Keskustelut Metsänomistus Tieyksiköinti

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 66)
  • Tieyksiköinti

    Laitoin yleisen otsikon jotta tässä voi käsitellä eri kysymyksiä.

    Oma kysymykseni liittyy yksityistien talvikäyttöön. Metsä- ja mökkitienä hoidettua tietämme on aurattu talvisin satunnaisesti, ja tarvitsijat ovat maksaneet aurauksen itse. Nyt tien piirissä yksi asukas on muuttunut vakituiseksi asukkaaksi. Tästä johtuen tiekokouskutsussa on ehdotus, että talviauraus sisällytetään kaikkien yhteisesti maksettavaksi. Yksityistielain 24 § määrää, että tietä on hoidettava osakkaiden liikennöintitarpeen edellyttämällä tavalla, ja tästä on johdettu velvollisuus että osakkaiden pitää kustantaa talviauraus. Kunkin tieosakkaan kustannukset kasvavat nyt aika olennaisesti, vaikka kyseisen osakkaan yksiköt ovat toki hieman suuremmat kuin mökkiläisten. Kokouskutsun tietojen perusteella arvioin että aurauskulut voisivat olla luokkaa 1000 – 1500 euroa vuodessa. Osakkaita on noin 30 kappaletta, mutta meille metsänomistajille maksettavaa tulee enemmän kuin mökkiläisille.

    Päätöksestä koituu lisäkuluja myös toiselle tiekunnalle, jossa itse olen puheenjohtajana. Minun pitänee nyt siis esittää osakkaille että aletaan maksaa talviauraus sillekin kilometrin loppupätkälle ja aletaan kerätä vuotuista tiemaksua kun rahat eivät muuten riitä. Kustannus sen osalta ehkä 500 euron luokkaa vuodessa korkeintaan ja osakkaita on 8.

    Lopputulema on siis että jokaiselle noiden teiden varrella metsää omistavalle tulee reilusti lisää maksettavaa, vaikka ei varsinaisesti tarvitsisi tietä talvella kuin satunnaisesti. Hakkuita tehtäessä aurauksen ovat maksaneet puun ostajat.

    Ilmeisesti meidän tulee hyväksyä tuo periaate, että talviauraus kustannetaan yhteisesti, mutta olisi kai kohtuullista edellyttää, että auraus tehdään sellaisella tavalla, että siitä hyötyvät muutkin osakkaat eli esimerkiksi turvataan pääsy rantaan kalavesille?

    Tähän vielä jatkokysymys: miten talvikäyttö tulee huomioida tarkistettavassa tieyksiköintilaskelmassa? Laitetaanko niille jotka ovat ilmiantaneet itsensä talvikäyttäjiksi isommat yksiköt (painoluvut)?

  • Ola_Pallonivel

    No tuota, jos ei ole kirjoilla kunnassa, niin antaisin kyllä itse maksaa linkoukset. Tuskin kunta avustaa, jos ei edes veroja maksa kuntaan.

    10 metriä on ihan normi leveys nykyään. Ainakin, jos on ojat molemmin puolin.

    Visakallo

    A.J: ”Vielä yksi kysymys: kuinka leveä on perusparannettu metsätie minimissään, onko 10 metriä?”

    Hyvä kysymys! Kertokaa, jotka asian paremmin tiedätte, vaikuttaako tien perusparannus sinällään tierasitteen leveyteen, vai elääkö se omaa elämäänsä, ja muuttuu vain uudella maanmittaustoimituksella? Katsoin tunnistautuneena Maanmittauslaitoksen sivuilta sellaisia yksityisteitä joihin itselläni on tierasite/oikeus.  Rasiteleveyksiä löytyi 3, 6, 8, ja 10 metriä. Ko. teistä ei kyllä päällepäin huomaa lainkaan, mikä niiden virallinen leveys on!

    A.Jalkanen

    Ohjeessa vuodelta 2017 sanotaan että ”ajorata on riittävän leveä, varsitiet vähintään 3,6 m, aluetiet 3,6 – 4 m ja runkotiet 4 m”. Tämän lisäksi tulee oja vähintään toiselle puolelle 2 metriä ja molemmille puolille pientareet 0,5 – 1 metriä. Yhteensä leveys 6,6 – 8 metriä.

    Ohjeessa sanotaan myös että kaarteiden kohdalla tien tulee olla leveämpi ja siinä tulee olla ohituspaikkoja joihin mahtuu tarvittaessa vaikka rekka. Eli mitään ehdotonta minimileveyttä ei ole määrätty, mutta käytännössä vähintään 6 metriä, jos liikennettä on enemmälti.

    https://tapio.fi/wp-content/uploads/2019/10/Metsatien-perusparannuksen-vaatimuksia.pdf

    Kuitupuunkasvattaja

    Tierasitteen leveys:

    Lähtökohtaisesti leveys määrätään tietoimituksessa.

    Tieosakkaat ovat kuitenkin voineet sopia MML-rekisteriin merkityn rasitteen lisäksi muuta. Esimerkiksi Kemera – Metka -hankkeissa on  mahdollista, että osakastilat / omistajat allekirjoittaessaan hankkeen rahoitushakemuksen / hankesopimuksen sopivat mm. tien käyttöoikeuksista ja mm. tien leveydestä (esim. kasvatetaan tien leveyttä).

    Jos myöhemmin tulee uusi tietoimitus, niin onpahan sopimuksesta ohjenuoraa myös maanmittarille, vaikkei osakkaiden aiempi sopimus välttämättä sellaisenaan siirry uudeksi rasitteeksi.

    Joskus on tullut kaivettua näitä vanhoja Kemera-tiesopumksia nähtäville, kun jollakin tilalla on omistaja vaihtunut ja uusi omistaja ei halua päästää ketään ajamaan maidensa läpi kulkevaa tietä. MML-rekisterissä näitä ei kaikkia ole.

     

    Ola_Pallonivel

    En lähtisi tietä leventämään, ellei rasitteet ole kunnossa. Osakkaiden väliset sopimukset eivät välttämättä päde, jos omistaja vaihtuu.

    mehtäukko

    Juuri noin. Tai jos haluaa käräjä- aiheita, se on otollinen kohde.

    A.Jalkanen

    Meidän päätiellä on 6 metrin rasite, mutta jos oikein muistan kemera-päätöskokouksissa puhuttiin 8 tai 10 metrin leveydestä. Kuten Tapion ohjeista edellä ilmenee, mitään minimileveyttä ei ole heidän puoleltaan annettu. Onko sitten jossain kemera-lainsäädännössä tarkempia ohjeita? 6 metriä on hiukan niukka leveys tielle, jossa on kesäaikaan paljon mökkiliikennettä. Siihen mahtuu 3 metrin ajoväylä, 2 metrin oja ja puolen metrin pientareet molemmin puolin.

    Meidän tapauksessa kävi niin että tien viereen tupsahti sähkölinja, joten maata on nyt vallattu käyttöön enempi vähempi. Yllytän nyt tiekuntaa leventämään tietä. Sen kapeudesta tuli moitteita kemera-tuen tarkastuksen yhteydessä, että on paikoitellen liian kapea. Kyllä me saamme tarvittaessa tietoimituksessa tierasitteen leveämmäksi eli esimerkiksi 8-10 metriin. 8 metriä riittää jos oja on vain toisella puolella.

    mehtäukko

    Minkälaisilla mailla tie mahtaa olla? Oja yksikkötiellä vain yhdellä puolen on kummajainen.

    Visakallo

    Noita yhden ojan teitä on jouduttu jonkin verran täälläkin päin  tekemään kuiville ja kivisille maille, joilla on tarvittu tasausmaata tien pohjaan, eli oja ei niinkään ole kuivatusta varten. Lisäksi toiselle puolelle tietä on saatettu tehdä tasausmaata etsiessä kuoppia, jotka on sitten täytetty kivillä. Kivisillä mailla kaivinkoneella työskentely on aivan oma työlajinsa! Se ei äkkinäiseltä välttämättä onnistu. Täällä Päijät-Hämeen pohjoisosissa on moni tasaisilta mailta kaivutarjouksen jättänyt urakoitsija käynyt tekemässä komean konkurssin! Ainakin sähköyhtiöiden kaapelihommissa oli joitakin vuosia sitten aika villi meno.

    Sahapappa

    Tuoreessa Talouselämä-lehdessä (21/2024) on maksumuurin takana ketjun aihepiiriin istuva juttu, joka ainakin jossain määrin vastaa muutamiin ketjussa esitettyihin kysymyksiin — mutta ei kuitenkaan sinänsä tarjoa mitään yksinkertaista ja yksiselitteistä totuutta. Painettu versio lehdestä löytynee isommista kirjastoista.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 66)