Keskustelut Metsänomistus Tieyksiköinti

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 66)
  • Tieyksiköinti

    Laitoin yleisen otsikon jotta tässä voi käsitellä eri kysymyksiä.

    Oma kysymykseni liittyy yksityistien talvikäyttöön. Metsä- ja mökkitienä hoidettua tietämme on aurattu talvisin satunnaisesti, ja tarvitsijat ovat maksaneet aurauksen itse. Nyt tien piirissä yksi asukas on muuttunut vakituiseksi asukkaaksi. Tästä johtuen tiekokouskutsussa on ehdotus, että talviauraus sisällytetään kaikkien yhteisesti maksettavaksi. Yksityistielain 24 § määrää, että tietä on hoidettava osakkaiden liikennöintitarpeen edellyttämällä tavalla, ja tästä on johdettu velvollisuus että osakkaiden pitää kustantaa talviauraus. Kunkin tieosakkaan kustannukset kasvavat nyt aika olennaisesti, vaikka kyseisen osakkaan yksiköt ovat toki hieman suuremmat kuin mökkiläisten. Kokouskutsun tietojen perusteella arvioin että aurauskulut voisivat olla luokkaa 1000 – 1500 euroa vuodessa. Osakkaita on noin 30 kappaletta, mutta meille metsänomistajille maksettavaa tulee enemmän kuin mökkiläisille.

    Päätöksestä koituu lisäkuluja myös toiselle tiekunnalle, jossa itse olen puheenjohtajana. Minun pitänee nyt siis esittää osakkaille että aletaan maksaa talviauraus sillekin kilometrin loppupätkälle ja aletaan kerätä vuotuista tiemaksua kun rahat eivät muuten riitä. Kustannus sen osalta ehkä 500 euron luokkaa vuodessa korkeintaan ja osakkaita on 8.

    Lopputulema on siis että jokaiselle noiden teiden varrella metsää omistavalle tulee reilusti lisää maksettavaa, vaikka ei varsinaisesti tarvitsisi tietä talvella kuin satunnaisesti. Hakkuita tehtäessä aurauksen ovat maksaneet puun ostajat.

    Ilmeisesti meidän tulee hyväksyä tuo periaate, että talviauraus kustannetaan yhteisesti, mutta olisi kai kohtuullista edellyttää, että auraus tehdään sellaisella tavalla, että siitä hyötyvät muutkin osakkaat eli esimerkiksi turvataan pääsy rantaan kalavesille?

    Tähän vielä jatkokysymys: miten talvikäyttö tulee huomioida tarkistettavassa tieyksiköintilaskelmassa? Laitetaanko niille jotka ovat ilmiantaneet itsensä talvikäyttäjiksi isommat yksiköt (painoluvut)?

  • Kalle Kehveli

    Se joka käyttää, niin maksaakin. Näin se auraus menee puukaupoissakin.

    A.Jalkanen

    Ei me mehtäukko pystytä mitenkään valvomaan sitä kuka tietä talvella käyttää vai ei. On vain kaksi toteutuskelpoista tapaa talvihoitoon, joko käyttäjät maksavat itse (kuten tähän saakka) tai sitten kaikki maksavat yhdessä (tästä eteenpäin).

    Metsuri motokuski

    Meidän mökkitien aurauksen maksaa kaikki osakkaat yhdessä vaikka talvella ei mökeillä käy kukaan. Liittymät mökeille ovat tukossa ja päätie vain aurataan. Meillä on vain kaksi pysyvästi asuttua taloa.  Yksi tien puolessa välissä ja toinen tien perällä. Kyllä kai siitä on lähdettävä että yksikkömaksuilla huomioidaan eri käyttötavat.  Mikäänhän ei estä tietenkään tien käyttöä talvella muidenkaan kun se on aurattu.

    Visakallo

    Sitä vartenhan tieyksiköinti juuri on, että sillä jaetaan kustannukset tien käytön mukaan. Myös yksityisteillä on olemassa ns. ”jokaisenoikeus”, eli tietä voi käyttää satunnaisesti ilman maksuja, toki niin, ettei tietä rikota. Tämänkin takia yksikköjaon ulkopuolella lähetettävät laskut tahtovat olla käytännössä hyvin hankalia toteuttaa. Ne tulevat toki kysymykseen silloin, kun esim. hakattua puutavaraa sovitusti kuljetetaankin eri kautta kuin ko. metsäpalstan tieoikeus olisi.

    MaalaisSeppo

    Jokaisenoikeuteen ei kuulu ajo moottoriajoneuvolla.

    Visakallo

    Se ns. jokaisenoikeus olikin lainausmerkeissä. Näin se kuitenkin on, että aivan satunnaisesta liikenteestä ei oikein maksuja voi periä, eikä se käytännössäkään voisi oikein toimia. Näistähän on väännetty ihan korkeimpaan oikeuteen asti, joten ennakkotapauksia on tästäkin elämänalasta olemassa.

    mehtäukko

    En tarkoita tiekunnan ”valvontakyttäystä”. Kun jäsenille annetaan yksiköt perusteilla, jotka sitten eivät riitäkään ennakoissa, onhanse oikeus tasata tilejä toteutuneen mukaan. Siihen riittää ao. omatunto.

    Puuki

    Tein kerran asiallisen tieyksikköjaon läheiselle metsäautotielle. Mutta edelleen kustannan itse n. 350 m matkan tietä jota muutkin käyttävät. Ei varmaan kelvannut omatekemä jako vaikka siinä olisi säästänyt pitkän pennin sopimalla osuudet ilman virallista tieyksikköjakoa.

    Toinen tuoreempi tapaus : Sovin erään isännän kanssa, että hän allekirjoittaa sopimuksen jonka mukaan saan tehdä penkkatien pätkän (n. 25 m) omistamansa peltoheiton reunaa pitkin. Lähetin ko. isännälle kirjekuoressa sopimuspaperin allekirjoitettavaksi ja palautuskuori postimerkkeineen mukaan. Tämä ”säästäväinen” isäntä perui koko homman sen jälkeen , soitti puhelimella että suostuu vain talvitien tekoon ko. kohtaan. Koetti selitellä että ei tiennyt mitä penkkatie tarkoittaa. Näin meillä hoituu asiat.

    mehtäukko

    Näitä takapajuisija jumittajia on joka kylässä. Vielä nyky-aikanakaan nämä toopet eivät ymmärrä omaa-, saati yhteistä etua.

    A.Jalkanen

    Sain vähän tarkennusta asioihin. Vakituinen asukas tien päässä ei ole kirjoilla kunnassa, vaan edelleen naapurikunnassa. Tämä voi heittää kapulaa rattaisiin kunnan avustuksen suhteen, mutta sitä nyt kuitenkin haetaan.

    Asukas on aurannut itse viimeisen kilometrin ja aikoo jatkaa sitä ainakin vielä. Vastaisen varalle uudistamme kuitenkin tieyksiköt, jos asukkaan mieli muuttuu maksujen jakamisen suhteen.

    Vielä yksi kysymys: kuinka leveä on perusparannettu metsätie minimissään, onko 10 metriä?

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 66)