Keskustelut Metsänhoito Todellinen hirvitiheys metsissä

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 350)
  • Todellinen hirvitiheys metsissä

    Merkitty: 

    Alla on linkki Luken sivuille, josta voi tarkistaa arvioidun hirvitiheyden
    haluamallaan alueella. Ruksi kohtaan hirvitiheys ja karttaa klikkaamalla löytyy tiheys siinä kohdassa. Sivustolta löytyy muutakin mielenkiintoista tietoa.

    http://riistahavainnot.fi/hirvielaimet/hirvitiheys

    Olen ihmetellyt ja tutkiskellut, miten hirvitiheydet oikein määritellään, kun tuntuu, että ne 1000 hehtaarin 4,3 hirveä ovat kaikki aina omalla pienellä metsäpalstallani.

    Jaoin hirvimäärän riistanhoitoyhdistykseen kuuluvien kuntien maapinta-alalla ja hirvitiheys näyttäisi pitävän likimain paikkansa.
    Sitten katsoin aluetta Googlen satelliittikuvista. Aika tarkkaan puolet pinta-alasta on peltoa, lisäksi on kuntakeskukset ja tiheästi asuttuja omakotialueita ja muuta hirvetöntä aluetta. Varsinaista metsää jää jäljelle noin 1/3 pinta-alasta. Joskus kesällä hirvet voivat käväistä pelloilla, eivät kuitenkaan torilla tai istuskelemassa Samppalinnan kesäteatterissa. Talvella ne ruokailevat ainoastaan metsien suojassa.

    Todellinen hirvitiheys riistanhoitoyhdistyksen metsissä onkin noin 13 hirveä 1000 hehtaarilla. Siksi metsätalouden harjoittaminen taloudellisin perustein alueella on käytännössä mahdotonta.

    Jossainpäin Suomea erittäin metsäisissä kunnissa virallinen tiheys ja todellinen tiheys metsissä ovat lähellä toisiaan, mutta ainakin Varsinais-Suomessa tilastot vääristävät tilannetta.

    Kun suuret ikäluokat jättävät vähitellen kiväärinsä kaappiin, on syytä miettiä miten asiat hoidetaan jatkossa. Esimerkiski jotenkin näin:

    Vuotuisen hirvisaaliin arvo on noin 50 milj euroa. Perustetaan jokaiselle hirvitalousalueelle kolme riistanhoitoyritystä, jotka työllistävät kukin 5 henkeä. Näin työllistetään yhteensä noin tuhat henkeä. Yrityksiä syntyy ympäri maan maaseudulle.
    Ammattimetsästäjiksi koulutetaan nykyisistä metsästäjistä halukkaat. He hoitavat hirvien kaadon, lihankäsittelyn ja markkinoinin ym.
    He saavat palkkansa tuosta 50 milj euron potista, jolloin kullekin tulee 50 000 €.

    Liha tulee arvonlisäverotuksen piiriin, siitä tulee 12 miljoonan verotulot vuodessa. 1000 uutta työllistä tuo verotuloja syrjäseudun kunnille ja valtiolle 15 miljoonaa.

    Päätyönään, ammatikseen metsästävät, hoitavat homman tehokkaammin, kohdistavat oikeisiin paikkoin esim. metsätuhoalttiisiin ja liikkeenteelle vaarallisiin. Yhteiskunnan hirvivahinkokulut pienenevät.

  • jees h-valta

    Tästähän juuri myös olen meteliä yrittänyt pitää! Mutta valehtelijoiden klubi toimii juuri näin kun Planter yllä toteaa. Muunnetaan ja vääristellään ja suorastaan valehdellaan. Aika surkea on maamme riistanhoidon tila!

     

    oppipoika

    Meilläkin meni 5 hirveä yhden joen rantaan. Siinä on jo viisi hirveä ja on niitä nyt muuallakin.

    A.Jalkanen

    Hyvä aloitus Planter! Maapinta-alasta pitäisi tosiaan vähentää pellot, rakennetut alueet ja vesistöt, kun hirvitiheyttä tarkastellaan. Noista luvuista puuttuu etelässä vielä metsäkauriit ja valkohäntäpeurat. (Länsiväylä-lehdessä oli juuri kuva: Espoon Matinkylässä metsäkauris ja vasa vierailevat pihassa keskellä päivää.)

    Tuohon karttaan voisi lisätä havainnot taimikkotuhoista?

    Hirvikolareiden sijainnit onkin jo joiltakin alueilta kartoitettu. Jos alla oleva linkki ei toimi, kartta löytyy myös hakemalla http://www.motouutiset.fi hakusanalla peurakolarit.

    http://www.motouutiset.fi/+uhwcw?fb_action_ids=201928850214780&fb_action_types=og.comments

    Timppa

    Tässä olen täysin samaa mieltä, että lupakäytännössä pitää ottaa huomioon todelliset hirvitiheydet.  Tilanne pahenee jatkossa entisestään, jos metsästyksen aloitusajankohta siirtyy.  Kesälaitumet tyhjentyvät ennen kuin metsästys ennättää alkaa ja talvilaitumille vaeltaa ylenmäärin hirviä, minkä seurauksena taimikkotuhojen riski talvilaitumilla kasvaa.

    Planter

    Paikoin hirvien vaeltaminen on loppu. Esimerkiksi 2003 Helsinki-Turku välille valmistui  165 km pitkä riista-aita. Aikansa yrittivät etsiä reittiä, mutta jäivät pusiin etelä-lounais rannikolle. Minkähänlainen sisäsiittoinen kanta siitä kehittyy, kun ei ole enää verenvaihtoa.

    On muuten valkohäntäpeura melkoinen riski liikenteelle. L-S alueen saalis 2015  oli 9000. Jäävä kanta 11000 ja peurakolareita 2014..2015 oli 2500 kpl. Joka kymmenes peuroista kolaroi joka vuosi!  Kannattaisi siirtyä peltikorjaamoalalle.

    suorittava porras

    Ainakin meillä hirvitiheys kasketaan suhteutettuna metsästykseen vuokrattuun pinta-alaan . Mukana ei siis ole tontteja , eikä vesialueita .Noin 1600 ha kunnan maapinta-alasta ei kuulu metsästyksen piiriin .

    Myös vuokraamattomat alueet ovat poissa laskelmista . Niiltä ei myöskään kirjata havaintoja , vaikka eläimet olisivat nähtävissä rajan takaa .

    Metsuri motokuski

    Onkohan noin suorittava ? Kuinka riistahoitoyhdistykset varmistavat sen että kuinka kattava vuokrasopimukset ovat missäkin kunnassa. Uskon enemmänkin siihen että hirvilaskennasta saadut tulokset jaetaan hirvitalousalueen kokonaispinta-alalla. Meillä keski-suomessa on peltopinta-aloja aika niukalti ja ne ovat pienalaisia joten suurta laskentavirhettä tuskin tulee. Mutta ilman muuta joissakin kunnissa peltoja on paljon ja hirvitiheys kasvaa kohtuuttomasti metsäalaan suhteutettuna.  Toisaalta kuormitus metsään ei ole suoraan verrannollinen metsäpinta-alaan koska pellot ovat myös erinomaisia ruokailupaikkoja hirville. Kesällä peltokasvit ja talvella peltojen ympärillä olevat pusikot.

    Planter

    Kiitos kommenteista. Epäilen samoin kuin metsuri-motokuski, että hirvilaskennasta saadut tulokset jaetaan hirvitalousalueen kokonaispinta-alalla. Ainakin sen riistahoitoyhdistyksen, jota tutkin, kohdalla näin oli selvästi tehty.

    Suorittavan portaan kommentit antavat kuitenkin aihetta pohdiskeluun: ”Myös vuokraamattomat alueet ovat poissa laskelmista . Niiltä ei myöskään kirjata havaintoja, vaikka eläimet olisivat nähtävissä rajan takaa. Noin 1600 ha kunnan maapinta-alasta ei kuulu metsästyksen piiriin .

    Noinhan se tietysti on, ettei vuokraamattomille alueille metsästäjillä ole mitään asiaa. Tässähän käy niin, että melkoinen osa hirvistä jää siis laskematta. Noille alueilla saattaa jahtien aikana kerääntyä turvaan jopa normaalia enemmän eläimiä.

    Vaikka Luonnonvarakeskus laskee matemaatisesti oikein hirvitiheydet, niin ei tulos ole kovin luotettava, jos  lähtötiedoissa metsäpinta-ala virhe voi olla 300% ylöspäin ja hirvimäärän virhe kymmeniä prosentteja alaspäin.

    Tällöin todellinen hirvitiheys metsässä voi olla, jopa nelinkertainen laskettuun/tilastoituun nähden.

    Olisi toivottavaa, tilastot ja todellisuus joskus kohtaisivat. 2…4 hirveä / 1000 ha tiheyden kanssa voisi varmaankin elää, mutta 16 hirveä /1000 ha on liikaa.

    Korjatkaa päätelmän virheet tai korjatkaa hirvitiheys oikeaksi. Kiitos!

    6tukki

    Noille Planterin epäilyille on saatu katetta jo aiemmin tälläkin palstalla. Kuluvan vuoden huhtikuussa Korpituvan Taneli kirjoitti tällä palstalla entisen Kuivaniemen kunnan alueella metsästysseuran omasta helikopterin avulla tehdystä hirvitiheyden laskennasta. Seura teki oman laskennan, kun viralliset tilastot kertoivat hirvikannan tiheydeksi vuodesta toiseen vain noin 2,5 hirveä/1000 ha ja seuralaisten omat havainnot tukivat selvästi suuremman hirvikannan olemassaoloa. Omassa lentolaskennassa hirvikannan tiheydeksi saatiin 12,9 hirveä/1000 ha, joten heitto virallisiin tilastoin oli todella merkittävä. Ikävintä asiassa oli se, ettei kaatolupien määrää saatu kasvatetuksi uusista laskentatuloksista huolimatta. Tunnen useammankin hirvimiehen alueelta ja pidän heidän omaa laskentaansa luotettavana.

    Kuinkahan paljon meillä on maassamme ohjeina kaatolupien määrille hirvitiheyden virallisia tilastoja, jotka pitäisi moninkertaistaa luotettavuuden saamiseksi?

    Katselin tuolta sivustolta millaisen hirvitiheyden ne nyt antavat Kuivaniemen alueelle ja vaihteluväli näytti olevan n. 2,7 – 2,9 hirven/1000 ha välillä.

    Planter

    En nyt ihan ymmärrä tuota Kuivaniemen tilannetta. Hirvitiheyden määrittely perustuu, pohjoisinta Suomea lukuunottamatta, hirvihavaintokorteista kerättyihin tietoihin, jotka metsästäjät täyttävät. Jos Kuivaniemen hirvimiehet ovat täyttäneet kortit oikein, niin todellinen kanta ja tilastoissa näkyvä pitäisi olla lähempänä toisiaan. Alla olevasta linkistä löytyy tietoa miten kannan määrittely tapahtuu. Siinä on esimerkkinä vuoden 2014 havaintokorteista kerätyt tiedot ( vähän yli 200 000 havaintoa)

    http://www.rktl.fi/riista/hirvielaimet/hirvi/

    Jos omalla koneella on excel taulukkolaskentaohjelma, löytyy alla olevan linkin sivulta tiedosto rhykantaarvio2016, josta voi katsoa kuntakohtaiset vuoden 2016 kanta-arviot.

    http://riistahavainnot.fi/hirvielaimet/ajankohtaista

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 350)