› Keskustelut › Metsänhoito › Tehtävä palstalaisille

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 36)
1 2 3 4

  • Tehtävä palstalaisille

    Lähetetty: 9.10.2016, 14:41

    Laitanpa tänne taas metsänarvio tehtävän lukijoille.

    Ostin vuonna 2003 metsäpalstan, jonka pinta-ala on 21 ha.
    Puuston määrä oli tuolloin arvioitu 830 k3.ksi.
    Palsta on maapohjaltaan hyväkasvuinen tuorekangas, jossa 10 vuotiasta taimikkoa oli 6 ha ja loput 15-40 vuotiasta nuorta metsää.

    Palstalta on nytten harvennuksina hakattu puuta suurin piirtein tuo arvioitu määrä, eli reilut 800 k3.

    Paljonko siis arvioitte nytten olevan palstalla puuta ?
    Palsta sijaitsee Itä -Suomessa Pielisen rantamailla.

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • jees h-valta 10.10.2016, 14:08

    Se oli itseasiassa alle kaksikymmenvuotista joka ensiharvennettiin näätä.

    Gla 10.10.2016, 14:13

    Onkohan maapohjan määritelmä (tuore kangas) oikea?

    Berza 10.10.2016, 14:27

    Tuorekangas on metsäsuunnitelmiin merkattu, vaikkakin itse ainakin osalle laittaisin kyllä lehtomaista.

    Jäljellä olevat kuviot ovat keskiarvolla 25 v ja 140 k3 / ha
    Pari pienempää on varttunutta 60 v,, joissa puuston määrä yli 200 e / ha.
    Kyllähän tämä oli yksi onnistuneimmista kaupoista.
    Hankintahakkuina tehtynä olen melkein saanut ostohinnan takaisin ja palstan arvo on nytten jotain muuta, kuin ostaessani sen.

    Vähän onnenkantamoinenhan tämä oli.

    Visakallo 10.10.2016, 16:28

    Kasvupaikkatekijät ja pienilmastot ovat hyvin mielenkiintoisia.
    Ko. paikasta ei varmasti tarvitse mennä kovinkaan kauas, niin yhtä hyviin kasvuihin ei pääsekään.

    Berza 10.10.2016, 17:24

    Nimeenomaan näin.
    Palstani ovat etelä ja länsi rinteissä ja kun lasketellaan vaaran itä ja pohj rinteille, kasvu näyttää heikkenevän selvästi.

    mettämiäs 10.10.2016, 19:19

    Kuten kaikissa ”kisoissa”, nyt on varmaan jo hyvien selityksien aika. Itse arvioin keskimääräiseksi vuotuiseksi kasvuksi 170 m3, joka kertaa 14 tekee 2380 m3. Luku olisi mennyt niin rajusti yli sen ”hetkisten” muiden arvioiden, joten pudotin yhden kasvukauden pois ja lukemaksi tuli ilmoittamani 2210 m3 (ostovuosi oli 2003, mutta ei kerrottu, oliko lähtölukemat ennen kesää vai kesän jälkeen). Kävi niin kuin korjausten kanssa yleensä eli reivaus menee väärään suuntaan. Muuten ”arvioin” poistuman ja lähtöpuuston yhtä suuriksi, joten kyseessä oli aika puhtaasti ko. jakson kasvun arviointi. Mielestäni Berzan ilmoittama varsinkin relaskooppimittauksella saatu ”oikea tulos” on hyvin realistinen tuon kokoiselle alueelle tuossa maantieteessä ja kerrotulla ikäluokkajakaumalla.

    Jätkä 10.10.2016, 19:58

    Olin matkoilla, enkä ehtinyt mukaan ennenkuin totuus paljastui.
    En nyt kerro omaa arviotani tuntemattomasta paikasta, koska ette kuitenkaan uskoisi.

    Kasvutulos on täysin uskottava, enkä epäile, etteikö pohja olisi tosiaan hieman parempi kuin on sanottu.

    Joillakin metsäsuunnittelijoilla on tapana hieman alakanttiin pistää nuo lukemat, että ei MO suutu, kun ei metsästä irtoakkaan sitä määrää kuin suunnitelmassa on laskettu.

    On huomattava vaikutus maanpinnan muodoilla ja aina sopivat rinteet kasvavat parhaiten, joskin myös niiden alaosaan jäävä laakso on todella viljava, jos vesitalous on kunnossa.

    Monasti on sellaisessa paikassa kaadettu yli 30 metrisiä kuusia, vaikka maapohja on lähes pelkkiä pultereita.

    Visakallo 10.10.2016, 20:09

    Tekniikan kehittyessä saamme ehkä jatkossa käyttöömme kohtuuhinnalla karttoja, joissa on yhdistettynä kaikki nämä kasvupaikkatekijät.
    Tämä antaisi metsäsuunnitteluun ja puuntuotantoon uutta ulottuvuutta.
    Nyt mennään aika paljon vain keskiarvoilla.

    kepa 10.10.2016, 22:41

    Suunnitelmiin sen verran. Niitten ongelma tahtoo järkiään olla se että laskelmat ovat aina jäljessä metsän todellista tilannetta. Niiden mukaan jos tekee niin on aina vuosia jäljessä toimenpiteistä ja sillähän sitä saadaankin kiertoaikoja pidennettyä vallan mainiosti kun puustolla menee aika selviytymiseen eikä kasvamiseen.
    Toki nehän perustuvatkin vain oletuksiin.

    Visakallo 11.10.2016, 05:07

    Juurikin näin mitä kepa totesi.
    Jos kasvupaikka on suotuisa ja varhaishoito ja taimikonhoito on tehty ajallaan, niin paras ensiharvennusajankohta on useimmiten jo alle kahdenkymmenen vuoden ikäisenä.
    Jos ensiharvennus myöhästyy 5-10 vuotta, niin metsiköstä ei enää sen kiertoaikana saa parasta mahdollista tuottoa ja päätehakkuu viivästyy huomattavasti.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 36)
1 2 3 4