› Keskustelut › Metsänhoito › Tiheät kuusikot

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 85)
1 2 3 4 … 7 8 9

  • Tiheät kuusikot

    Lähetetty: 22.4.2023, 23:32

    Merkitty: 

    Sukuni metsässä on paljon tiheitä kuusikon ryppäitä. Kuuset kasvavat lähekkäin ja vievät toisiltaan oksa- ja latvatilaa. Ovatko tällaiset kuusikot pelastettavissa myyntipuuksi?
    Ja toinen kysymys. Kuulemma linnut viihtyvät tiheissä kuusikoissa, pitääkö tämä paikkansa?

    Tekijä
    pv
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Perämurikka 23.4.2023, 23:46

    Kato latvoja niistä näkkee.

    A.Jalkanen 24.4.2023, 06:34

    Latvoista ja vihreän latvan määrästä päätellen, saa myyntipuuta. Pitää vain päättää tekeekö metsiköstä tasakokoisen (harventaa pienimmät alta) vai erirakenteisen (harventaa kaikista kokoluokista). Jos puusto on melkein pelkkää kuusta eikä juuri muuta, tasarakenteinen eli alaharvennus on selkeä ja helppo vaihtoehto. Ei tarvitse miettiä uudistuuko kun metsikkö uudistetaan avohakkuulla.

    Apli 24.4.2023, 07:32

    Helposti saa, ei muuta kun puun ostajiin yhteyttä ja hakkuut käyntiin, jos kantavat maat niin miksei kesälläkin..

    pikkutukki 24.4.2023, 08:02

    Koppelo pesii mustikkatyypeillä yleensä kun taas teerelle kelpaa myös kanervatyypin kangas .

    Metsäkupsa 24.4.2023, 08:19

    Hyviä kehityskelpoisia tuppaita. Itsellä on vastaan tullut ostotiloilla samankaltaisia, jolloin olen tasaistanut pienimmät ja isoimmat poistaen. järeytyy uskomattomalla nopeudella harvennuksen jälkeen.

    Gla 24.4.2023, 13:08

    En vielä tuosta kuvasta osaa sanoa mitään kuusikon tilanteesta. Mutta tiheän kuusikon harvennukseen tekisin alaharvennuksena. Jos ottaa päältä isompia pois, jäljelle jää varjossa kasvaneet hoikat kuuset. Ne kestää huonosti kovia tuulia ja lumikuormaa ja niiden harvennusreaktio eli kyky kiihdyttää kasvuaan harvennuksen jälkeen on heikko.

    Linnunpesäkeskustelu meni erikoiselle tasolle. Vaikka joku lintu tekeekin pesän avoimelle paikalle, silti moni lintu viihtyy tiheiköissä. Ei tämä niin vaikeaa pitäisi olla.

     

    Nostokoukku 24.4.2023, 13:33

    Keskustelu linnunpesistä virisi kanalintujen osalta. Suomessa pesii 240 lintulajia. Varmaan niistä osa pesii tiheiköissä, osa taas vaatii täysin avointa pesimäympäristöä. Keskustelu pysyi hyvällä tasolla. Ei tämä niin vaikeaa ole.

    A.Jalkanen 24.4.2023, 14:16

    No jos arvellaan, että metsäkanalinnut suosivat avohakkuita, niin pitäähän sitä käsitystä haastaa. Kun ne lajit ovat kehittyneet, ei ole ollut ainakaan nykyisen kaltaisia avohakkuita.

    suorittava porras 24.4.2023, 14:45

    Nostokoukulla on ilmeisesti palstan laajin kokemus lintujen pesinnöistä. Ainakin on liikkunut mukana porukassa ,joka edustaa terävintä kärkeä kanalintujen tutkimuksessa.

    Pitkään syytettiin myös tutkijapiireissä metsätaloutta lintujen lajikadosta. Metson vähenemiseen pidettiin pääsyyllisenä avohakkuita. Mielipidettä jouduttiin myöhemmin muuttamaan ,kun kävi ilmi ,että metsot viihtyvät mainiosti soitimella harvennetuissa nuorissa metsissä ja pysyvät toisaalta paremmin hengissä ,kun pystyvät pakenemaan avoimemmasa maastossa lentäen . Juoksukilpailussa tiheikössä peto vie aina voiton.

    Olen ”kavaltanut” ”Penalle” vuosien mittaan useita soidinpaikkoja ja kanalintujen pesiä ,jotka olen havainnut ,suojannut ja asianmuksisesti merkannut hakkuukohteilla. Näillä toimenpiteillä haudonta on saatu poikkeuksetta onnelliseen päätökseen ja ”Pena” kerätä tärkeää aineistoa tutkimuksiinsa. Sain jopa mahdollisuuden valottaa muutamalla tekstirivillä koneenkuljettajan näkemystä pesintöjen huomioimisessa hakkuissa ”Penan” julkaisemassa Metso-kirjassa.

    Tiheikkö ei  laajassa mitassa hyödytä riistaa . Maan pintaan ylettyvä valo sitäkin enemmän. Linnut tarvitsevat suojan ohella myös syötävää ja sitä kehittyy marjojen muodossa harvennettuihin ja hoidettuihin metsiin. Vaihettumisvyöhykkeet voivat olla peitteisempiä ja tarjota suojaa sekä kosteimmilla paikoilla myös hyönteisiä vasta kuoriutuneiden poikasten evääksi. Tästä syystä osa pesistä löytyy kuvioiden reunatiheiköistä.

    Nostokoukku 24.4.2023, 15:52

    Jos sallitaan, niin vielä pieni muistelus soistumilta. Suoritin soitimien osalta myös pientä historian tutkimusta. Kyselin seudun vanhoilta ukoilta missä soittimia oli ennen 40-50-luvun isoja sotakorvaussavotoita. Sain muutaman alueen tietooni mistä ukot olivat Vapun tienoilla käyneet perinteisesti hakemassa muutaman paistin. Eräs laaja kumpuileva kangasmaa oli ollut parhaita soittimia. Nyt siinä kasvoi ylitiheä nuori kylvömännikkö. Parin vuoden kuluttua syksyllä alue ensiharvennettiin miestyönä, tiheyteen 900-1000 runkoa hehtaarilla. Metsurityökohteita ei tuolloin ennakkoraivattu, hakkuun yhteydessä raivausta tuli jonkin verran, mutta harvahko alikasvos kuusikko pohjalle jäi. Ja kas kummaa, seuraavana keväänä kangas oli siivenvetopiirtoja täynnä, metsot olivat palanneet isiensä maille soitimelle. Kysyin tutkijakaksikolta ovatko huomanneet saman ilmiön. Muutamilla kohteilla kertoivat näin käyneen, mutta mitään tieteellistä syytä asialle ei kuulemma ole pystytty osoittamaan.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 85)
1 2 3 4 … 7 8 9