Tottahan se on että energiapuuleimikko kemeratuen kanssa voi antaa ensiharvennusleimikosta hyvänkin tulon verrattuna normi ensiharvennukseen. Mielestäni etu on siinä että hyvin hoidettu ensiharvennus voidaan kasvattaa isommaksi kuin energiapuuleimikko jolloin hehtaarikertymä kasvaa selvästi suuremmaksi. Nyt kun kemeran kohtalosta ei jatkossa mitään tiedä niin onhan se jonkinmoinen riski kasvattaa taimikkoa pelkän tuen nojalla. Ilman tukeahan energiapuunkorjuu on kannattamatonta.

Juuri näin kun Gla tässä kertoi, on yleinen harha että energiapuuta korjataan vain huonosti hoidetuista ”risukoista” Toki sitäkin tehdään, esim UPM tekee sitä Fixteri paalaimella hinta noin 3e motti, energiapuuta kannattaa korjata hyvin hoidetuista metsistä jotka kasvaneet täystiheinä ensiharvennukseen asti jolloin saadaan tuet+riittävästi puuta näin ainakin olen tehnyt omalla kohdalla.

”4-5 vuotta sitten tehty ennakkoraivaus on lihottanut puustoa melkoisesti . Hehtaarikertymä on kasvanut useilla kuutioilla ja jätettävien puiden rungot ovat vahvistuneet kestämään tuulta ja tuiskuja.
Näitä työmaita kelpaisi esitellä laajemminkin . Yksi puute nissä kuitenkin on. Kemeraa ei ole käytetty. On käytetty tervettä järkeä.”

-Herää kysymys: Onko tuollaisessa tapauksessa kyse hakkuualueen ennakkoraivauksesta vai taimikonhoidosta?

Onko yleensä kiellettyä käyttää ”tervettä järkeä” Onko aina ihan pakko kytätä Kemeraa, vaikka metsän tila vaatii R-sahaa?

Itarat ja ahneet ”ituniskat” eivät nouse edes eukkonsa päälle, elleivät saa jonkinlaista tukiaista. Pönkäksi sitä sanottaisiin, mutta ilman tukea ei pönkkää esiinny edes housuissaan.

Kemera pitää lakkauttaa – ainakin nykymuodossa, jossa tavoite näyttää olevan vain rahan kylväminen vetelille ja ahneille.

Kemera pitäisi kohdentaa pääosin varhaisperkausten ja taim. hoitojen tekoon eikä e-puu-harvennuksiin.   Nmh:n tuki eh-kelpoisiin metsiin on tukea eh-puun ostajille ja se voidaan hyvin korvata nostamalla kuitupuun hintaa tuen verran ylemmäs.  Silloin riittävät oikea-aikaiset taimikonhoidot vähentämään huonosti kannattamattomien vitelikkojen korjuun tarvetta. E-puun tukemista energiantuotannossa pitäisi muuttaa koskemaan vain kotimaasta hankittua puuta käyttöpaikoilla lämpölaitoksissa , silloin harvennusrästit vähenisi automaattisesti ilman kemeratukeakin.

Ylitiheinä kasvatetut taimikot, joissa on tehty taim. hoidot aikoinaan ep-harvennus tähtäimessä, pitää kuitenkin jossain tapauksissa korjata jo ennen normieh-puukokoa koska muuten metsä ehtii mennä piloille .   Taimikonhoito isokokoisissa jo e-puuta sisältävissä taimikoissa on  usein liian kallista.  Esim. männyntaimikoissa ylitiheydestä aiheutuva kasvutappio tulisi helposti suuremmaksi kuin aikaisen harvennuksen ja leveiden ajourien aiheuttama kasvutappio .

Visa: ”Älähän nyt Jätkä! Milläs minäkään sitten aina uusia autoja ostan, jos Kemera lopetetaan?!!”

Myymällä järeämpää kuitupuuta, pikkutukkia ja parrua ja kaikki yhteenlaskettuna enemmän kuutioita hehtaarilta. Isompi määrä ja parempi kuutiohinta = Isompi ja kalliimpi uusi auto kolme kertaa vuodessa!