Niin kun metsästäjistä 90% on yleensä alueen metsänomistajia, hekö alkaisivat kerätä itseltään tiemaksuja seuralle, joka tilittäisi ne Otsolle. En nyt oikein ymmärrä, mitä hyötyä tästä olisi. Metsäteitä hoitaa nykyisin pääasiassa Otso, kun ei kukaan enää halua tienhoitokuntaa, jotta kyllä sinne konkkapesään tietenkin raha kelpaa, ne menisi kuluihin. Tiemaksut menee nykyisin neljän vuoden välein meillä päin.

Tähän asti Suomen yksityistiet onkin hoidettu erittäin pienillä kuluilla. Osa jopa aivan talkooperiaatteella. Tämä alkaa olla jo katoavaa kansanperinnettä. Teiden hallinto siirtyy vähitellen ulkopuolisille. Kun samaan aikaan myös itse tienhoito keskittyy väheneville urakoitsijoille, nostaa tämä tiosakkaiden yksikkömaksuja niin paljon, että houkutus keksiä erilaisia käyttömaksuja myös ei-tieosakkaille kasvaa.

Sen verran nopsaan vakinainen maaseudun väki vähenee ja vanhenee, että olisi suuri houkutus ulkoistaa teiden hoidot, vaikka vähän enemmän maksaisikin. Meillä päin ovat kesäasukkaat ja puolivakinaiset ja muutamat vakiasukkaat olleet vielä toistaiseksi sen verran touhukkaita, että räpistellään eteenpäin. Metsästäjiltä ei vaadita muuta kuin että pitävät hirvikärpäskannan alhaalla.

Puutavaran ajosta tullee yl.  eniten metsäteille vaurioita.  Melko hyvin on täällä yhtiöt osallistuneet mm. murskeen ajoon teille, jos on ollut aihetta.   Suurentuneet autot vaatii entistä paremman tiestön kääntöpaikkoineen .  Muutaman satasen lisäkulu silloin tällöin ei paljon paina ison firman menoissa, kun edulliset puut saadaan sillä tehtaille ajoissa.

Suurimmat kulut on aikonaan maksaneet maanomistajat ym. osakkaaat  tien tekovaiheessa.  Kalleimmillaan metsätie ei maksa itseään takasin koskaan, keskimäärin kuitenkin n. 30- 50 vuodessa. Ja tietä tarvitaan muuhunkin kuin puun ajoon.

En tuunne metsäyhtiöiden ja metsäkoneurakoitsijoiden ja -autoilijoiden välisiä sopimuksia, mutta viime aikoina on puiden ajosta aiheutuneiden tievaurioiden korjauskin alkanut käytännössä siirtyä urakoitsijoiden kontolle.