› Keskustelut › Metsänhoito › Tilavuuskasvun taulukko

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 151)
1 2 3 … 12 13 14 15 16

  • Tilavuuskasvun taulukko

    Lähetetty: 30.5.2021, 14:57

    Merkitty: 

    Hei,

    Olen aloitteleva metsänomistaja. Minua kiinnostaa, onko olemassa taulukkoa jossa on puun tilavuuskasvu suhteessa läpimittaan ja metsän pohjapinta-alaan. En ole sellaista onnistunut löytämään. Toki ymmärrän että on myös paikallisia muuttujia kuten kasvupaikkatyyppi ja lämpösumma. Osaisiko joku linkata taulukkoon tai tutkimukseen jossa tilavuuskasvua käsitellään?

    Tekijä
    Antti321
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Timppa 4.7.2021, 10:18

    Suosittelen katsomaan Lukijain kuvissa olevia mäntyjen kasvutapahtumia.  Niistäkin näkyy männikön kasvun elpymistä hakkuun jälkeen ja ja varsin nopeaa ksasvun taantumista.

    Kertoo mielestäni se, että männiköitä kannattaa harventaa kolme kertaa.

    Perko 4.7.2021, 10:59

    Mie  luin talvella kassillisen Timo Airaksisen kirjoja. Erityiseen palkitsi  ; Tekniikan suuret kertomukset, se on jossain  oppikirjanakin . Nyt luen miekkailun taktiikkaa ja tekniikkaa.  Heräsi kiinnostus kun meidän  ilmasodan menestyksen perusajatuksen kehitti ”miekkailija” matemaatikon kanssa yhdessä yössä.  Koulutus alkoi heti perään.

    Jospa sitä vois soveltaa muuhunkin, ehkä perästä kuuluu!

    mehtäukko 4.7.2021, 12:14

    Jotkut lukevat teoksia ikänsä eivätkä voi murto-osaakaan soveltaa mihinkään.Eli se jää höpinän tasolle. Meikän kirjat on luettu aikoja sitten. Uusinta tutkimustietoa on mielenkiintoista haalia, jos se ainakin liippaa läheltä.

    Osa niistä on järjellä ja käytännössä ajatellen ihan huu-haata. LVaaran kootut teoksetkin metsätalouden käsitteistä.

    pihkatappi 4.7.2021, 12:48

    Mulla on luvussa Pentti Haanpään parhaat. Ihmisille kirjoitettuja juttuja iltalukemistoksi. Saatan kuvitella että Haanpää irvailisi tosissaan puuntuottajien kustannuksella, mutta paljon muitakin aiheita onneksi on. Monimuotoisuutta ei pidä unohtaa kirjojen luvussakaan ja toisaalta, jos omille touhuilleenkin voi välillä nauraa, onnen hetkiä tai ainakin huvia on tiedossa jatkossakin.

    Timppa 4.7.2021, 13:43

    Jos kirjallisuuteen mennään, niin  Havukka-ahon ajattelija on lyömätön. Jos osaa oivaltaa Konta Pylkkäsen aforismin oikein, niin elämä on helppoa:

    Asiat toteutuvat tai ovat huvikseen toteutumatta.  Tai sitten ne toteutuvat eri tavalla kuin on suunniteltu,  Joka nämä oivaltaa, sen on helppo kulkea maailman sivua.

    Jos sekin jalkapalloturisti, joka potee nyt koronaa Pietaríssa olisi ymmärtänyt tämän, niin nyt eläisi terveenä Suomessa.

    pihkatappi 4.7.2021, 14:53

    Kannattaa lukea ensin Havukka-ahon ajattelija ja sitten Konsta Pylkkänen etsii kortteeria. Eli saman sankarin tarina jatkuu tuossa jälkimmäisessä. Todellakin suositeltavaa lukemista. Vanhemmiten tuota tekstiä ymmärtää ja se hivelee aivonystyröitä, nuorena kun luin, ei tehnyt vaikutusta.

    Perko 4.7.2021, 15:04

    On hyvä jos on lukenut kohtuullisen määrän mutta ellei niin sitten on paljon nautintoja edessä niissä lukemattomissa, eikä peli ole pelattu.

    Tänne vois perustaa oman kirjapalstan vihjeineen.  Nautinnollisia lukukokemuksia!

    Puuki 6.7.2021, 10:12

    Veikko Huovisen aikaisempaa tuotantoa (lyhyitä juttuja) on julkaisu nimeltä Luonnonkierto.

    Perkolle suosittelen Pukkalan kirjan lisäksi luettavaksi esim. Tuottava Metsän kasvatus -kirjaa (Hynynen, Valkonen, Rantala) .

    A.Jalkanen 6.7.2021, 10:18

    Minä suosittelen aina ja kaikille luettavaksi Tapion metsänhoitosuositukset.

    Antti321 4.9.2021, 17:06

    Noniin, palataan sorvin ääreen. Kävin kairaamassa neljä uutta kuviota. Kahdesta otin kolme näytettä ja kahdesta vain yhden näytteen.

    D=keskiläpimitta ja samalla mittausläpimitta.
    PPA=pohjapinta-ala.
    Tulokset: vuotuinen tilavuuskasvu prosentteina.

    Kuvio 1: 60v Kuivahko kangas, D17, PPA22.
    Etelärinne. Harvennushakkuu tulossa nyt syksyllä.
    **Metsävaratiedot: 5.7% (-0.8%yks)
    __Pukkalan kaava: 5.4%(-1.1%yks)
    _______Kairaus 3x: 6.5% (ero kairaukseen nähden yllä)

    Kuvio 2: 80v Tuore kangas, D23, PPA21.
    Avohakkuu tulossa nyt syksyllä.
    Metsävaratiedot: 2.9% (-0.8%yks)
    Pukkalan kaava: 4.5% (+0.8%yks)
    _____Kairaus 3x: 3.7%

    ***Kuvio 3: 60v Kuivahko kangas, D23, PPA19.
    Metsävaratiedot: 7.2%
    Pukkalan kaava: 4.4%
    _____Kairaus 1x: 4.4%

    ***Kuvio 4: 60v Tuore kangas, D21, PPA20.
    Metsävaratiedot: 7.7%
    Pukkalan kaava: 5.2%
    _____Kairaus 1x: 7.0%

    *Kuvio 5: 60v Tuore kangas, D21, PPA20.
    Metsävaratiedot: 4.2%(-0.2%yks)
    Pukkalan kaava: 5.2%. (+0.8%yks)
    _____Kairaus 3x: 4.4%

    *Kuvio 5 on kesäkuun mittaus, jonka viimeksi esittelin.
    **Metsävaratiedon tilavuuskasvun korjauskerroin on 1.5x, kuten kesäkuussa viittasin, miten ne tullaan päivittämään lähitulevaisuudessa.
    ***Yhden kairauksen kuvioita ei huomioitu alla olevassa tulkinnassa.

    Tulkinta:

    Metsävaratiedon (1,5xMETLA) tilavuuskasvun ero kairaukseen keskimäärin 0.73%yks, yhteensä 2,2%yks. Suhteellisesti keskimäärin 13%.

    Pukkalan kaavan tilavuuskasvun ero kairaukseen keskimäärin 0.83%yks, yhteensä 2,5%yks. Suhteellisesti keskimäärin 19%.

    Nyt kun metsävaratiedon kaavassa on korjauskerroin, tilavuuskasvut ovat melko samassa linjassa, suhteellisen keski-eroavuuden jäädessä alle 20%. Tämä lienee nykyinen tarkkuus mihin pääsemme niin kaavoissa, maastomittauksissa kuin laserkeilauksessa. 1,5x kertoimella metsävaratieto yhä aliarvioi tilavuuskasvun kaikissa kolmessa kuviossa. Pukkalan kaava kenties hieman yliarvioi, ainoastaan etelärinteen kuvion se aliarvioi. Tosiaan lienee kiistatonta, että etelärinteessa puut saavat enemmän valoa, ja siten kasvu on keskimäärin nopeampaa verrattuna tasaisen maaston metsään. Kaavat tietenkään eivät tätä kykene huomioimaan.

    On hyvä, että on kolme eri tapaa määrittää tilavuuskasvu, jolloin tuloksia voidaan verrata ristiin. Yksi heikkous on, että jokaiseen tulee syöttää keskiläpimitta ja pohjapinta-ala, joiden niin automatisoitu kuin manuaalinen mittaus on altis virheille. Ainoa absoluuttinen tulos on sädekasvu, jonka puristuminen ja luku luo myös alttiutta virheille. Lisäksi puiden tarkka pituusmittaus ja vuotuisen pituuskasvun arviointi on niin mahdoton laji, että käytämme tosiaan komponenttimenetelmässä  olettamaa pituuskomponentin prosentuaalisesta kasvusta, joka riippuu ainoastaan metsävaratiedon mukaisesta metsän iästä. Se miten puu priorisoi säde- ja pituuskasvun riippuu varmasti monista tekijöistä.

    Kenties ainoa toivo on siinä, että jos tätä muutaman vuosikymmenen harrastaa, silmä harjaantuisi arvioimaan keskiläpimitan ja pohjapinta-alan suhteessa muihin metsän lainalaisuuksiin. Tällöin nämä D-, PPA- ja pituuskasvun virheet pistäisivät silmään.

    Tahtotila on ollut päästä mittaamaan nuoria ensiharvennusmetsiä, jotta voisin arvioida tilavuuskasvun näkökulmasta ensiharvennuksen optimaalista ajankohtaa. Valitettavasti tällä kertaa se ei onnistunut, joten tämä siirtyy loppuvuodelle. Muutoin on syntynyt rutiini  ja mittauksia varttuneista ja uudistuskypsistä metsistä on kertynyt tyydyttävä määrä. Mainittakoon, että nuo 3x kairamittaukset kuvioilta olivat hyvin linjassa keskenään – Keskihajonta saman läpimitan puiden välillä on ollut vähäistä.

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 151)
1 2 3 … 12 13 14 15 16