Keskustelut Metsänomistus Tekeekö luonnonvarakeskus (Luke) e-vuosikirjallaan metsäpolitiikkaa?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 14)
  • Tekeekö luonnonvarakeskus (Luke) e-vuosikirjallaan metsäpolitiikkaa?

    Luken tilasto 14.1.2016 on luettavissa osoitteessa: ”Luken e-vuosikirja”.

    Etusivun otsikointi:
    ”Uusi e-vuosikirja kokoaa ruoka- ja luonnonvaratilastot samoihin kansiin.
    Luken tilastopalvelujen ensimmäinen e-vuosikirja on julkaistu. Siihen on koottu yhteen kattavat tilastotiedot maataloudesta, metsäalalta sekä kala- ja riistataloudesta. Verkossa olevan vuosikirjan lähtökohtana on ollut tilastotuotannon dikgitalisointi ja avoin saatavuus.”

    Esimerkiksi puuntuotannon osalta tilastoitiin vuoden 2014 kantorahatuloina 1,92 miljardia euroa. Korjuukustannusten osalta tilastoa en löytänyt.

    Poimintoja tilastoista-otsikon alla on maininta ”metsäteollisuuden käytöön hakatun raakapuun määrä – 55,9 miljoonaa kuutiometriä, mikä on edellisvuoden tapaan huippulukema”. Jäljempänä on metsästyksen osalta mainittu: ”Riistasaaliista saadun lihan arvoksi arvioitiin noin 63 miljoonaa euroa” Tästä valtaosa koostuu hirvenlihan arvosta.

    Kantorahatulot on esitetty ilman korjuukustannuksia, mutta metsästyksestä saadun saaliin arvoon sisältyvät myös kaikki metsästyksestä aiheutuneet kustannukset. Näin ilmeisesti haluttiin tilaston avulla saada metsästykselle ylikorostettua arvoa.

    Myöskään hirvistä koituvia yhteiskuntataloudellisia menetyksiä ei tästä Luken tilastosta löytynyt. En löytänyt edes metsävahinko-tilastoa. Tuntuukin siltä, että näin tilastojen yhdistämisillä tehtään metsäpolitiikkaa. Hirvenlihan arvoa näin korostamalla johdetaan suurta yleisöä tietoisesti harhaan.

    .

  • harrastelija

    Mehänpojan lainaus ja kommentti:

    $”Riistasaaliista saadun lihan arvoksi arvioitiin noin 63 miljoonaa euroa” Tästä valtaosa koostuu hirvenlihan arvosta.

    Kantorahatulot on esitetty ilman korjuukustannuksia, mutta metsästyksestä saadun saaliin arvoon sisältyvät myös kaikki metsästyksestä aiheutuneet kustannukset. Näin ilmeisesti haluttiin tilaston avulla saada metsästykselle ylikorostettua arvoa. $

    * käsittääkseni kantorahatulot tulevat metsänomistajille ja korjuukustannukset laskuttaa korjuuyrittäjät. Ensiharvennuksilla korjuutulot / menot ylittävät kantorahatulot. Päätehakkuulla päinvastoin.

    * metsästyksen saaliin arvo on taas nettotulos, koska siitä on vähennetty lainauksen mukaan metsästyskustannukset.
    Eli metsästyksestä on pyritty saamaan todellinen tulos.
    Metsästyksen kustannukset ovat lähinnä alan harrastajille tulevia kuluja. Tuloina ne kulut menevät taas yhteiskunnan toiminnan hyväksi; kauppa, liikenne ym…

    mehänpoika

    harrastelija: ”Metsästyksen saaliin arvo on taas nettotulos, koska siitä on vähennetty lainauksen mukaan metsästyskustannukset.”

    – Mitä lainausta tarkoitat?
    Jos metsästyksen nettotulokseksi jää 63 miljoonaa euroa, tulisi siitä valtion saada pääomavero kuten raakapuun myynnistäkin. Näi ei ole käynyt metsästäjien pakastimiin joutuneesta hirvenlihasta, tuskin enemmälti myydystäkään. Liiketoiminnasta tulisi päälle vielä päälle ALV:

    – Mielestäni ”metsästyskustannuksiin” kuuluisivat vielä hirvistä koituvat menetykset metsille, pelloille sekä liikenteelle. Onhan hirvenmetsästys ” vuotuisilla pyyntiluvilla säädeltyä metsästystä”. VTV:n mukaan kustannuksia niistä kertyy 130-175 milj. euroa joka vuosi.

    A.Jalkanen

    Tilastoja tehtäessä, esitettäessä ja luettaessa on tarkkuus ja taustaoletusten esille tuonti tärkeää. Tilastoja voidaan esittää vain asioista joista saadaan riittävän luotettava tieto. Esimerkiksi korjuukustannukset voidaan esittää luotettavasti vain jos alan toimijat itse keräävät ja toimittavat tiedot.

    Riistataloudessa voidaan laskea saaliin nettoarvo. Kuitenkin saaliin hankkimiseen käytettyjen resurssien arvolla (metsästykseen käytetyllä rahamäärällä) voidaan kuvata myös metsästyksen arvoa, sekä virkistäytyjälle että aluetaloudessa.

    Tuo e-kirja on tiivistelmä. Luken sivuilta löytyvät edelleen myös laajemmat taulukot, joissa ainakin aiempina vuosina on ollut myös metsätuhot laajasti esillä.

    Gla

    Jos hirvenlihan arvo pitäisi olla verollista, samoin pitäisi olla myös polttopuiden arvo. Sopiva hinta voisi olla 50 €/irto-m3. Sen verranhan ne kotipihalla maksaa. Eli ei lähdetä tuolle linjalle.

    Hirvikannan ylläpidosta eri osapuolille aiheutuneet tappiot ja virkistysarvon lasku (hirvikärpäset) voisi tietysti sisältyä laskelmaan. Silloin pitäisi kuitenkin laskea myös metsätaloudesta johtuva virkistys- yms. arvojen heikentyminenkin, joten täysin kattavan tilaston tekeminen on täysin mahdotonta. Parempi vain olla selvillä, mitä luvut sisältävät ja mitä ne eivät sisällä.

    Timppa

    Sikäli kun minä ymmärrän kyseessä on saaliin ruhoarvo. Siis tukkuostajan ruhokilosta maksama hinta, joka on luokkaa 8 euroa/kg. Vastaa siis lähinnä hankintapuun hintaa tienvarressa Jos haetaan sitten saaliin nettoarvoa, siis puun pystyhintaan verrattavaa lukua, tuosta on vähennettävä metsästäjien maksama kulut, kuten kaatoluvat, aseet, ampumaradat, ampumaharjoittelu, koirat, matkat, radiopuhelimet, koira-Gps:it, hirvitornit, lahtivajat kylmälaitteineen, peijaiset, jne. Eli todellisuudessa saaliin arvoksi muodostuu negatiivinen luku. Siis metsästäjät käyttävät aikaansa ja rahojaan, jotta hirvikanta pysyisi kurissa. Tervetuloa vaan Anton, Jesse ja kumppanit talkoisiin.

    jees h-valta

    Timppa, sinällään osallistun ”talkoisiin” että tämän vähän lumiajan aikana olen kaksi kertaa ajanut haavikoistani tästä kylän syrjästä hirvet takaisin korpeen jälestämällä niin kauan että suunta on turvallinen.

    Gla

    Timppa, minun metsieni ja teiden/ajourien käyttöoikeudesta ei aiheudu sopimuskumppanille minkäänlaisia kuluja. Eli talkoissa ollaan mukana.

    Timppa

    Sinähän Jesse ajat ne hirvet vain toisen metsänomistajan maalle.

    jees h-valta

    Haittaaks se?
    (poissa silmistä, poissa mielestä)

    hemputtaja

    Enpäs ole kyseiseen julkaisuun vielä tutustunut.

    Tutustumattakin uskallan silti sanoa, että tekee politiikkaa. ”Politiikkaa” terveessä ja hyvässä mielessä.

    Taatusti on noissa tilastoissa kehittämisen varaa eikä kaikkea tietoa voi edes saada eikä ole aina edes järkevääkään sitä joukkoon sulloa. Jotain jää pakosta ns. ”terveen järjen varaan” ja – jos tarkennusta halutaan – ovat tuollaisen julkaisun luvut yleensä peräisin joistain tarkemmista tutkimuksista.

    Huonokin tilasto on useimmiten parempi kuin vieraantuneen hesalaispoliitikon tai -toimittajan arvaus hirvenmetsästyksen arvosta.

    Luulisin kuitenkin, että hirvestyksen arvo ei ole tuon tilastojulkaisun tärkein luku.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 14)