Jätkä: #Sahauskisoissa ketjut viilattiin puoliväliin asti aina heti uutena. Usein ne saatiin maahantuojilta koneella smirklattuina puoliväliin asti.#

En epäile yhtään Jätkän taitoa vaikkapa sahaketjun kunnostuksessa, mutta tuo juttu ei oikein ”natsannut”, että mitä tarkoittaa? Itse en ole oikein osannut koskaan tuollaisissa huoltohommissa malttaa toimia tarkasti vaikka sahaakin on tullut käytettyä jonkinverran.

Pojasta ei ole ”polvi parannut”, koska menin pojan rantteelle puita tekemään. Laippa eteni rakoon puoliväliin ja sitten loppui eteneminen! Ketju puolti niin paljon. Vasta kolmannella viilauksella sain ketjun menemään suurinpiirtein suoraan.

Nyt odottaa n. 20 kiintomottia m.sahaa, koska pölkyt eivät sopineet klapikoneen 25 cm:n kidasta. Huskin 445 ja 531 ovat asemissa. 13 ” laipat molemmissa. Pölkyt ovat saattaneet pyöriä maassa, joten viilauksia saattaa tulla joka pölkylle. Aikaisemmin oli sahaketju-klapikone ja laitoin pienen smirkelin, jolla kyllä ketju tulee sahauskuntoon. Smirkelillä ketju kuluu teroitettaessa nopeammin kuin viilalla.

Niin! Ohjuri – rullaviilanohjuri on oikein hyvä silloin, kun teroitusviilaus on mennyt aivan poskelleen. Sillä on mahdollista saada kulmat ja kourun muoto kohdalleen – Jos osaa ohjaimen pistää oikein ketjulle ja se on tarkoitettu juuri sille ketjulle.

Kuitenkaan en käyttäisi rullaohjuriakaan joka kerta, vain silloin, jos viila on esim uponnut liian syvälle, taikka kulmat ovat ihan mitä sattuu.

Teroituskoneella ei KOSKAAN saa yhtä hyvää laikkuuta kuin viilalla, jos osaa viilata ja näkö on tallella.

1: Jokaisen hampaan pitää olla samanlainen = yhtä pitkä/ korkea. 2: Yhteenkään hampaaseen ei saa jäädä minkäänlaista pintavauriota. 3: Viila pitää olla oikean kokoinen. 4: Kun hammasta viilataan, sitä pitää työnnellä niin kauan, että se on terävä. Hampaan särmään nousee kierre, jonka tultua särmä on terävä.

Ei riitä, että viilaa ketjua, se on turhaa, jos sitä ei teroita teräväksi.

Uuden ketjun smirklaus n. puoliväliin tehtiin siksi, että sahausrako kapenee huomattavasti, ketjun hampaiden hankaus puuhun vähenee ja myös ketju hieman kevenee. Ketjut Smirklattiin siksi, että niiden leikkuuteho parani. ne olivat lähes uusia kisassa siksi, että ne eivät horjuneet laipan urassa.

Jos harrastelijan pöllit ovat kovasti maaham sotkeutuneet, niin minä putsaisin kirveellä pienen alueen katkaisukohdalta ja työntäisin siitä laipankärjen sisään – Ei läpi. Kun sahaa koko ajan vetävällä terällä niin, että ketju tulee purujen kanssa ulos, ketju ei tylsty ”lainkaan” kuoressa olevasta maasta.

Tuota menetelmää on käytetty ”AINA” hiekkatien varressa olevien puiden kaatosahauksissa, eli EI vedätetä kuoressa olevaa hiekkaa / pölyä puun sisään, vaan pöllytetään se aina poispäin = tielle päin.

No nuo minun pöllit eivät ole kovin pahoja, koska ne ovat metsästä lumen aikana tehty. Leikkoja tulee paljon, koska teen puolimetristä halkoa, eli 3-metrinen pölökky viidestä kohti poikki. Osan pölkyistä saan klapikoneen terien läpi, mutta suuremmat ja pahimmat täytyy sitten painaa tr-metrihalkaisijalla. Se on vähän hitaampaa hommaa kuin klapikoneelle suoraan.

Petkeles. Meille järjestettiin tentti teräketjun kunnostusvirheistä.Siis ketju, johon oli tehty virheitä noin 15 kpl. Aikaa 1 minuutti ja löysin 15 virhettä, joista yksi oli eri tulkinnalla kuin raadilla, mutta edelleen olen sitä mieltä, että olin oikeassa. ( ketjussa oli yksi hammas viilattu 90 asteen kulmaan ja minä sanoin, että se on haukan nokalla)

Jos valaistus on hyvä, näen kyllä ilman laseja, mutta jos hiukankaan hämärtää, on esim sen kierteen syntymisen havaitseminen jo ilman laseja vaikeampaa.

Koko viilauksen periaate pitää olla TEROITUS. Ei viilaus!

Kun trimmattiin teriä sahauskilpailua varten, syvyydensäätöhampaiden alennusta tehtiin todella hartaasti, eli kokeiltiin samanlaiseen puuhun kuin kisoissa on. Sitten alennettiin yksi pukkaus joka piikkiä – koesahaus  ja sama juttu. Niin kauan, että juuri saha veti täysillä purua.

Sitten mentiin Tampereelle kisoihin. Sahan maahantuojan virittäjä KÄSKI sahan kanssa puheilleen. Sanoin, että kaikki on kunnossa – ketjukin. Äijä sanoi: ”Niinhän kaikki on luulleet tähän asti”. Tempaisi sahan käyhtiin ja sahasi pystypölkystä yhden kiekon. Sanoi”Tämä on hyvä, saat sahata tällä” ( Ukko ei ollut koskaan sahannut niin hyvin leikkaavalla sahalla)