› Keskustelut › Metsänomistus › Tekeekö luonnonvarakeskus (Luke) e-vuosikirjallaan metsäpolitiikkaa?

Esillä 4 vastausta, 11 - 14 (kaikkiaan 14)
1 2

  • Tekeekö luonnonvarakeskus (Luke) e-vuosikirjallaan metsäpolitiikkaa?

    Lähetetty: 9.2.2016, 07:37

    Luken tilasto 14.1.2016 on luettavissa osoitteessa: ”Luken e-vuosikirja”.

    Etusivun otsikointi:
    ”Uusi e-vuosikirja kokoaa ruoka- ja luonnonvaratilastot samoihin kansiin.
    Luken tilastopalvelujen ensimmäinen e-vuosikirja on julkaistu. Siihen on koottu yhteen kattavat tilastotiedot maataloudesta, metsäalalta sekä kala- ja riistataloudesta. Verkossa olevan vuosikirjan lähtökohtana on ollut tilastotuotannon dikgitalisointi ja avoin saatavuus.”

    Esimerkiksi puuntuotannon osalta tilastoitiin vuoden 2014 kantorahatuloina 1,92 miljardia euroa. Korjuukustannusten osalta tilastoa en löytänyt.

    Poimintoja tilastoista-otsikon alla on maininta ”metsäteollisuuden käytöön hakatun raakapuun määrä – 55,9 miljoonaa kuutiometriä, mikä on edellisvuoden tapaan huippulukema”. Jäljempänä on metsästyksen osalta mainittu: ”Riistasaaliista saadun lihan arvoksi arvioitiin noin 63 miljoonaa euroa” Tästä valtaosa koostuu hirvenlihan arvosta.

    Kantorahatulot on esitetty ilman korjuukustannuksia, mutta metsästyksestä saadun saaliin arvoon sisältyvät myös kaikki metsästyksestä aiheutuneet kustannukset. Näin ilmeisesti haluttiin tilaston avulla saada metsästykselle ylikorostettua arvoa.

    Myöskään hirvistä koituvia yhteiskuntataloudellisia menetyksiä ei tästä Luken tilastosta löytynyt. En löytänyt edes metsävahinko-tilastoa. Tuntuukin siltä, että näin tilastojen yhdistämisillä tehtään metsäpolitiikkaa. Hirvenlihan arvoa näin korostamalla johdetaan suurta yleisöä tietoisesti harhaan.

    .

    Tekijä
    mehänpoika
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • mehänpoika 11.2.2016, 15:58

    Timppa:
    ”Eli todellisuudessa saaliin arvoksi muodostuu negatiivinen luku”.

    – Olen tässä asiassa täysin samaa mieltä Timpan kanssa.

    – Ihmettelen edelleen, miksi sitten monissa tilastoissa halutaan käyttää kilojen sijaan tai – lisäksi euromääräistä arvoa? Hirvisaaliin määrä kiloissa saadaan melko tarkkaan kaatotilastoista, kuten lihan arvokin, mikä tuskin perustuu tutkimuksiin vaan arvioon.

    – Luken tilastotiedon ”avoin saatavuus” (otsikon mukaan) edellyttää, ettei kansalaisia johdeta tilastoilla harhaan. Tilastojen yhteismitallisuuden laiminlyönti sekä epämiellyttavan tiedon (hirvivahingot mm) jättäminen laskelmissa ilman huomiota tai jättäminen kokonaan pois tilastoista ihmetyttävät. Ilmeisesti Luke tukee uskollisesti rahoittajansa asiaa, mikä on jatkoa MMM:n ja eri tutkimuslaitosten organisaatiouudistukselle.

    A.Jalkanen 12.2.2016, 09:50

    Mehänpoika on valitettavasti osittain oikeassa: kun metsän ja muiden luonnonvarojen tilastot on yhdistetty Luken fuusiossa, joidenkin tietojen löytäminen on käynyt vaikeaksi. Aikaisemmin eli 2014 saakka oli metsätilastollisesta vuosikirjasta löydettävissä kompaktissa muodossa kaikki tarpeellinen tieto. Suuri osa entisistä taulukoista puuttuu e-julkaisusta, esimerkiksi puuston määrä ja kasvu alueittain. Toivotaan että nämä ovat käynnistysvaikeuksia ja nähtäville tulee lisää tietoa ja että hakuominaisuudetkin paranevat. Kaikki julkinen tieto tulisi olla haettavissa ainakin kohdasta ”Tilastotietokanta”.

    Yhden uuden tilaston löysin – kiitos tästä! – eli Kemera-tuen käyttö vuonna 2014.Taulukosta ilmenee esimerkiksi, että luonnontuhometsityksiin on myönnetty kemera-tukea 1,5 miljoonaa euroa, eli kaikkiin muihin kuin hirvituhoihin on mennyt tuon verran.

    http://stat.luke.fi/metsanhoito-ja-metsanparannustyot

    Olen samaa mieltä mehänpojan kanssa, että nyt hirvituhojen merkitystä on vaikea todentaa, kun metsävakuutustilastoa ja metsätuhotilastoa ei löydy. Kokonaiskuvaan kuuluisi tietenkin myös tieto hirvilupavarojen määrästä ja käytöstä tuhokorvauksiin ja muuhun kuten riista-aitojen rakentamiseen.

    Laittakaapa tähän linkkejä jos teette löytöjä.

    A.Jalkanen 15.2.2016, 08:23

    Koe: ketjujen otsikkolistan mukaan mehänpoika olisi kirjoittanut ketjuun, mutta vastausta ei näkynyt, joten kokeilin, toimiiko ketju normaalisti.

    mehänpoika 15.2.2016, 18:11

    Tällainen tilastointi Luken toimesta antaa väärää informaatiota päättäjille. Polttavaan hirviongelmaan ei ehkä kukaan kansanedustaja pysty eduskuntaryhmien ryhmäkurin vuoksi puuttumaan. Se olisi lähes sama kuin poliittinen itsemurha.

    Esimerkiksi vuonna 2005 kun valtiontalouden tarkastusvirasto julkaisi tarkastuskertomuksensa, http://www.hirvitarkastus 100/2005, ei kertomuksen anti edennyt eduskuntasaliin asti. Eduskunnan talousvaliokunta katsoi hirvistä koituvat menetykset, 130-175 milj. euroa/vuosi (enimmäkseen hirvikolareista aiheutuneita kuluja) hyväksyttäviksi eli nosti kädet pystyyn, koska MMM katsoo syylliseksi hirvikolareihin useinmiten kuljettajan.

    Metsäpuolelta taas ministeriö ei oli teettänyt seikkaperäisiä laskelmia hirvien haitoista. Vain hyötyjä on pyritty tutkimuksen keinoin osoittamaan. Kritikoimani Luken hirvi-hyötyjä korostava tilasto ajaa samaa vuotuisiin pyyntilupiin perustuvaa hirvipolitiikkaa, josta metsänomistajat ja kansantalous ratkaisevasti kärsivät.

    Hallitus ja Eduskunta näpertelevät mieluimmin ”nappi ja neppari” -tasoisten ongelmien parissa, joista Suomen velkaantumiselle, kilpailukyvylle ja työllisyydelle ei ole pitkällä tähtäimellä kovinkaan suurta merkitystä.

Esillä 4 vastausta, 11 - 14 (kaikkiaan 14)
1 2