Tänään 29.11. R Aalto ilmoitti TV1:n aamuteeveessä, että ”kun tilauskirjat ovat täynnä ja osinkoja näyttää olevan jaettavissa omistajille, työntekijöille kuuluu tästä siivu”…
Heitetään nyt yksinkertainen kysymys, mihin perustuu tuo logiikka?
Ne vanhat patruunathan pitikin hyvin huolta aikoinaan niin firmoistaan kuin työntekijöistäänkin. Sitten tuli kova kilpailuaikakausi ja sen mukaan tehtaiden lopettamiset , jos kustannukset nousi liikaa, ja kun puun kantohinnoistakin oli jo karsittu liian paljon jotta sieltä enää saattoi karsia lisäkustannuksia.
Laskitko Kurki säästyikö kaikki merkaamasi puut ? Voihan noita nauhoitulsia tehdä jos muutakaan ei ole ja se rauhoittaa omaa mieltä. Kyllä se motikuskikin osaa saman katsoa. Eikä se jätä sitä nauhoitettua puuta ottamatta jos se on tiellä.
Puiden merkkaaminen leimikolta on hyvä harrastus, jos on siihen aikaa ja muuten kiinnostusta. Voi esim. tehdä mallileimauksen; ei motokuski siitä yleensä ota nokkiinsa . Samoin säästöpuuryhmät voi hyvin merkata haluamaansa paikkaan.
Tehtaat tuottaisi voittoa vaikka kotimaisen kuitupuun kantohinta olisi normaali eli n. 100 % nykyistä parempi mutta ei vaan ole.
Kun nauhoittaa etukäteen kaikki jätettävät puut, tekee siinä itselleen tai metsälleen karhunpalveluksen, ellei nauhoita myös ajouran reunapuita – ja siistäkin jäävistä jokaikisen.
Jos ja kun joku tumpelo on ”leimannut” harvennuksen, mieluusti kirvesleimoin – Ja siihen tehdään rykäistään ajourat, niin on siinä hakkuujäljen arvostelija ihmeissään.
Kuitenkin metsänomistajan pitäisi todella osata leimata, ennenkuin alkaa ammattimetsuria opastamaan. Myös jätettävien puiden yksilöinti on taitolaji. Kokeneetkin Metsänomistajat ovat kilpailuissa epäonnistuneet surkeasti leimauksissa.
Säästöpuuleimaius on ehdottomasti kannatettava ajatus. Siitä vain pitää kertoa kuskille että se on tehty ja missä se on. Tärkeintä jos nauhoitus intoa löytyy niin tilan rajat ja kuvionkin jos intoa piisaa.
Mallileimauksen tekemiseen riittää pienempikin ala. Sen verran että idea selviää . Kuvion reunoja voi tietysti myös nauhottaa jos on tarvetta – kukaan ei nauhoita selviä rajoja.
MMK: Laskitko Kurki säästyikö kaikki merkaamasi puut ?
Kyllä harvennus meni merkkauksen mukaan. Merkkinauhatkin olen poistanut. Ajourilta tietenkin lähti merkattuja, mutta se keskusteltiin ennen työ aloitusta. Koko harvenusta en pyrkinytkään tekemään, vaan parhaat puut ehkä jätettävistä vähän yli puolet.
Palkkakustannukset sellutonnista ovat vain muutaman prosentin…Vaikka selluköpin palkat olisi 5x suuremmat, tehtaat tuottaisivat silti voittoa.
Sellutonnista koko tuotantoketjun osalta kaikkiaan palkkakustannuksia ovat loput, kun kaikista kustannuksista vähennetään yritysten voitto. Jos voitto non 10%, niin palkkakustannukset ovat 90%.
Kaipolassa palkkakustannukset Ruotsin nähden olivat n. 40% korkeammat. Tosin paperikoneet olivat leveämpiä eli tuottavuutta oli enemmän. Syy miksi palkkojen olisi pitäneet olla alemmat tulee muista kustannuksia esim. valtiovallan säätämät verot, jotka voivat olla korkeammat kuin kilpailijamaissa kuten polttoaineverot ja etäisyys markkinoista pitää tietenkiin huomioida palkkaa pyytässä, että kilpailukyky säilyy.
Lisäksi lakkoilu aiheutti satojen miljoonien menetykset metsäteollisuudelle alkuvuonna 2020 ja päälle noin 5 % palkankorotukset. Silläkin oli merkityksensä Kaipolan lopettamisessa, kun samaan aikaan kilpaijamaissa mentiin vanhoilla sopimuksilla koronaepidemian vuoksi.
Kaipolssa hävisi 450 työpaikkaa ja palkkakustannuksia n. 38 milj.e edestä. Kolmen paperikoneen tuotanto oli 700 000 tn/v ja sanomalehtipaperin viime vuoden hinnalla 400 e/tn liikevaihtoa 280 milj.e, josta palkkojen osuus n. 14%.
Tehdas oli kiikun kaakun ja jos menopuolella olisi ollut jo pitemmän aikaa Kehvelin 5-kertaiset palkkakustannukset 190 milj.e, niin Kaipola olisi lopetettu jo paljon aiemmin.
Ylisuuret paperitehtaan palkat ovat sama kuin maataloustuki, täysin turhia kustannuksia.
Paperitehtaan työntekijät kuitenkin tekevät jotakin palkkansa eteen ja kenties Suomi saa aikaan ulkomaan myyntiä.
Maataloustuesta ei ole lopputuloksena muuta kuin lisää ulkomaan velkaa, lisää hiilidioksidi päästöjä, vähemmän hiilinieluja ja kenties mustalle kuralle kynnetty peltoläntti josta saatu sadon arvo on vähemmän kuin sitä odottava kuivaus kustannukset.
Epätietoiselle kerrottakoon että tuki valuu täysin ulkomaille: työvoima palkataan ulkomailta, kalusto ostetaan ulkomailta, polttoaine on täysin ulkomailta.
Paperitehtaan työntekijän hyväksi voitanee nähdä että ovat Suomesta ja maksavat verot Suomeen sekä kuluttavat Suomalaisia palveluja.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.