Keskustelut Metsänomistus Tieyksiköinti

Esillä 6 vastausta, 61 - 66 (kaikkiaan 66)
  • Tieyksiköinti

    Laitoin yleisen otsikon jotta tässä voi käsitellä eri kysymyksiä.

    Oma kysymykseni liittyy yksityistien talvikäyttöön. Metsä- ja mökkitienä hoidettua tietämme on aurattu talvisin satunnaisesti, ja tarvitsijat ovat maksaneet aurauksen itse. Nyt tien piirissä yksi asukas on muuttunut vakituiseksi asukkaaksi. Tästä johtuen tiekokouskutsussa on ehdotus, että talviauraus sisällytetään kaikkien yhteisesti maksettavaksi. Yksityistielain 24 § määrää, että tietä on hoidettava osakkaiden liikennöintitarpeen edellyttämällä tavalla, ja tästä on johdettu velvollisuus että osakkaiden pitää kustantaa talviauraus. Kunkin tieosakkaan kustannukset kasvavat nyt aika olennaisesti, vaikka kyseisen osakkaan yksiköt ovat toki hieman suuremmat kuin mökkiläisten. Kokouskutsun tietojen perusteella arvioin että aurauskulut voisivat olla luokkaa 1000 – 1500 euroa vuodessa. Osakkaita on noin 30 kappaletta, mutta meille metsänomistajille maksettavaa tulee enemmän kuin mökkiläisille.

    Päätöksestä koituu lisäkuluja myös toiselle tiekunnalle, jossa itse olen puheenjohtajana. Minun pitänee nyt siis esittää osakkaille että aletaan maksaa talviauraus sillekin kilometrin loppupätkälle ja aletaan kerätä vuotuista tiemaksua kun rahat eivät muuten riitä. Kustannus sen osalta ehkä 500 euron luokkaa vuodessa korkeintaan ja osakkaita on 8.

    Lopputulema on siis että jokaiselle noiden teiden varrella metsää omistavalle tulee reilusti lisää maksettavaa, vaikka ei varsinaisesti tarvitsisi tietä talvella kuin satunnaisesti. Hakkuita tehtäessä aurauksen ovat maksaneet puun ostajat.

    Ilmeisesti meidän tulee hyväksyä tuo periaate, että talviauraus kustannetaan yhteisesti, mutta olisi kai kohtuullista edellyttää, että auraus tehdään sellaisella tavalla, että siitä hyötyvät muutkin osakkaat eli esimerkiksi turvataan pääsy rantaan kalavesille?

    Tähän vielä jatkokysymys: miten talvikäyttö tulee huomioida tarkistettavassa tieyksiköintilaskelmassa? Laitetaanko niille jotka ovat ilmiantaneet itsensä talvikäyttäjiksi isommat yksiköt (painoluvut)?

  • MetsäKortesalmi

    Kemera-tuella rakennetuissa metsäteissä rasiteleveys voi vaihdella tienosittain. Tietoimitusten kautta ne ovat edenneet, missä leveydet on kirjattu.

    A.Jalkanen

    Lisää tiekysymyksiä. Oheisesta tekstistä selviää, että kyltin eli virallisen liikennemerkin pystyttämiseen tarvitaan aina kunnan lupa. Omia epävirallisia kylttejä saa myös laittaa.

    ”Koiran ulkoiluttaminen on myös laillista yksityistiellä, mutta koiraa ei saa päästää irti ilman maanomistajan tai yksityistien omistajan lupaa.”

    Eli kuka on tien ”omistaja”? Jos liikun koirani kanssa oman maani kohdalla yksityistiellä jossa on muitakin osakkaita, voinko antaa itselleni luvan koiran irtipitoon ellei ole ns. kiinnipitoaika (käytännössä kesä)? Entä jos liikun toisen omistaman maan kohdalla?

    Varminta lienee kuitenkin pitää koira aina kiinni sellaisella tiellä jossa liikkuu muitakin ihan koiran turvallisuuden kannaltakin.

    https://www.mokilla.fi/yksityistie/

    Ola_Pallonivel

    Jos tie menee omien maiden läpi, omistat myös tien alla olevan maan. Siihen vaan vapaana kusettaa koiraa, ei ole muilla sanomista asiaan.

    mehtäukko

    Eikkös tie-alue, rasite ole tiekunnan hallittavissa oleva alue. Mo ei voi siinä isännöidä, ulkopuolella kyllä vaikka murjaisisi tortun omalla luvalla. Toisen omistaman maan kohdalle lupa pitäisi kysyä molemmilta tarvittaessa…

    A.Jalkanen

    On se tiealue minunkin mielestäni tiekunnan hallinnassa. Jos koira aiheuttaa irti ollessaan vaikka onnettomuuden, sen omistaja on korvausvastuussa. Pois lukien luvallisella asialla olevat eli lähinnä metsästyskoirat metsästystapahtuman aikana. Tiealueella irti juoksutus vaatisi siis varmaan kaikkien tieosakkaiden luvan.

    mehtäukko

    ”Irti juoksutus” välittömässä läheisyydessä, hallittavuudessa ja valvonnassa ei mahtane vaatia eri lupaa. Vastuu on tietysti sessen omistajalla.

Esillä 6 vastausta, 61 - 66 (kaikkiaan 66)