Keskustelut Puukauppa Tiet rappeutuvat, nolla-alueet lisääntyvät

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 10)
  • Tiet rappeutuvat, nolla-alueet lisääntyvät

    Valtio avustaa yksityisteiden perusparannusta ensi vuonna vain viidellä miljoonalla eurolla budjettiesityksen mukaan.

    Valtionavustusten määrä jatkaa rajua laskuaan, sillä tänä vuonna yksityisteiden korjaushankkeisiin oli varattu yhdeksän miljoonaa ja viime vuonna 13 miljoonaa euroa.

    – Vuonna 2014 valtionavustuksia voidaan myöntää lähinnä siltakohteisiin ja vakaviin tievaurioihin, jotka ovat esimerkiksi tulvan aiheuttamia, kertoo tieinsinööri Jukka Lyytinen Keski-Suomen ely-keskuksesta.

    Aiempina vuosina valtio on avustanut tien peruskorjausta raskaan liikenteen tarpeita varten. Lähes kaikki puutavara lähtee yksityisteiden varsilta.

    – Nyt nämä avustukset tien kantavuuden ja kuivatuksen parantamiseen jäävät todennäköisesti pois, Lyytinen sanoo.
    Suomen Tieyhdistyksen toimialajohtaja Elina Kasteenpohja huomauttaa, että ensi vuoden määrärahoista on kaksi miljoonaa jo korvamerkitty siltojen ja lossien korjaamiseen.

    – Jaettavaksi jää vain kolme miljoonaa euroa. Kyllä tuntuu haljulta.
    ESS

  • hemputtaja

    Juu. Alkaa toteutua tuo ”viimeinen sammuttaa valot” -scenaario.

    Kuinkahan paljon tuosta rahasta menee tänne pääkaupunkiseudulle, kun noita yksityisteitä on täälläkin aika lailla. Ei silti, ei ne kadut kyllä hääppöisessä kunnossa ole nekään, mutta kyllä niillä vielä herrasväkeä kuskaa.

    Toisaalta arvothan on pantava järjästykseen. Jostain rahat on revittävä oopperan, musiikkitalon ja museoiden ylläpitoon. Guggenheimikin pitäisi rakentaa ja tanssitalo puuttuu kokonaan.

    Onneksi kansan karttuisa käsi antaa rahaa lastensairaalan rakentamiseen. Jää enemmän kulttuuriin ja urheilupomojen elatukseen.

    tamperelainen

    Kokoomuksen,sossujen ja viherkommunistien tarkoitus on ajaa maaseutu alas.Pyrkimys on nauhakaupunkeihin ,kottaraispönttöasumiseen,jossa monikulttuurisuus ja taiteet sekä musisointi kohtaavat
    Juhlienlaskun maksajia ovat ainakin maaseutu ja mo
    Syrjäkulmalaisen veroeuro ryöstetään suurten asutuskeskusten ylläpitoon

    Itäsuomen Antti

    No jos sitä puuta meinaa jatkossa myydä, niin sitä on syytä pitää se yksityistie kunnossa. Siihen on kaks tapaa.

    Tapa 1
    Palkata konsultti joka tekee suunnitelmat, ja kilpailuttaa urakan sekä hoitaa byrokratian kunnalliseen avustukseen jota voi saada 20-50 pinnaa kokonaiskustannuksista.

    Kunta-avustaa osan jos saa myydä sorat ja elykeskus maksaa melkein sen koko konsulttipalkkion. Tieosakkaiden ei tartte maksaa kuin varsinainen suorittava työ ja marginaalinen 20 pinnaa sen konsultin palkkiosta.

    Tapa 2
    hoitaa se homma itte. Hommata pätevä urakoitsija ja maksaa sille kaivu- ja soranajotöistä sekä maista.

    Tai sitten oikeasti vuokrata se kuokkakone ja sora-auto ja tehdä se homma itse.

    Puun takaa

    Yksityisteiden perushoidossa ei niinkään ongelmaa tule, mutta juuri sillat tahtovat olla se heikoin lenkki.
    Ne voivat maksaa kymmeniä- jopa satojatuhansia euroja.

    Metsäkupsa

    Valtion hoitamien sorateiden alasajo jatkunut liki parivuosikymmentä.Kun entisen TVH:n alasajo kalustoineen,henkilöstöineen ja soravaroineen tuli suoritetuksi,niin kuopat haja-asutus alueiden teillä tutuksi ovat tulleet.

    Olisko polttoaineverotus tuotottojen osoitetta syytä muuttaa,ettemme tietössä saavuta emämaan tasoa.

    Korpituvan Taneli

    Tässä hommassa pitää erottaa kaksi erillistä asiaa.
    1. Alempi maantieverkko, joka tosiaankin rapistuu kovaa vauhtia.
    2. Yksityiset metsäautotiet.

    Metsä-autotie verkosto on aikanaan rakennettu lähes valtion tuella. Mutta kukahan sen on antanut rapistua??? Tietysti teiden omistajat eli tiekunnat, viimekädessä metsänomistajat itse.

    Olen ollut nyt kahden runkotieluokan metsätien perusparannuksessa mukana ja täytyy rehellisesti tunnustaa, että ainakin jälkimmäisessä perusparannustarpeen on tehnyt yksinomaan huono hoito.

    Toivotaan nyt kuitenkin, että edes seuraavalla vaalikaudella saadaan taas tähänkin hommaan rahaa lisää. Että voidaan parantaa metsäteitä, niin että ne taas kestäisivät parikymmentävuotta hoitamattomina ja sitten taas perusparannus, eikö niin?

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    jees h-valta

    Kokemukset samansuuntaisia kuin Tanelillakin. Kyllä hoito on laiminlyöty juuri metsänomistajien haluttomuuden takia.
    Kun ei tiekuntakaan yleensä toimi kuin luovutukseen asti. sen jälkeen ei sitten muuta kuin itketään kun puskittuu ja kuopittuu. Ja huudetaan mhy:tä apuun joka kaikkein huvittavinta.

    raivuri

    Omat kokemukseni sellaisia, että mikäli suurin osa osakkaista myyvät puuta/hoitavat metsää säännöllisesti niin pysyy tiet kunnossa. Jos taas passiivisia metsänomistajia/kuolinpesiä niin silloin on tie kuopilla ja kokoukset kuluvat riidellessä.

    Metsäkupsa

    Todellakin monella metsänomistajalla peiliin katsomisen paikka,missä kunnossa tiet ovat. Lanaukset laiminlyöty,reunapalteet pilaavat tien muodon ja rungon. Maakivet odottavat kaivuria ja maasturien tarve lisääntyy.

    Myös monet tiekuntien teistä kärsivät samoista ongelmista,etenkin jos osakkaat passiivisia ja panostus esim. rahalliseen panostukseen yksikkömaksujen muodossa alhainen. Moni vapaa-ajan asukas omistaa kalliin auton,mutta rahat ei jouda tien ylläpitoon, murskeetkin kinuavat esim. metsäfirmoilta , kun näkevät puupinot mökin läheisyydessä.

    Puun takaa

    Olosuhteiden pakosta on tullut oltua viime vuosikymmeninä yksityistieasioissa mukana.
    Ollaan koetettu pitää porukalla tiet kohtuullisen hyvässä kunnossa.
    Normaali ylläpito ja kunnostus on hoidettu yksikkömaksutuloilla, ja jos on ollut nähtävissä tien rikkominen esim. puunajon yhteydessä, on asianosaiset tienkäyttäjät velvoitettu korjaamaan jälkensä.
    Tähän asti homma on toiminut hyvin. Yleensä asiallinen puhelinsoitto on riittänyt. Tärkeintä on toimia viivyttelemättä. Jos aikaa pääsee kulumaan liikaa, maksumotivaatio laskee.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 10)