Tiedepaneelit

Kyllähän juuri ne paneelit ovat niitä vanhoja metsiä lahopuita melko voimallisesti meille kaikki viime vuodet esittäneet. Se, onko siinä oikeasti tieteen kanssa paljoakaan tekemistä, on sitten vähän eri juttu.

Saattaa tulla niin sekalainen seurakunta, että valmista tulee hitaasti jos ollenkaan. Aina löytyy joku, joka marssii ulos tai jättää eriävän mielipiteen. Mutta väliäkö tuolla. Eipä noilla esityksillä mitään konkreettista ole saatu aikaan. Paitsi ruuhkaa Hesarin keskustelupalstoille.

Nämä tiedepaneelit siis kokoavat pääasiassa muiden tekemistä tutkimuksista jonkinlaisen kokonaisnäkemuksen jonka perusteella tekevät toimenpidesuositukset.Tähän saakka ei ole toiminut kovin hyvin.Otetaanpa esimerkki.

Tutkimusten ja tutkijoiden mukaan:

-Ilmasto lämpenee.

-Ilmaston lämpeneminen lisää metsätuhoja,mm. myrskyt,tulipalot,tuholaiset,taudit.

-Vanhat/vanhenevat metsät ovat alttiimpia tuhoille,tuholaisille ja taudeille.

-Ainoa keino reagoida tauteihin ja tuholaisiin ovat hakkuut,erityisesti avohakkuut ja puulajien muuttaminen paremmin tuhoja ja ilmastonmuutosta kestäviksi.

No minkälaiset johtopäätökset ja suositukset panelistit ovat sitten näistä tiedefaktoista vetäneet?

-Vanhennetaan metsien ikärakennetta ja lisätään suojelumetsiä,varsinkin täys/tiukkaa suojelua jossa ei sallita minkäänlaista metsänhoitoa tai käsittelyä.

No miksi tämmöiset johtopäätökset?

Paneeleihin ovat valikoituneet (ympäristöministeriön virkamiesten/naisten toimesta ?) sellaiset tieteentekijät joiden ykkösprioriteetti on lisät kuolevaa ja lahoavaa puustoa mahdollisimman paljon.Heihin on jo nuoruudessa istutettu (gp/luontoliitto/luonnonsuojeluliitto) asenne että metsän on oltava talouskäytön ulkopuolella ja metsän tärkein ja ainoa tehtävä on olla sienten ja kaikenlaisten kovakuoriaisten ruokapöytä,paljonko se maksaa metsänomistajille ja yhteiskunnalle on sivuseikka.

Panelistien asenteet syrjäyttävät faktat.

Rane2 tiivistelmä on muuten hyvä, mutta tulkitsisin niin, että paneelit suosittelevat sitä mistä on eniten puutetta eli lahopuusta ja vanhoista metsistä. Taimikonhoidoista ja hakkuistakin on ilmeisesti jonkin verran puutetta, koska on havaittu että puiden latvukset ovat supistuneet. Eli hakkuiden vähentäminen (sen lisäksi että se vanhentaisi metsiä pitkään jatkettuna) heikentäisi heti puiden kasvukuntoa entisestään. Miten tämän saisi viestittyä suurelle yleisölle, kun yleismediassa toistuvat kirjoitukset ylimitoitetuista hakkuista, lahopuun vähyydestä ja uhanalaisista ötököistä?

Totta, lahopuut kyllä lisääntyvät sen verran kuin ötökkälaki sallii.

On tärkeää huomata, että ei ole hyödyllistä vanhentaa metsiä yleensä. Tai joillakin keskustelijoilla on, niillä jotka kasvattaisivat olennaisesti metsien kiertoaikaa. Nämä keskustelijat korostavat metsien roolia hiilivarastoina. Metsäalan ihmiset ovat varovaisia kiertoajan pidennyksen kanssa koska he tiedostavat riskit kuusikoissa. Tuhoriskien lisääntyminen pitäisi muistaa kasvun mahdollisen pienenemisen ohella keskusteluissa, mutta kaikki eivät usko riskien kasvuun tai siihen että siitä olisi haittaa. Se olisi huono kehitys jos kasvu alenisi ja tuhojen määrä nousisi yhtä aikaa. Ennustaminen on vaikeaa.

Siitä vallitsee aika pitkälle konsensus, että vanhojen metsien suojelualueiden määrää pitää lisätä Etelä-Suomessa. Näiden ei ole tutkimuksissa havaittu lisäävän kuoriaisriskiä. Lisäksi tulee lisätä vanhojen puuyksilöiden määrää ja lahopuiden määrää.