    ”Riskinä on, että tukipolitiikka jarruttaa metsänhoitotöiden kehitystyötä.”

    ”Emme voi olla sidottuja toimintamalleihin, jotka edellyttävät tukia.”

    Tutkija muistuttaa, että taimikonharvennus on sitä kalliimpi, mitä myöhemmin se toteutetaan.

    ”Töiden tekeminen ajallaan on suuri kustannussäästö.”#

    —-

    Edellä on tunnustettu , että tähän asti toteutettu tukipolitiikka onohjannut liian myöhäiseen taimikonhoitoon .  Tämä tarkoittaa myös sitä , että keskustelun aiheena ollut hirvi on hyötynyt tilanteesta . Hirvikarjaa on kasvatettu kemeralla oikein olan takaa.

    Kysynkin ”visakallolta” , onko taimikohoito hänen kohdallaan ollut tuettua vai oikea-aikaista ? Viittauksista energiapuusavotoihin tuovat mieleen ajatuksen , että taimikota ei ole hoidettu ajallaan , kun on jouduttu turvautumaan energiapuuhakkuisiin .

    Planter

    1-v taimi syksyllä a la carte hirvi

    http://kuva.termiitti.com/v.php?img=40427

    Visakallo

    Suorittavalle kerron, että juuri niiden hirvien takiahan kylvömänniköiden on annettava olla energiapuuharvennukseen asti sakeampina, jotta jäljelle jäisi riittävästi kasvatuskelpoisia runkoja. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö männyntaimikoihin tehtäisi varhaisperkausta ja taimikonhoitoa, jossa kaikki lehtipuu poistetaan. Maillani on talvilaidunalueita, joten ymmärtänet asian. Kuusentaimikot raivataan kyllä aivan normaalisti.

    suorittava porras

    Talvehtimisalue selittää ongelmasi . Valitsemasi taktiikka taimikoiden suhteen on paras mahdollinen noissa olosuhteissa . Taimikoitakin on mahdollista hoitaa tulevaisuudessa ajoissa uudelleen kalibroidun kemeran ansiosta . Vanha malli antoi mahdollisuuden hirvien pesiytymiselle taimikkoon .

    Olen nähnyt useamman  hirvien talvehtimisalueen tyhjenevän viime vuosina .

    Syynä ovat olleet voimakkaat hakkuut lähialueilla ja soiden ottaminen turvetuotantoon . Osa eläimistä on metsästetty pois , mutta osa on siirtynyt muualle . Mieluisimpia paikkoja   tuntuvat olevan unohdetut pellot ja taimikot vesistöjen liepeillä . Jos kyseisille alueille ei ole kunnon teitä , eivät metsästäjätkään ole hirviä ampumassa eikä laskemassa . Hirvipommi saa kehittyä rauhassa kenenkään häiritsemättä . Tässä voi olla yksi syy yllättäviin hirvikannan vaihteluihin paikallistasolla . Maaseudun autioituminen ja etämetsänomistajuus eivät tilannetta paranna .

    Keskeinen keino hirvikannan hallinnassa on ajantasainen tieto hirvistä ja niiden liikkeistä . Tämän tiedon hankinta rajoittuu nykyisin enää viikonloppuihin ja on lähes yksinomaan metsästäjien vastuulla. Ennen , maaseudun ollessa asuttu , paikallinen ”päivystys” toimi taukoamatta viikon jokaisena päivänä. Nyt tilanne on haastavampi ja arviointivirheitä sattuu helpommin .

    jees h-valta

    Niin, ennen vanhaan se ”päivystys” tosiaan pelasi vanhan sotilaskiväärin kaas moitteetta. Nykynössöilevä metsästys kun ei edes ymmärrä käydä helppoja peltohirviä ja metsäaukkojen ”karjalaumoja” harventamassa.

    suorittava porras

    Hanki nyt Jesse kiireesti se kivääri , ammu koe ja liity hirviporukkaan . On vain neuvottelukysymys päästä toteuttamaan unelmaasi helpoista hirvistä .

    Ikäkään ei ole ongelma . Tunnen rouvan , joka eläkkeelle jäätyään suoritti metsästyskortin ja ampumakokeen ja toimii nyt metsästyksenjohtajana paikallisessa hirviporukassa . Samassa seurassa jo 70 vuoden rajapyykin ohittanut vanhempi herra suoritti ampumakokeen ja sai posautettua peurankin hengiltä sitkeän vahtimisen tuloksena .

    jees h-valta

    Tussaria ja metsästyskorttia kyllä löytyy nytkin ja ei tarvitse neuvotella, kyllä metsästysseuraan on jopa pyydetty. Ikäkään ei ole tosiaan ongelma paitsi sen suhteen ettei työssäkäyvä jouda siellä turhan takia hyppäämään. JOS olisikin kyse tehoisasta ja jahtikauden heti alusta hyödyntävästä metsästyksestä kyse ilman näitä ”pelletouhuja” olisin jo aikaa mennytkin seuraan. Uudelleen. Mutta toki aikanaan eläkkeellepääsyn jälkeen saatan harkita uudelleen tilannetta. Ja onhan metsästykseen muitakin vaihtoehtoja kuin seura. Ja ne vaihtoehdot kerkiää tässä vielä monipuolistumaankin muutaman vuoden aikana.

    suorittava porras

    Vai pelletouhua ???

    Itse olin vuosituhannen vaihteessa vuorotöissä toisella paikkakunnalla , käytin poikaani jääkiekkoharkoissa (c ja b jun. sm ja divari) . Talkoisiin osallistuin viikottain .  Nuorinta poikaani käytin jalkapalloharrastuksessa . Omakotitalon talkkarihommatkin oli hoidettava .Kaikesta huolimatta kävin myös hirvitalkoissa ja kaatelin savotan ollessa kovimmillaan 2-4 otusta vuodessa .

    Taitaa olla Jessen kohdalla kyse vain saamattomuudesta , kun ei muka jahtiin ennätä .

     

     

     

     

    jees h-valta

    Kun ne ei yötuuria otsalampun valossa harrasta ei vain käy. Siinä on tälläerää ainut joutilas aika. Tarkoitan nimenomaan juuri sitä mitä kirjoitin. Pelletouhua pöhköimmästä päästään! Kun nuo nytkin olleet viisi lupaa olisi hoidettu puhtaasti kahdessa viikonlopussa/ per seura.  Ja sillä tarkoitan nimenomaan tätä pelleilyä näissä vasojen kaas juoksentelussa sun muussa vähän samalla aaltopituudella olevissa touhuissa. Käsitän kyllä niillä joilla tosiaan on aikaa leikkiä metsissä ”kuurupiiloa”mutta jos syksyssä on muutakin askaretta ei tuonkaltaisiin seurapeleihin ole haluja ja vielä vähemmän aikaa. Sitä sanoi myös naapurimetsätuttu joka myös lopetti juuri samasta seurasta jossa itekkin pienen aikaa olin. Samoista syistä.

    Planter

    Kuvittelisin näin:

    Haapa vetää puoleensa hirviä kuin hunaja karhua. Jos Jesse olisi metsästysseuran hirviporukassa, hän menisi heti ensimmäisenä päivänä, kun metsästys alkaa omalle haapaviljelmälleen, ottaisi mahdollisen aidan pois ja jäisi passiin.  Sitä mukaa kun hirvet alkaisivat nylkeä hänen haapojaan, hän päästäisi ilmat pihalle järjestyksessä kaikista. Riippumatta siitä onko sarvet tai ei, onko valkoiset sukat tai ei. Tästä voisi tulla jotain sanomista.

    Tästä päästäänkin luontevasti takaisin itse asiaan.  Hirven kannanhoidollinen metsästys  on johtanut rakenteen vääristymiseen geeniperimän heikkenemiseen ja ties mihin. Onko Jesse kuitenkin oikeassa, että tällainen on ”pelleilyä”? Jos ampuisi vaan järjestyksessä kaikki mitä saa niin tulos olisi hirvikannan suhteenkin parempi?

     

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 350)