› Keskustelut › Metsänhoito › Tilavuuskasvun taulukko

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 151)
1 2 3 … 6 7 8 … 14 15 16

  • Tilavuuskasvun taulukko

    Lähetetty: 30.5.2021, 14:57

    Merkitty: 

    Hei,

    Olen aloitteleva metsänomistaja. Minua kiinnostaa, onko olemassa taulukkoa jossa on puun tilavuuskasvu suhteessa läpimittaan ja metsän pohjapinta-alaan. En ole sellaista onnistunut löytämään. Toki ymmärrän että on myös paikallisia muuttujia kuten kasvupaikkatyyppi ja lämpösumma. Osaisiko joku linkata taulukkoon tai tutkimukseen jossa tilavuuskasvua käsitellään?

    Tekijä
    Antti321
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Jätkä 6.6.2021, 06:48

    Kasvuprosentin määrittely on jokapäiväistä leipää metsäsuunnittelua tekeville ammattilaisille. Heidän kun pitää räknätä kasvuprosentti joka kuviolle erikseen ja kaikille yhteisesti.

    Tosin näyttää vuosikymmenten aikana menneen systemaattisesti pieleen, eli kasvu on ollut kovempaa kuin on arvioitu / laskettu. ”Ennustaminen on vaikea laji – Varsinkin tulevaisuuden ennustaminen.

    Suunnitelmathan tehdään 10 vuoden periodeilla, joten kasvu on laskettu sillä perusteella, että hoitotoimenpiteet tehdään oikein ja ajallaan.

    Aikoinaan, kun meillä oli Metsäsuunnitelman käyttökoulutuksia, muutama isäntä / emäntä, jolla oli tavanomaista paremmat puuvarastot hehtaaria kohti, tarjosi ostettavaksi niillä tiedoilla koko metsäänsä. Olisi todella kannattanut, koska silloin suunnittelijat laskivat puumäärät poikkeuksetta alakanttiin.

    Perko 6.6.2021, 07:02

    Mites Puuki  kun koira ja hevonenkin oppii kissat ovat luonnostaan viisaita, mutta eihän se miun laskema  auta, ne pitäis esittää puulle!

     

    Puuki 6.6.2021, 08:25

    Ne syyt on jo kerrottu moneen kertaan sinulle Perko miksi laskelmasi ei ole aina olleet ihan reilassa todellisuuden kanssa.    Jatka vaan silti  harjotuksiasi ja ole tyytyväinen , ei ole muilta pois.    Haitallisempia  on ne julkisuudessa muunneltua totuutta sisältävät esitykset joilla yritetään ohjata ”suuren yleisön” mielipiteitä ja isompien alueiden toimijoiden  hyväksyttäviä metsän käsittelytapoja.

    PS  Sehän sattui somasti, kun minusta tuntuu joskus ihan samalta , puulle pitäisi selittää niitä omia laskelmia.

    Antti321 6.6.2021, 20:02

    Kävin läpi lähes kaikki kirjaston metsäaiheiset kirjat. ”Metsän jatkuva kasvatus” -kirjasta löysin professori Pukkalan kaavan:

    id = 1.110*exp(-7.758-0.0530BALmuut-0.0335BALkuusi-0.266ln(G)+0.237*d^(1/2)-0.000901d^2-0.238MT-0.333VT-0.612CT-1.201CIT+1.229ln(LS))

    Missä;
    id = läpimitan kasvu (cm/5v)
    d = rinnankorkeusläpimitta (cm)
    G = läpimitaltaan vähintään 5cm puiden PPA (m^2/ha)
    LS = lämpösumma (d.d.)
    MT, VT, CT ja CIT = kasvupaikan indikaattorimuuttujia. Arvo 1 jos kyseessä on ko. kasvupaikka, muutoin arvo 0
    BAL = puuta paksumpien puiden PPA (m^2/ha) joka lasketaan erikseen kuusista (BALkuusi) ja muista puulajeista (BALmuut).
    BAL kuvaa puun kilpailuasemaa. Kuvion isoimmalla puulla BAL on nolla ja pienimmällä puulla se on sama kuin kuvion PPA.

    Syötin kaavaan oman kuvion metsävaratiedot:
    d(keskimääräinen) = 16
    G = 19
    LS = 1018
    VT = 1, muut maastotyypit = 0
    BALkuusi = 0 (oma arvio)
    BALmuut = 3 (oma arvio)

    Tulos oli 0.9cm/5v. Tapion taskukirjan sädekasvutaulukkoa ja muotokorkeuden kasvumallia käyttäen, voidaan komponenttimenetelmällä laskea prosentuaalinen tilavuuskasvu: d16cm sädekasvulle 0.9 cm/5v, Tapion taulukko antaa 4.9% runkokohtaisen PPA-kasvun. Kun kyseisen läpimitan puu on arviolta 50v vanha, muotokorkeuden kasvuprosentti on 1%.

    Siten komponenttimenetelmällä tilavuuskasvu on 4.9 + 1 = 5.9%. Viime kaukokartoitusvälin perusteella suhteellinen tilavuuskasvu on ollut 3.2% koko kuviolle. Eli merkittävä ero. Täytyy käydä todentamassa kairauksella.

    Suurin haaste lienee, kun nykyisellä kaukokartoituksella ei voida generoida runkolukusarjaa. Joten runkolukusarjan määrittäminen lienee täysin maastotyötä.

    Hieman mainitsitte siitä huolesta, että kairaus voi aiheuttaa puulle vahinkoa. Onko tämä merkittävää? Onko merkitystä jos kairaa vain viiden vuoden matkalta kontra koko ikäkasvun? Vaikuttaako puun myyntihintaan jos siellä on kairaus takavuosilta?

    EDIT: Korjattu oma virhe kaavassa. Murtolukupotenssi oli väärin. Uusi tulos.

     

     

    A.Jalkanen 6.6.2021, 20:17

    Kiva laskelma. Mihin käytät kasvun arviota – uudistuskypsyyden vai metsän tuoton arviointiin?

    Ei kai pintaan jäävästä kairauksesta ole haittaa sahaukselle. Tapin voi laittaa takaisin reikään, se voi vähentää lahoriskiä.

    Perko 7.6.2021, 00:06

    Pakkaskelillä ei ole  itiöitä  ilmassa ja saattaa sadekeli olla parempi kuin nyt helteillä 50 % kosteudessa.  Kuusi on herkkä ottamaan niitä lahottajia.  Oliskohan pihkasta apua jos tunkisi sitä reikään, en ole kokeillut. Muutaman puun mittaa niin pääsee hyvin jo perille kasvusta. Loppu onkin jo selvä niin sanottua pässinlihaa.  Paksuja lustoja!

     

    mehtäukko 7.6.2021, 05:09

    Todellakin ”kiva” laskelma ja mihin moista käytetään?

    Puuki 7.6.2021, 09:39

    Eipä ole hääviä kasvua, jos 0.52 cm/ 5v pitää paikkansa ja puu 16/19 kokoinen. Onko alikasvoskuusia VT:llä ?  Ei ainakaan norm. tasaikäistä kasvatusmetsää ole tuo. Kasvun pitäis olla parhaimmillaan tuon kokoisessa metsässä. Tai sitten kasvu on mitattu juuri harvennuksen jälkeen eikä kasvureaktiota ole vielä ilmaantunut.

    Kasvuakairan lastu kannattaa laittaa takasin koloon . Ei aiheuta lahoa sen jälkeen, puissa on pihkaa sitä varten että pienet vioitukset korjaantuu.

    Perko 7.6.2021, 10:35

    ”Ennustan ” lusto on 1,5 -2 mm .  Se hörrääminen  puun sisään on sama tapaus kun rokotus.  Pora on hyvä putsata enne kairausta. Käsissä pyöritelty  tappi ehtii saastua itiöillä eikä siitä ole mitään hyötyä puulle.  Pihka  on antiseptinen juttu ja sitä jos on niin paikaksi, ja voi käyttää vaikka haavanhoitoon.   Saastutus on käytössä kun pakurikääpiä  ”rokotetaan” koivuihin.

    Puuki 9.6.2021, 09:08

    Kysymys ap:n tekijälle :   Menikö siis niin, että ensin laskit Pukkalan kaavalla tuloksen ja sen jälkeen Tapion taskukirjan Ilvessalon taulukoista sait eri tuloksen ?

    Se oliskin  loogista, että jk:n kasvut on niin paljon vähäisempiä koska olosuhteet on erilaiset kuin viljelymetsissä.

    PS  Kasvut pitää laskea puulajeittain , ei keskiarvona koko kuvion puille.  Molemmissa kaavoissa (Pukkalan ja Ilvessalon) pitää laskea niin.

    Korj : Tarkemmin ajatellen (lisäksi)  nuo muut BAL :lit pitää olla mukana eikä erikseen kaavassa koska kuvion puiden kasvuihin vaikuttaa kaikki kuviolla olevat puut.

    Lopputulemana vaikuttaa olevan niin , että Ilvessalon puun kasvu Jonsonin kaavalla antaa oikean lopputuloksen tasaikäsen metsän kasvusta ja Pukkalan kaava jk:n erirakenteisen metsän tapauksessa.     Mätsää hyvin todellisuuteen koska jk:n metsän puiden kok.kasvu on selvästi heikompaa kuin tasaikäsen norm.tilanteessa.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 151)
1 2 3 … 6 7 8 … 14 15 16