Tänään 29.11. R Aalto ilmoitti TV1:n aamuteeveessä, että ”kun tilauskirjat ovat täynnä ja osinkoja näyttää olevan jaettavissa omistajille, työntekijöille kuuluu tästä siivu”…
Heitetään nyt yksinkertainen kysymys, mihin perustuu tuo logiikka?
Noh, jos nyt olette yhtään seuranneet markkinoita niin nyt joudutaan tuomaan kallista viljaa maailmalta maahan. Poislukien tietysti ruis mikä ei nykyisin oikein tahdo kelvata…
Vilja on nyt markkinoilla kallista, aika ohut on se omavaraisuus. Pulan puolelle menee…
Ennen nousi kova poru kun Englantiin meni voi puoleen hintaan kuin Suomessa sai kaupasta. Miten tulee toimia muiden parasiittipesien kassa, esim asumis- työttömyys – tekes- sitra- ja mtä niitä nyt urheilun lisäksi 600 milj. onkaan. Helpotukset ja kevennykset veroissa joukkoliikenteeseen …
Koska presidentti manitaan ensimmäisenä, siitä voi olettaa, että hän on edelleenkin ensisijainen johtaja.
No joo.
Toisaalta ulkopoliitinen valta on jaettu valtioneuvoston ja presidentin kesken.
Vuonna 1999 eduskunta hyväksyi uuden perustuslain, joka tuli voimaan 1. maaliskuuta2000 Suomen ensimmäisen naispresidentin Tarja Halosen ensimmäisen presidenttikauden alussa. Hallitustunnustelijan nimittäminen siirrettiin presidentiltä eduskunnalle.Ulkopoliittinen valta jaettiin presidentin ja valtioneuvoston kesken, kun aikaisemmin se oli kuulunut vain presidentille.
EUn maatalouspolitiikassa on sovittu, että maanviljelijät saavat tuotteistaan maailmanmarkkinahinnan, jotta niillä voidaan käydä maailmanmarkkinoilla kauppaa eli viedä ja tuoda ylijäämiä. Maailmanmarkkinoiden hintasolla tuottaja ei tule toimeen miissään EU-maassa ja siksi EU ja ko valtio maksavat maataloustukea. Kuluttaja ei tässä menetä mitään siihen nähden, ettei tukia olisi, sillä sitten kuluttajahinta olisi vastaavasti korkeampi, kun tuottajan on saatava sellainen hinta, että elää.
Kukanhan tuottaisi toisille ruokaa, jos sen tuottaminen olisi tappiollistä.
Teifelin Zumi?
Itselleenhän tuottaja tietenkin tuottaisi ruoan, että pysyisi hengissä. Mutta kuten tiedetään kaikki 95% kansasta eivät ole tuottajia.
Tietoni mukaan melkein kaikki Euroopan maat tukevat valtionsa verovaroista maataloustuotteita. Varmaan eniten tuetaan viiniteollisuutta. Uskon että Suomen elintarvikkeet eivät niin erinomaisia ole etteikö ne menisi kaupaksi ilman tukea. Toisaalta jos maa on pelkästään tuontielintarvikkeiden varassa niin voi hyvin kuvitella että huonon sadon aikaan ei elintarvikkeet ainakaan halpene jos niitä yleensä saa. Onhan se oma maatalous yksi omavaraisuus kysymyskin
Kurki:”Olihan jo jokin groupin moto ketju tehnyt konkurssin. Useita koneita yrittäjällä. Taitavat metsuri eivät ole halpoja. Halvat metsuri eivät ole taitavia.”
-Noinhan voisi uskotella, vaan eipä se noin ole.
Jos olisi, olisivat palkat pari vuotta sitten kolminkertaistuneet, kuten kolminkertaistui sellun maailmanmarkkinahinnat. Vaan minkään hinta ei oussut kotimaassa, ei raakapuun hinta, ei metsäkoneurakoitsijoiden taksat, eikä varsinkaan paperimiesten ansiot!
Norjassa sellutehtaiden omistajilla on erilainen laskuoppi kuin Suomalaisilla. Kun Norski laskee kannattavuuttaan, hän kertoo tuotantokustannukset vain kahdella. Suomalainen käyttää kertoimena neljää. Ei vaineskaan, markkinat määräävät hinnan, mutta ne eivät vaikuta palkkoihin!
Nythän se nähdään. Teollisuusliitto haluaa palkankorotuksia kun teollisuudella pyyhkii hyvin. Haluavat kuulemma osan hyvästö tuottavuudesta. Katsotaan nyt mitä saavat.
Tietenkin markkinat vaikuttavat palkkoihin Supercell maksaa työntekijöilleen keskimäärin 20k€/kk. Selluntekijöistä eikä paprumiehistä ei ole mitään pulaa, siksi heille maksetaan vain yleiskorotukset. Jos motokuskeista tulee pula heidän palkkansa nousee keskimääräistä enemmän.
Toisaalta kukaan ei ole esittänyt, että palkansaajien pitäisi alentaa 20% palkkojaan luonnonsuojelun takia. Niksmannit eivät ole valmiita laittamaan nopeusrajoituksia moottoriteille, vaikka se leikkaisi liikenteen päästöjä kymmeniä prosentteja. Se on helppo tieteellisesti todistaa. Vaikutus olisi moninkertainen verrattuna Suomen liikenteen kokonaispäästöihin. Mutta pelissä on myös koko Saksan autoteollisuuden imago.
Kurki:”Olihan jo jokin groupin moto ketju tehnyt konkurssin. Useita koneita yrittäjällä. Taitavat metsuri eivät ole halpoja. Halvat metsuri eivät ole taitavia.”
Ei ole minun kirjoittamaa tekstiä.
Tuhon voisi lisätä, että hakkaajan työtä harvennuksissa helpottaa ja lisää hakkuun tuottavuutta merkkaamalla esim. nauhoilla parhaat jättettävät puut. Silloin harvennus helpottuu, kun ei tarvitse tiirailla mitkä puut ovat parhaita jättäväksi. Viimeksi nauhoitin 2 ha 3 ha:n vähän huonolaatuisessa ensiharvennushakkuussa, jossa oli mukana myös 2 ha avohakkuu.
Mtsäteollisuus on suhdanneherkkä ala. Esimerkiksi metsäteollisuudessa vuoden 2008 ja ennen sitäkin dollaripohjaisten hintojen koko ajan noustessa nousun voitot Suomessa ulosmitattiin palkkoihin ja sitten vuonna 2009 finanssikiisissä romahtaa maailmanmarkkinoiden hintataso ja maksuvaluuttakin dollari niiaa rajusti, niin käytännössä koko Suomen metsäteollisuus oli konkurssissa. Kilpailijamaissa voittoja ei ulosmitattu palkkoihin, vaan maltilliset palkankorotukset jätti voitot metsäteollisuudelle eikä siellä mitään suuria tapahtunutkaan.
Suomessa ay-liikkeen ulosmittaus lopetti metsäteollisuudessä työt 20 000 suomalaiselta ja monet metsäteollisuuspaikkakunnat joutuivat suuriin vaikeuksiin verotulojen romahdettua ja mikä ikävintä metsäteollisuus päätti jättää Suomen.
Metsäteollisuuden tilannetta pitäisi ajatella periaatteella, että jos Suomessa palkkoja nostetaan 10% enemmän kuin kilpailijamaissa, niin tuotteistakin pitäisi saada 10% parempi hinta, että teollisuuden kilpailukyky säilyisi, jos tuottavuus pysyy samalla tasolla. Kuten hyvin tiedetään, Suomi ei määrää maailmanmarkkinoiden hintatasoa, niin tämän jälkeen kilpailijamaat porskuttaa ja Suomen metsäteollisuus taistelee olemassaolosta.
Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että metsäjalosteen (paperi. sellu, kartonki, joissa puuraakaineen osuus on pieni) loppuhinnasta 90% on palkkakustannuksia, kun teollisuuden voitto 10%. Menopuolen kaikki ostopanokset ja velkojen (esim. tehdasinvestointi) maksu sisältävät palkkoja ja voittoja suhteessa 90%/10%.- Aina kun palkkasopimuksia tehdään ja palkkoja korotetaan metsäteollisuudessa koko tuotantoketjun ja ostopanosten palkat kannolta satamaan nousevat eivät vain paperitehtaan palkat kuten jotkut näyttävät sen ymmärtävän.
Puutavarassa osuuden ovat erilaiset, mutta sielläkin puun hinnan ollessa sama kuin kilpailijamaissa, niin maailmanmarkkinahinta märää suomalaisen palkkakustannustason samaksi kuin kilpailijamaissa miinus kuljetusmatkakustannus keskuksen kilpailijamaahan Saksaan Keski-Eupooppassa.
Suomen suhdanteet niin metsätalouden, teollisuuden kuin kaupan aloillakin tulee paranemaan huomattavasti kun nämä vanhat patruunat periaatteineen poistuvat riveistä.
On jo nähtävissä uuden sukupolven yrittäjien vastuullisuus työntekijöitään kuin yhteiskunnan velvoitteitakin kohtaan.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.