› Keskustelut › Puukauppa › Tiplabonusta kuitupuusta

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 80)
1 2 3 … 6 7 8

  • Tiplabonusta kuitupuusta

    Lähetetty: 23.2.2018, 12:18

    Metsäliitto taisi avata positiivisen hinnoittelusuunnan vihdoin kuitupuulle.Jäsenille kampanja ,kuitupuulle tuplabonus,taitaa kasvanut tarve olla pontimena.Toivon mukaan nyt vihdoin myös metsänomistajillekin alkaisi siivu irtoamaan metsäteollisuuden hyvästä markkinatilanteesta

    Tekijä
    Metsäkupsa
    Teema Puukauppa Puukauppa
  • jees h-valta 28.2.2018, 07:10

    Miten niiden sitten Toloppa pitäisi olla?

    pihkatappi 28.2.2018, 07:40

    Optimi olisi ensiharvennuksen jälkeen 1000 – 1200 tukiksi kasvavaa runkoa hehtaarille ja ajouran leveys 3,5 – 4,5 metriä. Nyt kuullostaa jäävän 600 – 800 runkoa ja ajouraleveydestä huomautellaan tarkistuksissa, eli ovat 4,5 – 6 metriä, mikä tietysti johtuu osaltaan pehmeästä maasta ja juurivaurio riskistä.

    Tarkoitushan on parhaimmissa kohteissa saada kakkosharvennuksessa hyvä tukkitili ja laadukkaat tukit päätehakkuuseen. Jos tukkiainesta ei juuri ole, voi olla viisaampi harventaa ensiharvennuksessa 800 rnkoon ja tehdä päätehakkuu aiemmin ja ilman kakkosharvennusta. Mikään optimi vaihtoehto tuo nopeutettu kiertoaika ilman kakkosharvennusta ei ole hyvissä puustoissa. Toisaalta hyvä ensiharvennuksen tili aikaistaa tuloja, mutta ei taida riittää vaikka maksettaisiin 15 euroa motille ensiharvennus puista, kun tukin hinta kakkosharvennuksessa on sittenkin kolminkertainen. Eli hyvälaatuisissa puustoissa, harventamalla liian harvaksi, tehdään sitä sirppihallaa.

    jees h-valta 28.2.2018, 07:52

    Tulevaa emme tiedä joten harvassa kasvatus nopeaan päätehakkuuseen on ainakin itellä edelleen se ykkösvaihtoehto.

    Puuki 28.2.2018, 08:04

    Kun kelit näyttää muuttuneen sateisimmiksi ja lämpimämmiksi, niin varsinkin pintajuuristen kuusikoiden ja riukuuntuneiden männiköidenkin kasvatus tavallista harvemmassa on riskialtista vaikka muuten puiden nopeampi järeytyminen onkin hyvä vaihtoehto.

    Jätkä 28.2.2018, 08:45

    Jos kasvukauden sääolot ovat vuodesta toiseen muuttuneet tuulisemmiksi ja sateisemmiksi, vastaavat metsien puut vahvistamalla juuristoaan ja runkomuotoaan. Toki siinä menee muutama vuosikymmen.

    En oikein usko Jeessin lyhytkiertomenetelmällä massaa- taktiikan kannattavuuteen, varsinkaan, kun Hybridihaapakokeilu jäi niin lyhyeksi. Jos ja kun Mä ja Ku viljellään ja kasvatetaan alusta lähtien harvassa, ei sieltä tukkipuita kehitetä. Avohakkuu 30 vuotiaana tuottaa niin vähän ”nappulaa”, että sillä rahalla ei uudistuskustannuksia makseta.

    Uusmetsäläinen 28.2.2018, 10:44

    Metsäguru Tolopaiselle tiedoksi, että ensiharvennusten hyvien hehtaarikertymien jälkeen jäi vielä 1000-1200 runkoa hehtaarille.

    Jos noista ensiharvennusten tiheyksistä päästiin selvyyteen niin mikä on mielestänne optimitiheys  kakkosharvennuksen jälkeen?

     

    suorittava porras 28.2.2018, 23:13

    Ensiharvennusten tiheyksiin sen verran , että hyvän metsänhoidon suositukset toimivat vain hoidetuissa metsissä . Iso osa metsistämme on valitettavasti jäänyt huonolle hoidolle , josta johtuu , että kasvatuskelpoista materiaalia ei ole riittävästi . Runkolukua voi olla paljonkin , mutta vihreä osuus on niukka , puun runko hento ja juuristo olematon. On itsepetosta jättää tälaisia runkoja kasvamaan. Kun vain  elinkelpoiset jätetään , voi vaikutelma olla metsän suhteen harvahko.

    Entistä enemmän korjataan pahasti myöhässä olevia ensiharvennuksia , joiden valtapuusto on rk-läpimitaltaan yli 17cm ja pituus 14-15 metriä . Nämä harvennellaan 700-800 rungon hehtaaritiheyksiin , jos materiaalia riittää. Saattaa olla , että puustoltaan pienikokoisimmat ensiharvennukset jäävät suosiolla odottamaan järeytymistä poistettavien runkojen osalta 100 litran tuntumaan. Eivät ole ostotoimihenkilöiden ostoslistalla kärkipäässä. Kauppa syntyy vasta , kun runkotilavuus ja hehtaarikertymä on riittävä (yli 50m3/ha)

    Tolopainen 1.3.2018, 05:09

    Ei ostomies valittanut kun kertymä oli vain 25 kiintoa hehtaarilta. Puut oli tosin tienvarressa kun itse tein hankintana.  Minulla on tavoite minimoida kuitupuun tuotanto ja ajourat. Ilmeisesti täällä esitetyt kertymät tulevat huonosti hoidetuista metsistä. Jos tiheys on ollut havupuulla 1700/ ha eikä alueella ole poistettavia lehtipuita ensiharvennuksessa voi keskittyä laadun parantamiseen eikä kertymän maksimointiin. Minun metsät eivät ole yhtiöiden kuitupuuvarastoja eikä motolle levitetä punaista mattoa kun sellainen saadaan palstalle kuten Harjavallassa.

     

    Puuki 1.3.2018, 05:58

    Eipä ole ihme jos ensiharvennukset riukuuntuu muutenkin kuin laiminlyötyjen taimikonhoitojen takia, kun jäädään odottelemaan sitä 100 l keskijäreyttä ennen kuin tehdään 1.harvennus . Eikös se nmh-kemerakin ole vielä olemassa ainakin yksityisellä puolella.  Sillä yhtiöt paikkaa  kallistuneet korjuukulut.  Ensiharvennuspuun hintahan laski n. 3 vuotta sitten saman verran kuin  tuki on , kun  nmh-kemera tuli voimaan.

     

    Raivaaja 1.3.2018, 08:16

    Näin hankintahakkaajalle tuo nmh-kemeratuki on kyllä ruhtinaallinen.  Tukea noin 8€ per hakattu kiinto extraa tuli omassa hakkuussa. 12 euroa per kiinto tukea jos tekee sen minimin 35 kiintoa/ha

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 80)
1 2 3 … 6 7 8