En minäkään tuota osaa väärin tehdyksi sanoa. Kovin tihenä kasvaneen kanssa voi olla ihan viisasta tehdä perkaus kahdessa vaiheessa. Todennäköisesti tuossa on nyt kasvamassa ainakin oksien suhteen laadukasta tavaraa.

Olen myös Tanelin linjoilla ettei se tapa vaan se tulos.
Kyllä tuo on hyvin hallittavissa ja sietää vielä lähes puolet pois männyistä kunhan on karsiutumaan päin. Energia-asentona käytän lähelle neljäätuhatta. Ne koivut siellä ylispuuna hiukan mietityttää.
Onko nyt oltu hiukan rehevässäkin pohjassa männyn kanssa. Poistaakin ne koivut pitäisi. Mutta tärkein havaintoni on aloittajalla ettei löydy itsevarmuutta toteuttaa omalla tavallaan. Kun jotain aletaan jollain suunnitelmalla se tehdään eikä n…ita. Eikä aleta horjua päätöksissä koska silloin menee ne siemenetkin koko jutusta nk. kankkulan kaivoon.

On juurtunut tuo energiapuuhakkuu tiukasti monen ajatuksiin. ”Muutamia” sellaisia tehneenä ja tulokset nähneenä kannustaisin mieluummin kasvattamaan niitä puita , eikä riuduttamaan tiheiköissä.

Kun energiapuun tukeminen loppuu ja työstä aletaan periä korjuun todelliset kustannukset , voi tulla suru puseroon. Vielä murheellisemmaksi mieli tulee , kun näkee palstan muutama vuosi hakkuusta luonnon suorittaman apuharvennuksen jälkeen.

Laadukasta puuta saa riittävästi , kun raivailee palstan ankaralla kädellä ja turvaa näin puuston kehittymisen kokonaisuutena parhaalla mahdollisella tavalla. Oksattomasta puusta ei paljoa makseta , jos se on nurin ja lahonnut tai keskeltä poikki.

Yksi havaintoesimerkki lukijoiden kuvissa sivulla 5 ”tiheä kasvatus taitolaji , vai uhkapeliä”

Käsitin, että aloittaja on raivannut lehtiylispuut ja mäntyä on jäänyt 6000 kpl/ha:lle. Varapuita on reilusti, joten kyseessä ”herkkumesta” suorittaa raivaus siten, että kasvamaan jää parisen tuhatta laadukasta tukkipuun alkua.
Unohtaisin energiapuun kokonaan pois kuvioista ja tyytyisin seuraamaan huikeaan arvokasvuun ryntäävää mäntymetsää. Lannoitus saattaa olla kova sana tässä kohteessa?

Ihan oikein…ehkä turhan tiheäksi on jääny. Itse suosittelen erityisesti kylvetyissä tai luontaisesti hyvin lähteneissä männyntaimikoissa tuossa n. 2 metrin vaiheessa 4000 runkoa hehtaarille ja pääsääntöisesti kaikki lehtipuu pois. Hirvet on sitten arvottava tapauskohtaisesti ja usein ne merkit näkee niistä lähitaimikoista parhaiten. Tuskin ne hirvet osaa laskea onko runkoja 2000, 3000 vai 4000 hehtaarilla. Ja toiset väittää että raivatussa taimikossa ne hirvet viihtyy kun on helppo kulkea, ja toiset että raivaamattomassakun on näkösuojaa. Kokemukseni mukaan yhdistettynä hirvenmetsästysharrastukseen pysäyttävillä koirilla, kummatkin ovat oikeassa.