Keskustelut Metsänomistus Tiedepaneelit

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 10)
  • Tiedepaneelit

    Tästä virisikin jo keskustelua vihreiden metsäpolitiikan yhteydessä. Kyse ei kuitenkaan ole vihreiden metsäpolitiikasta, vaan poliittisen päätöksenteon perusteista ja miten niihin vaikutetaan. Siksi laitoin tämän mielenkiintoisen aiheen omaan ketjuunsa.

    Minusta erikoista näiden paneelien puolustelussa on se, että niiden kerrotaan tehneen hyvää työtä. Ne ovat esittäneet lukuisia ehdotuksia, joita ei kuitenkaan ole alettu toteuttaa. Onko tämä tieteellisen työn tarkoitus? Tuottaa ehdotuksia, jotka joku nöyrästi laittaa toimeen? Mielestäni paneelit ovat ymmärtäneet tehtävänsä väärin. Esimerkiksi sen sijaan, että ehdotetaan hakkuiden vähentämistä TIETEELLISEN paneelin tulisi tieteisiin perustuen esittää, MITÄ vaikutuksia hakkuiden vähentämisellä olisi suhteessa vapaaseen markkinaan. Päätöksentekijän tehtävä on tehdä johtopäätökset (ehdotukset) ja huolehtia niiden toimeenpanosta tämän tiedon pohjalta.

  • Metsuri motokuski

    Eihän tieteellisen paneelin päätökset tarkoita sitä että ne toteutetaan. Hehän ajattelevat asiaa hyvinkin suppealta pohjalta ja vain siltä kannalta mitä he tutkivat. Poliitikkojen pitää sitten tehdä päätös miten se vaikuttaa kansatalouteen ja hyvinvointiin. Sehän voi vaikuttaa niin että panelin suosituksia kaikilta osin ei voida ottaa käytäntöön.

    Nostokoukku

    Motokuski oikeassa. Ei tiedettä tehdä pelkästään markkinatalouden ehdoilla. Jos panelilta kysytään tieteellistä loppupäätelmää hiilipäästöjen torjunnassa, se antakoon sen, vaikka se kirpaisisi esim. metsänomistajia Politiikkojen vastuulla on sopeuttaa ne kansantalouden vaatimuksiin.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Nämä paneelit ovat tehneet hyvin yksisilmäistä politiikkaa, eikä kokonaisvaikutuksia suomalaiseen yhteiskuntaan ole ollut mitä esittää. Uhkauksia sitäkin enemmän.

    Husq165R

    Että mieluummin se ”mokin mummo” antamaan kokemuksellaan tietoa päätöksenteon tueksi!

    Nostokoukku

    Ei paneelien tehtävä ole tehdä politiikkaa. Eikä arvioida kokonaisvaikutuksia. Jos tieteellinen loppupäätelmä, joka perustuu tieteeseen, nähdään uhkaukseksi, ollaan, Kalle hyvä, hakoteillä. Jos katsastusmies käskee vaihtaa iskarit ja alapallonivelet, ei se ole uhkaus.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Selvästi enemmän hyötyä kuin haittaa tuottavat paneelien suositukset kannattaisi ottaa käyttöön ja jättää kiistanalaisemmat myöhemmäksi. Kansantalousvaikutukset ovat vaikeita laskea ja tuloksia on toisinaan vaikea tulkita. Sen kai pystyy arvioimaan, miten ja mihin metsäteollisuuden liikevaihdon aleneminen vaikuttaisi. Hiilinielukeinoista on saatu käyttöön ainakin turvemaiden tuhkalannoitus ja jalostushyöty.

    Luontopaneeli suositti 10 prosentin suojelua kaikkiin maakuntiin, mutta suositusta ei pantu täytäntöön. Tuntuu olevan vaikeaa suojella edes viimeisiä vanhan metsän rippusia valtion ja yksityisten mailla, vaikka tarpeesta lienee konsensus olemassa. Noiden lisäksi pienialaisten arvokkaiden luontotyyppien suojelu (lehdot, harjut, paahderinteet, raakkuvesien rannat) olisi kustannustehokasta ja vaikuttavaa.

    isaskar keturi

    Kyllä tieteentekijät juuri ovat oikeita esittämään arvioita kokonaisvaikutuksista – heillä on siihen paremmat ja kokonaisvaltaisemmat menetelmät kuin politikoilla, jotka arvioivat näitä puhtaasti omien preferenssiensä (ajamiensa etujen) kautta. Toinen asia on ovatko he valmiita tällaiseen arviointiin? Ei ole tieteentekijälle selitys, että ”se on vaikeaa” – jos se olisi helppoa ei se tiedettä olisikaan. Kokonaisarvioiden puute lienee syy, miksi paneelien toiminnan arviointi on nostettu hallitusohjelmaan, että on vähänlaisesti näyttöä kokonaisuuksien huomioimisesta (vaatii eri tieteenalojen yhteistyötä) – enempi hätäisiä heittoja yhden ongelman ratkaisusta ja ongelman siirtämisestä toisaalle. Vai oletteko nähneet jotain selvitystä siitä, mihin luontopaneelin 10% suojeluvaatimus johtaa? Taloudessa, työllisyydessä, sosiaalisessa hyvinvoinnissa, luonnon tilassa…

    Husq165R

    Liipaten toista viestiketjua. Jos esim. Itä-Suomalaiselle nuorelle ei riitä esim. haaveilemaansa motokuskin työtä, hän voi opiskella jotain toista alaa ja työllistyä sinne. Suomessa on käytännössä ilmainen opiskelujärjestelmä ihan yliopistoihin saakka.

    Näin toimitaan kaikilla muillakin aloilla ja muissa maakunnissa, enkä ymmärrä miksi metsäklusterin pitäisi olla poikkeus.

    mehtäukko

    Aamu tv:n kolmen poliitikon tieto ja ymmärrys asioista oli silmiinpistävää. Kun sll Hanna Halmeenpään alustelu päättyi toteamukseen:” hiilineutraauliutta ei voida hoitaa päästöjä vähentämällä, on pakko kysyä, mitä agendaa hlö ajaa?

    Noora Fageströmin ja Sara Seppäsen kommentit olivat älykkäitä ja oikeansuuntaisia: muut eu-maat on otettava laskelmiin mukaan eikä vain tuijottaa omia saatuja heiluvia lukemia, jolla pelotellaan teollisuus ja yrittäminen.

    Krista Mikkosen vetoaminen tieteeseen ja tiedepenaalien riippumattomuuteen on surkuhupaista, kun itse alkaa vedota kierto-aikojen pidennyksiin ja jk:n autuuteen…

    Metsuri motokuski

    Minusta hyvä esimerkki on tämä metsien hakkuiden vähentäminen ilmastollisista syistä. Sehän on varmaan ihan oikea ja järkevä päätös kun halutaan lisätä nieluja.

    Kun taas pohditaan asiaa taloudellisella tai maakuntatason työllisyyden kannalta niin tieteentekijät eivät tähän ottaneet kantaa. Eivät tietenkään kun se ei kuulunut heidän agendaan. Päätöksentekijät joutuvat ottamaan kantaa myös seurannaisvaikutuksiin ja pohtimaan asiaa kokonaisuutena. Sen vuoksi ei tiedepanelien suosituksia voi suoralla kädellä viedä käytäntöön.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 10)