Keskustelut Metsänomistus Tila-arvion tarve sukupolvenvaihdoksessa

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 11)
  • Tila-arvion tarve sukupolvenvaihdoksessa

    Olisi suunnitelmissa sukupolvenvaihdos kauppana tilalla, jossa metsää vajaa 10 hehtaaria, peltoa 15 ha ja lisäksi pihapiiri. Miten on, kannattaako tällaiseen teettää tila-arviota, vai voisiko käyttää verottajan uusinta arvostamisohjetta? Siellähän on mainittu hehtaaritaksat metsälle ja pellolle maakunnittain ja lisäksi todetaan, että rakennukset voi arvottaa kiinteistöverotuksen jälleenhankinta-arvojen mukaan. Pellot on viljeltyjä, mutta aktiivimaatilasta ei ole kyse. Luopujia ja jatkajia on molempia yksi, joten sisarusten kohtelua ei tarvetta pohtia.

  • Kasper

    Mielestäni metsän osalta jos on suuret puumäärät kannatta käyttää verottajan arvoja jos kaikki taimikkoa sitten tila-arvio. Pellon osalta ehkä verottajan arvot alhaisempia kuin todellinen hinta. Näin tilanne Keski-Suomessa.

     

    A.Jalkanen

    Kasperilla kelpo neuvot. Jos tilalla on paljon myytävää puuta, kannattaa huomioida kauppahinnan vaikutus metsävähennyspohjaan.

    Metsäkupsa

    Jos tilan metsät puustoisia, silloin kannattaa verottajan arvoja käyttää. Peltojen osalta riippuu, missä päin maata on. Itä-Suomen kiviset peltotilkut eivät ole kovin hintavia. Aloittajan peltopinta-ala suhteessa metsäalaan viittaa kunnon peltolohkoihin, jolloin todennäköisesti verottajan arvot alhaisempia. Koska on vain yksi perillinen, niin tila-arvio taitaa olla ennemmin hyödyltään kuluerä. Tee kauppa metsänosalta kunnon hinnasta, anna lainaa vaikka 10 vuodeksi nollakorolla osa kauppahinnasta, jolloin metsävähennyspohjaa syntyy enemmän. Tietysti sillä edellytyksellä, että myytävää puuta tilalla lainan lyhennykseen. 4% varainsiirtoverokulu on pienempi kulu suhteessa metsävähennyksen 18% veroetuun pitkässä juoksussa.

    Vippe

    Hakkuumahdollisuuksia on, mutta jatkaja on suunnitellut suojelevansa Metso-kohteena metsäalasta reilu puolet. Tälle on jo paikallisesta Elystä alustava puolto, eli kelpaa heille kohteeksi. Suojelu veisi välittömistä hakkuumahdollisuuksista ehkä 80 % ja pitkällä välillä tietenkin puuntuotantomahdollisuuksista pinta-alaosuutensa verran.

    Olisiko sitten tässä toimivin ratkaisu verottajan arvo + muutama kymppitonni siihen päälle? Kertyisi vähän metsävähennyspohjaa siltä varalta, jos puuta jatkossa myy, muttei kuitenkaan hinnoiteltaisi nykyisen markkina-arvon mukaan. Tila-arvioista ottavat näillä nurkilla alvittomana 300 -600 €. Ei ole summana kauhia, mutta jos turhasta maksaa, niin mieluummin jättää maksamatta.

    Petkeles

    Spv on huonoin mahdollinen paikka miettiä pikkusäästöjä. Saa pienellä rahalla ison harmituksen.

    Rukopiikki

    Metsänomistus on yhtä sukupolvenvaihdosta. Jotkut jäärät pitävät metsiään vielä katkeraan loppuun ja kun väestö elää yhä vanhemmaksi niin metsää perivätkin usein yli 70-vuotiaat vanhukset. Metsätila olisi hyvä saada siirrettyä kerralla sukupolven tai usean yli, niin ei olisi jatkuvaa karusellia suunnittelua ja veronmaksua.

    Tolopainen

    Tuossa tapauksessa spv:ssä voi käyttää verotusarvoja, kun metsää on alle 30ha. Vero tulee olemaan joka tapauksessa pieni kun siihen saa 90% huojennuksen. Niin jos vaikka kyseessä olisi lahjoitus. Nyt mitään veroja ei tule kuin myyjälle. Kauppa on tietenkin turha, jos luopujalla ei ole rahantarvetta.

    aegolius

    Kauppa on tietenkin turha, jos luopujalla ei ole rahantarvetta.

    Mielestäni tuollaiset heitot ovat erikoisia, jos ne ovat neuvoksi tarkoitettuja. Eikö saman logiikan mukaan jokainen päätehakkuu ole turha, jos mo:lla ei ole rahantarvetta? Kauppa ei ole turha. Jos edellytykset täyttyvät, niin myyjä saa pitää kaiken ilman veroja ja ostaja saa lähes 25 % arvoisen verottoman lahjan, koska verottaja sallii alennetun kauppahinnan. Tärkein juttu tuossa kuitenkin on ostajan saama metsävähennys. Ilman sitä puun myynnistä menee täydet verot. Jos myyjällä ei ole rahan tarvetta, hän luonnollisesti antaa samalla esimerkiksi 10 v kuluttoman ja korottoman lainan ja antaa ostajalle 3 v välein 4999 euron lahjan.

    Epäselvää minulle on voiko spv:ssä käyttää verottajan maakuntakohtaisia arvoja, JOS tilalla on muutama vuosi sitten hankittu tila-arvio. Riittääkö tila-arvion sivuuttamiseen sen hankkimisen jälkeen tehty isompi puukauppa ja pari vierähtänyttä vuotta vai onko tässä ihan vapaus valita? Verottajan sivuilta löytyi vain tekstit ”käyvän arvon” käyttämisestä.

     

    Visakallo

    Eikö se niin mene, että verottajan on hyväksyttävä itsensä määrittämät maakuntakohtaiset arvot sellaisinaan, jos niitä spv:ssä halutaan käyttää? Tilanne olisi aika outo, jos verottaja ei hyväksyisi omia lukujaan. Onko palstalaisilla asiasta kokemuksia?

    A.Jalkanen

    Verottaja kyllä kysyy spv:n pohjaksi ns. käypää arvoa, mutta ainakaan aiemmin se ei vaatinut tila-arvion tekoa, vaan ajan tasalla oleva metsäsuunnitelma riitti. Tässä pitää huomata, että mikäli käytetään sähköisiä palveluja kuten OmaMetsä tai metsaan.fi, pitää olla varovainen koska tiedot eivät välttämättä ole niissä ajan tasalla. Jos on isommasta metsäalasta kyse, kannattaa tutkailla eri vaihtoehtojen veroseuraamukset tarkasti – kannattaako käyttää taulukkoarvoja vai todellista arvoa. Monesti kannattaa teettää tila-arvio, vaikka omassa mhy:ssä –  sen hinta on pieni verrattuna omaisuuden arvoon.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 11)