Keskustelut Metsänhoito Terveisiä harvennukselta!

Esillä 9 vastausta, 71 - 79 (kaikkiaan 79)
  • Terveisiä harvennukselta!

    Kuluneen kesän harvennukset ovat olleet pääosin erinomaisia työmaita . Muutama kuvio oli tosin jäänyt ennakkoraivauksen osalta vaiheeseen , mutta kokonaisuus on hyvä.

    Yksi asia pitää nostaa erityisen myönteisenä esille. Ne ennakkoraivaukset on tehty kerrankin asiallisesti ja oikeaan aikaan. Kohteet ovat olleet sekä yhtiön ,että yksityisten mailla , pinta-alaltaan muutamia kymmeniä hehtaareja. Raivauksen ajoitus on hyödyttänyt sekä metsän kasvua , että harvennuksen onnistunutta toteutusta.

    Tiuhasta kuusentureikosta männikössä on jäljellä vain lahot kannot ja uutta versontaa ei esiinny lainkaan. Kasvatettavan puulajin kasvupyrähdys ja latvuston sulkeutuminen on estänyt tehokkaasti uusien versojen syntymisen. Muutama kynänpaksuinen koivunrassi ei menoa haittaa. 4-5 vuotta sitten tehty ennakkoraivaus on lihottanut puustoa melkoisesti . Hehtaarikertymä on kasvanut useilla kuutioilla ja jätettävien puiden rungot ovat vahvistuneet kestämään tuulta ja tuiskuja.
    Näitä työmaita kelpaisi esitellä laajemminkin . Yksi puute nissä kuitenkin on. Kemeraa ei ole käytetty. On käytetty tervettä järkeä.

    PS . Aaltoilalta oli taas tänään nasakka kolumni ”maastullissa” ..kannattaa lukaista

  • jees h-valta

    Gla ja sikari. Voitte aivan hyvin koota täältä Metsälehden keskusteluista sen ohjekirjan minun kommenteistani ilman tekijänoikeusmaksua. Kirjasta joutuisitte pulittamaan rahaa ja kun teillä ei sitä osata metsästä ottaa sekin koituisi muiden tulojen rasitteeksi. En sitä halua joten olkaa hyvä. Siitä vain koostamaan. Rikastutte vielä eläissänne! (Kunhan kiirettä pidätte) Metsä saa silloin maksaa kun se myös tuottaa.

    sikari

    Onhan myös kuvat vapaasti käytettävissä. Niitä voisi olla vähän enemmän.

    A.Jalkanen

    Työ tekijäänsä neuvoo?

    jees h-valta

    Nyt jätkä sekoitti kyllä omat opuksensa. Toiseen taskuun, siellä se sinun Tapion toiveuusinnat löytyy. Kuvia tulee taas syssymmällä tästä mänty/ylispuukoivun kasvatusalalta ainakin. Kunhan saadaan männyt hiukan vielä kasvamaan että näkyy paremmin. Ja sitähän ne nyt näyttää tekevän komeasti. Ei ongelmia. Todella, A.J. oikeassa, jos ei metsässä opi itsekseen on jotain vialla. Sellainen tarvii ne molempien taskujen oppaat, kuten eräs!

    Puuki

    Alikasvoksena kasvavat männyt kelpaa erit. hyvin hirville. Mutta senkin toki työ neuvoo tekijälle ellei  ole halua opiskella asiaa etukäteen.

    Gla

    ”Työ tekijäänsä neuvoo?”

    Jossain määrin kyllä. Ongelmia on vain kaksi.

    1. Tulokset tulee aika hitaasti ja tuona aikana ehtii tehdä paljon muutakin. Olen minäkin katsellut aiemmin tekemiäni raivauksia ja ihmetellyt, mitä ihmettä on joskus tullut raivurin kanssa tehtyä. Lähinnä siksi, että raivattu kuusitaimikko on kasvanut viidessä vuodessa lähes läpipääsemättömäksi tiheiköksi. Raivaushetkellä näytti oikein hyvältä.

    2. Vertailukohtaa ei ole. Vielä vuosienkin jälkeen voi olla tyytyväinen lopputulokseen, kun ei tiedä vaihtoehtoisen menetelmän lopputuloksesta.

    Allekirjoitan Jessen näkemyksen siitä, että metsä saa maksaa, kun se tuottaa. Onhan tulos tulojen ja menojen erotus valitulla laskentakorolla diskontattuna. Siinä taimivaiheen kustannukset, kuten aidan tarkastuskilometrit, tekee ihmeitä kuitupuun tuotannolle. Olkoonkin sitten naamioitu ulkoiluksi. Toisaalta minun metsäni ei tuottaisi yhtään enempää, vaikka hankkisin kaksi traktoria, kaksi mönkijää ja kaksi lava-autoa. Toivottavasti Jessen metsän tuottojen parantumisella noiden kulut katetaan. Hiukan kyllä epäilen, koska joskus perusteena oli hyvät vehkeet, joilla on mukava metsässä puuhastella. Toisaalta kun laskentakoron käsitekin on vieras, hiukan epäilen laskelmia kustannusrakenteen kasvattamisella saadusta hyödystä.

     

    jees h-valta

    Puukille taas muistutus etten kasvata metsiä hirvimafian ehdoilla. Vaan teen edelleen omia ratkaisuja. Kyllä sinne aitavärkit on lähtövalmiina syksyä varten. Jos ei metsästys tuota tulosta.

    Gla

    Eli varaudut aitaamaan männyn alikasvoskuvion, vaikka juuri sanoit aitaavasi vain hybridihaapoja? Montako vuotta veikkaat tällaisten mäntyjen olevan hirvien ruokalistalla ja paljonko aitojen ylläpito tuona aikana vaatii ajettuja kilometrejä ja työaikaa metsässä?

    jees h-valta

    Uskon ettei oikeastaan lainkaan. En ainakaan usko tarvitsevani siihen muuta kuin aidan. Sen ohjausvaikutus riittää. Paikka on hyvänäkyvyyksinen ja aita erottuu helposti maastossa. Ei elukat ehdontahdoin tunge suljettuun aitaukseen. Jos sinne joku sitten vahingossa törmää se jatkaa vauhdilla eteenpäin. Yleensä ne pelästyy vähintäänkin yhtäpaljon kiinni jäävää nauhaa kuin sitä virrallisena tärskyäkin. En ole tähän mennessä joutunutkaan aitaamaan männyn aloja. Joten uhka on aika pieni enkä ainakaan vielä tee asiassa muuta kuin seurantaa. Minulla on Harjavallassa siemensyntyistä mäntytaimikkoa suosaroilla eikä niissäkään pahempia ongelmia ole ollut. Yleensä niistä näyttää menevän hirvien suihin vesasyntyinen hieskoivu. Tämä on ensimmäinen istutusmännikkö ja muutaman kilsan päässä. Helppo seurata tilannetta illan metsälenkillä.

Esillä 9 vastausta, 71 - 79 (kaikkiaan 79)